Oma-aika lapsiperheessä

Vierailija kirjoitti:

Henkilökohtaisesti en ymmärrä yhtään mitään viikonloppujen oma aika-juttuja, kun perheessä on yksi lapsi. Omaa aikaa saa runsaasti jo kun lapsi nukkuu päiväunia tai menee illalla aikaisin nukkumaan. Joku harrastus kerran viikossa, lenkillä käynti tai kavereiden kanssa kahvittelu joskus on ihan ok. Kun perheeseen syntyy lapsia, minusta pitäisi ymmärtää, että elää nyt perhe-elämää ja se on erilaista kuin sinkkuelämä. Jotenkin välillä tuntuu, että jotkut tuntuvat ajattelevan, että kun lapsen saa, niin se on jotain pakkopullaa ja todellinen oikea elämä on sitten sitä viikonloppuvapaata tai jotain sinkkuaikojen rälläämistä. Parhaiten pärjää, kun järjestää elämänsä niin, että ei tarvitse taistella miehen kanssa, kumpi viettää viikonloppuja missäkin, vaan tasaisesti arjessa on itselle pieniä hengähdystaukoja, sitten on sitä perheaikaa ja sitten on vielä parisuhdeaikaa lapsen mentyä nukkumaan.

Voi hyvää päivää. Ei monillakaan meistä se oma aika ole mitään rälläämistä. Minä olen nyt lapsettoman ystävän luona ja nautin, kun saan olla kylvyssä vaikka tunnin, ilman että joku huutaa oven takana "äitiäitiäitiäitiäiti". Illalla katsotaan joku leffa, missä ei ole yhtään piirroshahmoa. Se, että otetaan omaa aikaa, ei ole mitään taistelua,vaan ihan yhdessä sovittu juttu. Kyllä minä sinkkuna taas nautin myös siitä, että pääsen välillä hoitamaan siskon lapsia, erilaista ja mukavaa. Niin miksi en nyt saisi välillä nauttia siitä, ettei lapsi ole paikalla? Vaikka lapsia on toistaiseksi vain yksi. Myös kahdenkeskinen aika toisen lapsen ja vanhemman välillä on tärkeää. Jos meille tulee useampia lapsia, niin pidän kyllä huolta että saan aikaa jokaisen lapsen kanssa kaksin, samoin kuin välillä puolison. Ei se ilta tai viikonloppu muualla silloin tällöin tekisi pahaa sinullekaan.

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Ei pienten lasten vanhemmilla voi olla mitään omaa aikaa vaan se lapsi on koko ajan siinä ja sen tarpeisiin on vastattava.

Ei omasta lapsesta voi ottaa lomaa. Voi kun ihmiset eivät hankkisi lapsia, kun eivät tätä ymmärrä.

Lapsen kotona oleva äiti on omalla ajalla koko ajan, kun ei tarvitse käydä töissä. Se lapsen kanssa vietetty aika on sitä omaa aikaa.

Tietenkin voi olla ja pitääkin olla omaa aikaa.

Ei lapsen kanssa vietetty aika ole omaa aikaa, omaa aikaa on se että saa olla ihan rauhassa yksin.

Kyllähän jo neuvolassakin korostetaan kuinka tärkeä on saada viettää myös omaa aikaa.

Täällähän on vuosien varrella ollut jo pilvin pimein ketjuja omasta ajasta, joissa väitetään kiven kovaan, että työpäivät töissä sekä päivittäiset työmatkat ovat omaa aikaa.

Vierailija kirjoitti:

"Parisuhde sellai nen, jossa vanhemmat ärsyyntyy toisistaan ja riitelee jatkuvasti."

Järkyttävää! Miksi olette yhdessä? Kuka haluaa elää noin epätervettä elämää? Johtuvatko riidat lapsiperhearjen aiheuttamasta stressistä vai mistä?

No taitaa olla aika tavallista pikkulapsiarjessa. Helpottaa ajan myötä jos suhde kestää.

Meillä on 0 ja 2 vuotiaat. Kummallakin keskimäärin 1 harrastus viikossa. Vuorotellaan kotitöiden suhteen niin että toinen menee ulos lasten kanssa ja toinen saa rauhassa tehdä kotitöitä (jipii mitä omaa aikaa). Sitten ehkä kerran kuussa mies on yön yli poissa, lähtee päivällisen aikaan ja tulee seuraavana päivänä lounaalle. Itse en ole malttanut olla pidempään poissa.

Tärkeintä ehkä on se ettei näistä täydy tapella. Kumpikin saa mennä ja tulla niin kuin haluaa, mutta koska kumpikin osaa ajatella myös toisen kannalta, säilyy tasavertaisuus.