Oikeastiko teillä sujuu reissut puolison kanssa ongelmitta ja teette yhdessä asioita mielellään?

Eihän siellä reissussa koko aikaa tarvitse olla yhdessä??

No miksi mennä yhdessä reissuun, jos siellä ei voi tehdä yhdessä mitään?

Muistelen joskus lukeneeni, että ihmiset eroavat eniten loman jälkeisenä aikana.

Jo lapsiperheaikaan sovimme yhteisesti, että reissuissa ei kiukutella eikä tiuskita. Lapsilta se sujui vaihtelevasti, mutta me vanhemmat pystyttiin asettumaan reissumoodiin helposti. Jos kävi joku moka, harhaanajaminen tai majoitus ei ollutkaan ihan sitä mitä piti, niin ei alettu kiukkuamaan. Kotioloissa on välillä jotain kiistaa, mutta reissuissa ei. Välillä ollaan viikkoja tien päällä ja silloin tulee kyllä välillä olo, että voispa tässä olla yksinään vaikka puoli päivää ja sitten mennäänkin yksinään tahoillamme vaikka pyöräilemaan tai eri museoihin tai toinen jää majoitukseen ja toinen menee jonnekin. 

Me tykätään samanlaisista asioista, mökkeilystä, retkeilystä, kaupunkilomalla nähtävyyksistä ja museoista, hyvästä ruoasta ja kivoista hotelliöistä. Ei tarvi tapella lomista yhtään.

Vierailija kirjoitti:

No miksi mennä yhdessä reissuun, jos siellä ei voi tehdä yhdessä mitään?

Eiköhän ääripäiden välissä ole aika paljon variaatioita eli jotain yhdessä ja jotain erikseen.

Just tultiin reissusta ja meillä oli hirveän hauskaa. Tutustuttiin ihmisiin, tanssittiin, syötiin, juotiin, harrastettiin seksiä, otettiin päikkäreitä toistemme kainalossa, naurettiin, katseltiin, ihmeteltiin. Oli hetkiä kun olimme esim nukkuneet huonosti kuumassa hotellihuoneessa ja piti kiirettä että ehtii jo varattuun ja maksettuun juttuun. Molempia vähän ärsytti, mutta miksi me vääntäisimme siitä toistemme kanssa? Tai kun olimme nälkäisiä ruoka-ajan venähtäessä, jaoimme laukusta löytyneen myslipatukan ja mehun samalla jutellen ihan muista asioista, ettei nälkäkiukku paina päälle.

Nyt kotona molemmat vetäytyneet omiin oloihinsa palautumaan reissusta ja ottamaan omaa aikaa. Yhdessä 15 vuotta.

Meillä on ajatukset reissuista niin yks yhteen, ettei tuu riitoja ja reissut on nautittavia. Just tultiin vajaan viikon vuokramökkireissusta, ja oli ihanaa!

Olenko sitten väärän miehen kanssa? Aikoinaan jutut meni yksi yhteen, mutta nykyään on aika vääntöä. Yhdessä ollaan oltu 15v.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Olenko sitten väärän miehen kanssa? Aikoinaan jutut meni yksi yhteen, mutta nykyään on aika vääntöä. Yhdessä ollaan oltu 15v.

Ap

Osaatteko te käsitellä konfliktit rakentavasti ja puhallutettiin yhteen hiileen? Vai puratteko kiukun toisiimme ja olette enemmän toisianne vastaan kuin te yhdessä maailmaa vastaan?

Miksi siellä reissussa pitäisi tehdä samoja asioita? Millaisia reissuja te teette jos on pakko tehdä aina samoja asioita?

Vierailija kirjoitti:

Miksi siellä reissussa pitäisi tehdä samoja asioita? Millaisia reissuja te teette jos on pakko tehdä aina samoja asioita?

Joidenkin pariskuntien onnistumisen mittari on yhdessä vietetty aika tunteina. Laatu on mitä on eikä sitä osata nostaa tai ylläpitää.

Meillä on mennyt aina hyvin. Kun lapset olivat pieniä oli vain lyhyitä reissuja. Nyt eläkeläisinä reissataan kuukausia kerrallaan. Molemmilla on aikaa ja vielä kuntoakin.

