Lue keskustelun säännöt.
Lapsen kaverien valikointi
18.06.2022 |
Miten valikoitte tai rajaatte lapsenne kaveriseuraa?
Yksi 9v tytön kavereista on vähän "huonoa seuraa", kun leikit on rajuja ja usein jotain sattuu, tulee riitaa tai joku lelu hajoaa. Lisäksi se kaveri ei aina oo ihan rehellinen mulle tai omille vanhemmilleen.
Silti tuntuu pahalta sanoa lapselle että et saa leikkiä sen kaverin kanssa, ja toisaalta se on turhaa kun ne on samalla luokalla. Mun tyttö on ainoa lapsi ja siksi joskus yksinäinen.
Miten te ootte toimineet tällaisissa tilanteissa?
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon ikäiset tarvitsee monesti paljon aktiviteettia. Trampoliinille pomppimaan tai esim. johonkin liikuntapaikkaan purkamaan sitä energiaa. Kännykällä pelaaminen onkin sitten vaikeampi juttu, perheissä on niin eri säännöt ja rajat.
Oon ite töissä (etänä kotona) joten en voi viedä niitä mihinkään enkä muutenkaan halua tai pysty koko ajan komentamaan. Eikä meillä ole trampoliinia.
Ap
Onko sulla erityislapsi vai miksei hän jo pärjää 9-vuotiaana ulkona ilman äitiään? Ihan oma vikasi, jos et viitsi komentaa heitä pihalle leikkimään. Tuon ikäisten kuuluu juosta, hyppiä jne.
Kyllä ne leikkii välillä ulkonakin. Mutta ehdotatko siis, että tämän kaverin kanssa saa leikkiä vain ulkona, satoi tai paistoi? En oo kehdannut sanoa että sisälle ei saa tulla, joten usein ne tulee sisälle oltuaan ensin pihalla.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää puuttuko lasten kaveriasioihin.
Lapseni paras kaveri on kutsuttu meille useita kertoja. Äitinsä aina kiertelee ja kaartelee eikä halua lapsia leikkimään. Lapseni on asiasta tosi surullinen. Hänellä on ADHD-diagnoosi mutta erittäin toimiva lääkitys joten on rauhallinen ja kuuntelee ohjeita. Lapset leikkivät kyllä hoidossa aina yhdessä.
Tekisi mieli joskus kysyä mikä ongelma tällä äidillä on. Eikö olla ns. parempaa väkeä vai mikä hiertää.
Lapseni luokalla oli tuossa iässä hänen sukupuoltaan oleviia yhteensä 7. 2 heistä oli ennestään vahvasti kaveruksia, joten eivät olleet "vapaana".
4 siis jäljellä. Yksi oli erittäin mukava ja oli lapseni paras kaveri, kunnes tajusin, että sehän varastaa. Kun se oli neljännen kerran varastanut eikä vieläkään oppinut, niin tuli ikuinen porttikielto meille. Sitten kaveriin numero 2. Hänenkin kanssaan lapseni tuli hyvin juttuun. Sitten havaitsin, että hänen isänsä kuului tunnettuun rikollisjengiin.
Sitten kolmas luokkakaveri oli selvästi tuleva persoonallisuushäiriöinen. Otti oppia vanhemmaltaan. (Toisti vanhemman tekemiä juttuja ja kohdisti niitä lapseeni)
Se neljäs ei oikein vaan tullut juttuun lapseni kanssa.
Tuo oli kamalaa aikaa. Onneksi yläkoulussa oli uudet luokkakaverit ja ennen kaikkea ilmeisesti aivan normaaleja lapsia. Sieltä löytyi hyviä kavereita.
Erittäin huono tuuri alakoulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon ikäiset tarvitsee monesti paljon aktiviteettia. Trampoliinille pomppimaan tai esim. johonkin liikuntapaikkaan purkamaan sitä energiaa. Kännykällä pelaaminen onkin sitten vaikeampi juttu, perheissä on niin eri säännöt ja rajat.
Oon ite töissä (etänä kotona) joten en voi viedä niitä mihinkään enkä muutenkaan halua tai pysty koko ajan komentamaan. Eikä meillä ole trampoliinia.
Ap
9-vuotias osaa jo liikkua ulkona itsenäisesti, ei heitä tarvitse kuskata mihinkään.
No tuossa yllä puhuttiin "liikuntapaikasta" niin ajattelin sen tarkoittavan jotain muuta kuin kotipihaa. Liikuntapaikat on matkan päässä, joten sinne pitäisi kyllä aikuisen viedä.
Ap
Oli kaveri jota ei saanut koulun jälkeen pyytää (siis päästää) kylään ennenkuin vanhemmat oli kotona. Oma lapsi tietty ikävässä välikädessä kun toinen aina kyläilyä kärtti, mutta ei hän itsekään tuota kaveria kotiin halunnut, se ei kuunnellut mitään ja tonki joka paikan.
Yläkoulussa vasta löytyi edes hiukan samanhenkisiä kavereita, molemmille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kyläilijälapsi haluaa olla puhelimellaan, ei ole mitään järkeä, että hän on tyttäresi seurassa, jos tällä ei ole ruutuaikaa. Hyvä ikä kummallekin oppia toisten huomioon ottamista ja sääntöjen noudattamista.
Jotkut leikkivät rauhallisemmin kuin toiset, silti voit vaatia, että sisällä ei toimita kuin ulkona ja että tavaroitten hajottaminen ei käy, piste.
Vierailija kirjoitti:
Älkää puuttuko lasten kaveriasioihin.
Lapseni paras kaveri on kutsuttu meille useita kertoja. Äitinsä aina kiertelee ja kaartelee eikä halua lapsia leikkimään. Lapseni on asiasta tosi surullinen. Hänellä on ADHD-diagnoosi mutta erittäin toimiva lääkitys joten on rauhallinen ja kuuntelee ohjeita. Lapset leikkivät kyllä hoidossa aina yhdessä.
Tekisi mieli joskus kysyä mikä ongelma tällä äidillä on. Eikö olla ns. parempaa väkeä vai mikä hiertää.
On eri asia olla diagnoosi ja siihen lääkitys (eihän näitä koulukaverit tai niiden vanhemmat edes tiedä) kuin esim. valehdella tai varastaa toistuvasti, mistä ikinä syystä se johtuukaan. Tottakai lasta kasvatan ja neuvon ekalla kerralla ja ehkä vielä toisellakin, mut sitten on jo porttikiellon paikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ehdottomasti kannattaa karsia huono seura pois jo heti alkumetreillä. Sanot tytölle että voitte leikkiä koulussa niin paljon kun kerkiitte mutta kaveri ei saa tulla teille. Sano syy suoraan (meteli, riidat, tavaroiden rikkoontuminen). Aikuinen päättää oman kotinsa vieraat ja sillä selvä.
Lapseni leikkii vain akateemisten perheiden lapsien kanssa.