Mitä te teette elämässä semmosta, joka tuo sille jotain merkitystä?
Näen oman elämäni vaan tylsänä puurtamisena vailla mitään merkityksellisyyttä. Kaikki on paperilla ihan hyvin, mutten mä tee elämälläni mitään merkityksellistä, enkä edes keksi mitä haluaisin tehdä... Jotenkin intohimo puuttuu asioihin ja kaikki on harmaata ja turhaa.
Kommentit (37)
Käyn töissä saadakseni rahaa maksaa asuntolainaa pois ja rahoittaakseni pintaremontin, jotta saan kivan kodin elää ja asua. Urheilen pysyäkseni kunnossa, jotta voin tutkia maailmaa mahdollisimman pitkään. Kerään ympärille hyviä tyyppejä, joiden kanssa eläminen tässä kylmässä maailmassa olisi helpompaa
Olen kasvattanut lapsia ilman tukiverkkoja. Huolehdin suvun vanhuksista sen verran, että saavat tarvitsemansa avun järjestetyksi. He eivät ole auttaneet minua, ovat olleet nuorempana itsekkäitä, mutta silti huolehdin sen verran, että eivät jää heitteille.
Varmaan yksi akiilleen kantapää on siiinä että niin vähän perehtyneisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan yksi akiilleen kantapää on siiinä että niin vähän perehtyneisyyttä.
Mä oliin itseasiassa aikoinani teatterin parissa ja se tuntui hyvältä ja kun jättäydyin siiitä niin heti alkoi alkoholin käyttö.
Onnelliseksi tekee se, että auttaa muita ihmisiä. Siinä unohtaa itsensä. Maailma on täynnä vammaisia, vanhuksia ja yksinäisiä. Kysyt ensimmäiseltä vastaantulijalta, kuinka voisit auttaa. Kannat kauppakasseja, avaat ovia, annat autokyydin huono jalkaiselle yms. Näin minä paranin yksinäisyydestä ja masennuksesta ja päivä alkoi paistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan yksi akiilleen kantapää on siiinä että niin vähän perehtyneisyyttä.
Mä oliin itseasiassa aikoinani teatterin parissa ja se tuntui hyvältä ja kun jättäydyin siiitä niin heti alkoi alkoholin käyttö.
Olen miettinyt sitä etttä klassinen musiikki jo kehdosta saakka teki vähän sellaista että kun siinä ei ole tarinaa vaan ainoastaan sävelkujetusta ja ilmaisua etttä miten se on vaikuttabnut siihen miten maaailmaa katson kun se oli varhaiskehitysikää ja on ollut uniongelmaa jne..
Rakastan kokkaamista tuoreista aineksista, osaan laittaa ruokaa ja muut ovat kehuneet sitä. Olen luonnon ystävä ja kehittelen aina uusia reseptejä. Fiilis että onnistuu jossakin tärkeässä asiassa, saa hymyn nousemaan korviin. Saan aina ideoita luonnosta.
Teen työtä, jolla on tarkoitus (en ole puolustusvoimilla töissä). Pidän työstäni. Voisin saada huomattavasti enemmän palkkaa, jos tekisin työtäni kaupallisemmin, mutta en tahdo. Haluan, että parannan maailmaa edes vähän, ja työni tuo minulle iloa ja tarkoituksen. On kiva olla hyvä työssään.
Hoidan kasvimaata, kasvatan syötäviä vihanneksia ja marjoja. Pidän yllä sukuni pitkiä maanviljelysperinteitä, vaikka sitten kovin pienimuotoisesti. Olen löytänyt tarkoitukseni ja paikkani, olen osa pitkää jatkumoa. Pidän huolta maasta, joka kuuluu meille (ei minulle, vaan minun suvulleni ja perheelleni, vaikka paperilla olen omistaja ja maksan verot).
Kasvatan lapsiani. He ovat itsetarkoitus, minulla ei voi olla mitään vaatimuksia heihin, mutta yritän tarjota heille hyvät lähtökohdat elämään.
Huolehdin lemmikeistäni, ja niistä eläimistä, jotka ovat hakeutuneet lähelle, jotka tarvitsevat auttavaa kättä (tai talipalloa tulipalopakkasilla).
Ei siinä enää tarvitse tarkoitusta etsiä, kun talvipakkasella kissa kiipeää syliin ja alkaa kehräämään.
Asun omakotitalossa; täällä saa päästää luovuuden valloilleen remppaamalla ja pihaa hoitamalla. Kerrostaloelämää kokeilin 5 vuotta, ei ollut mun juttu alkuunkaan.
Olen löytänyt hyvän elämänkumppanin. Meistä tuli vanhemmat muutama kuukausi sitten. Elämä sai uuden merkityksen, nyt on joku jolle opettaa elämästä ja toivoa onnea hänen tielleen.
Työelämään en ikinä sopeutunut työntekijän asemassa, siispä ryhdyin yrittäjäksi. Sain täydet valtuudet toimia oman tahtoni mukaan; suunnitella itse milloin työtäni teen, KENELLE teen jne.
Kun elää oman näköistä ja hyvältä tuntuvaa elämää, silloin se on merkityksellistä.
Vierailija kirjoitti:
Olen kasvattanut lapsia ilman tukiverkkoja. Huolehdin suvun vanhuksista sen verran, että saavat tarvitsemansa avun järjestetyksi. He eivät ole auttaneet minua, ovat olleet nuorempana itsekkäitä, mutta silti huolehdin sen verran, että eivät jää heitteille.
Ihan mielenkiinnosta kysyn; miten koet sen merkitykselliseksi että kasvatit lapset ilman tukiverkkoja? Tarkoittaako se sitä, ettet lasten ollessa pieniä saanut lainkaan omaa aikaa tai yhteistä aikaa kumppanisi kanssa? Kuulostaa rankalta.
Yleinen hyvä mieli ja positiivinen asenne auttaa löytämään iloa melkein mistä tahansa mitä tekeekin. Ja se taas tuottaa lisää sitä hyvää mieltä. Positiivinen kierre.
Valitettavasti tuo vain joillakin ihmisillä kääntyy negatiiviseksi kierteeksi. Iloa ei löydy oikein mistään, ja se vain vie syvemmälle synkkyyteen.
Tämä tulee saamaan paljon alapeukkuja, mutta aloin vegaaniksi
Mielekäs työ ja se, että järjestää niin, että aina on jotain kivaa tiedossa, mitä odottaa.
No jos mä katson luonnosssa vaikka jotain niin pystyn siitä säveltämään heti biiisin.
Katsoo tähtiin ja pimeys kun kesä taittuuu syksyksi ja mielikuvitus ja mystiiikka ja runollisuuus.
Istuskelen koiran kanssa ja katselen järvelle.