Mitä kauhuelokuvaa pelkäät aikuisenakin? (Esim näit tämän elokuvan lapsena ja sait traumat)
Oon lähemmäs kolmekymppinen. Taisin olla 10-11-vuotias, kun katsoin George Romeron Night of the living dead ja Dawn of the deadin.
Katsoin kyllä muitakin, mutta jostain syystä katsoin näitä kahta erityisen monta kertaa. Pelkäsin kuollakseni pimeitä paikkoja, olin todella varma, että zombit valtaa maailman.
Edelleen aikuisena katselen näitä, ja musiikki ja kaikki se tunnelma saa itselleni pienehköjä kauhun väreitä. Muuten kauhuja en enää pelkää.
Mitä itselläsi oli tällaisia elokuvia, mitkä aiheutti traumoja ja pelkoja?
Kommentit (75)
En mitään =/. Olisi ihanaa pelätä kauhuelokuvia, mutta mikään ei ole pelottanut enää pitkään aikaan. Olen nähnyt mnia, laidasta laitaan ja monelta eri vuodelta.
Joku kummitustalo leffa, mieleen jäivät erityisesti kohta jossa perheenäiti kuulee karmivia ääniä tyynystään sekä se, kun aave ottaa naisen hahmon ja rais kaa väkivaltaisesti perheen isän portaikkoon. Selviää ettei kyseessä ole aave, vaan demoni. Perhe muuttaa muttta olento seuraa. En haluaisi välttämättä nähdä elokuvaa uudelleen nyt aikuisena, kun pelkkä muistelukin ahdistaa.
Tämä ei ole kauhuelokuva, vaan rikossarja Midsomerin murhat. Lapsena näin siitä yhden jakson, missä eräs vanha nainen oli vuosikaudet säilönyt kuolleen veljensä ruumista jossain ullakkohuoneessa. Se vuoteeseen peitelty, ruskea ja kuivunut muumio aiheutti traumat moniksi vuosiksi eteenpäin.
Nyt näin äskettäin saman jakson tästä sarjasta, ja aiheutti kyllä osittain samoja puistatuksia yhä vielä. Mutta enää se muumionukke ei ollut yhtä karmea näky, ei aidon näköinen vaan hyvin selvästi pelkkää muovia. Tietysti silloin kun tuo jakso oli tehty joskus 90-luvulla, ei tehty yhtä aitoja "ruumiita" kuin nykyään ja nyt eron huomaa.
Muumion kosto vuodelta -59. Katsoin joskus ala-asteella ja nukuin valot päällä monta viikkoa. Olen katsonut sen sittemmin aikuisena ja ihan laatuisa edelleen vaikka vanha onkin. Pääosassa Christopher Lee muumiota.
It. Vielä edelleen tulee joskus suihkussa mieleen se kohtaus missä Pennywise tulee lattiakaivosta... Telkkarisarjoista kammottavin hahmo on Twin Peaksin Bob ja etenkin se kohtaus missä ryömii sohvan yli.
Tarkalleen ottaen ei kauhuelokuva, vaan scifielokuva: Tarkovskin Solaris. Näin siitä osan lapsena, pelkäsin aivan järjettömästi, enkä pystynyt katsomaan loppuun. Aikuisena yritin uudelleen, mutta en vieläkään kestänyt katsoa. Kirjan olen lukenut, se ei pelottanut.
Vierailija kirjoitti:
Tarkalleen ottaen ei kauhuelokuva, vaan scifielokuva: Tarkovskin Solaris. Näin siitä osan lapsena, pelkäsin aivan järjettömästi, enkä pystynyt katsomaan loppuun. Aikuisena yritin uudelleen, mutta en vieläkään kestänyt katsoa. Kirjan olen lukenut, se ei pelottanut.
Olen lukenut sen ja nähnyt leffan monesti, ja vasta nyt tajusin että sen voi nähdä myös kauhuna. Onhan siinä tosiaan samoja elementtejä.
Ketju on ilmeisesti tarkoitettu aikuisille, joille on lapsenusko. Ei normaali aikuinen pelkää elokuvia, vaikka olisi niitä lapsena pelännytkin.
Ainoa kauhuelokuva joka on joskus tuntunut pelottavalta oli painajainen elm streetillä joskus kun olin 7 vuotias. Ei jäänyt traumoja. Jälkeenpäin huvittaa että sekin elokuva voi olla jotenini pelottava muka.
Eipä mikään elokuva pelota, mutta Irreversible-elokuvasta en hirveämmin tykkää vieläkään koska se on niin vastenmielinen, vaikkakin kuvaus- ja ohjaustyyliltään ainutlaatuinen.
Vierailija kirjoitti:
Ketju on ilmeisesti tarkoitettu aikuisille, joille on lapsenusko. Ei normaali aikuinen pelkää elokuvia, vaikka olisi niitä lapsena pelännytkin.
Mielestäni kyse on enemmänkin kyvystä uppoutua tai eläytyä elokuvaan (immersio). Miksi yleensäkään katsoa elokuvia, jos ei kykene muuhun kuin tarkkailemaan niitä ulkopuolisena, muistilehtiö ja kynä kädessä? Koetko muitakaan tunteita elokuvia katsoessasi - pystytkö eläytymään edes rakkaustarinaan, suruun tai jännitykseen?
Alkuperäinen It, Tim Curry on maskeerauksen ja näyttelemisen puolesta todella hyytävä Pennywisena. Paljonhan kertoo sekin, että muut näyttelijät kammosivat ja karttoivat häntä kun oli meikissään :D
Olin muistaakseni 11v kun tuon katsoin ensimmäisen kerran ja sen jälkeen pihanarulla tuulessa hulmuavat lakanat pelottivat, kun niiden seasta voisi kurkata IT.
Vierailija kirjoitti:
Alkuperäinen It, Tim Curry on maskeerauksen ja näyttelemisen puolesta todella hyytävä Pennywisena. Paljonhan kertoo sekin, että muut näyttelijät kammosivat ja karttoivat häntä kun oli meikissään :D
Olin muistaakseni 11v kun tuon katsoin ensimmäisen kerran ja sen jälkeen pihanarulla tuulessa hulmuavat lakanat pelottivat, kun niiden seasta voisi kurkata IT.
Mitäs tästä sanot?
Elokuvia en pelkää, mutta lapsuuden traumana on Twin Peaks -sarja. Olen yli 40, mutta yhä edelleen pelkään välillä katsoa peiliin, jos olen yksin kotona ja käyn vaikka vessassa. Jos siellä näkyykin se Bob.