Tuossa tilanteessa kannattaa miettiä onko ylipäätään yhdessä oikean henkilön kanssa. Mielestäni on todella tärkeää, että kumppanin kanssa vietetty aika on molemmille miellyttävää ja sujuu ilman suurempia ongelmia.

Ollaan oltu 3v yhdessä. Alkuun meni reissut ym. tosi kivasti. Reissattiin paljon ja muutenkin tehtiin paljon kaikenlaista, joka vkoloppu jossain kahvilassa käynti ja kaikki aina yhdessä. Mä ehdotin ja järkkäsin pidemmät reissut ja lomat ja mies oli aina messissä, että joo mennään vaan. Mies ehdotti pienempiä juttuja vkonloppuisin, että käytäiskö leffassa/kävelyllä kauempana, museossa tmv. Sitten miehen alkuhuuma ilmeisesti lopahti, koska ei ehdota itse enää koskaan mitään, ei innostu minun ehdotuksista pahemmin ja jos johonkin lähdetään niin mies on kireä ja stressaantunut ja hermot palaa heti, jos jtn menee vähänkään mönkään, joku kohde ei löydy vaikka heti vaan menee 3 min kauemmin etsiä kuin oli ajatellut. Hänen kanssaan ei voi oikeastaan käydä yhdessä enää edes kaupassa, kun hänellä menee hermo, etten minä suoriudu siinä ajassa ja keräile ostoksia siinä järjestyksessä kuin hän haluaisi Et enpä tiiä, mikä ihme sitä vaivaa. Olen kysynyt, että eikö hän enää halua olla mun kanssa kun ei mikään kiinnosta ja tiuskii, siitä hän hämmentyy valtavasti, että tottakai hän haluaa olla.. Ja silti jatkaa tiuskimistaan ym. Tänä kesänä ollaan menossa 1 vko Suomen autokiertomatkalle ja sit 1 yön reissu Tallinnaan, saas nähdä mitä niistä tulee. Itseäni vituttaa suunnattomasti, että joku jaksaa tulla yhteiselle reissulle kiukuttelemaan ja tiuskimaan! 😒

Reissut sujui ja muutenkin yhdessä ollessa sujui mutta sitten toinen ei vaan enää halunnut olla yhdessä. Tuli muita tärkeämpiä menoja

Vierailija kirjoitti:

Tuossa tilanteessa kannattaa miettiä onko ylipäätään yhdessä oikean henkilön kanssa. Mielestäni on todella tärkeää, että kumppanin kanssa vietetty aika on molemmille miellyttävää ja sujuu ilman suurempia ongelmia.

Ensin kannattaa tarkistaa ne omat ihmissuhdetaidot ja selvittää, olisiko niissä jotain korjattavaa. Sama sen toisen, onko omassa toiminnassa vikaa? Nimittäin vaihtamalla ei parane jos ongelma tulee omassa pääkopassa mukana uuteen suhteeseen.

Meilläkään ei mene kiinnostuksen kohteet lomalla todellakaan yksiin, eikä rytmit. Itse haluaisin reissata enemmän (ja reissaankin) puoliso taas viihtyy parhaiten paikallaan hyvää kirjaa lukiessaan. Mutta minkäs teet, hyvä tyyppi se silti on.

Meillä sujui reissut hyvin siksi että ollaan samantyyppisiä reissaajia. Tykätään käydä katsomassa yleensä muutama nähtävyys ja muuten vaan hengaillaan fiiliksen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Ollaan oltu 3v yhdessä. Alkuun meni reissut ym. tosi kivasti. Reissattiin paljon ja muutenkin tehtiin paljon kaikenlaista, joka vkoloppu jossain kahvilassa käynti ja kaikki aina yhdessä. Mä ehdotin ja järkkäsin pidemmät reissut ja lomat ja mies oli aina messissä, että joo mennään vaan. Mies ehdotti pienempiä juttuja vkonloppuisin, että käytäiskö leffassa/kävelyllä kauempana, museossa tmv. Sitten miehen alkuhuuma ilmeisesti lopahti, koska ei ehdota itse enää koskaan mitään, ei innostu minun ehdotuksista pahemmin ja jos johonkin lähdetään niin mies on kireä ja stressaantunut ja hermot palaa heti, jos jtn menee vähänkään mönkään, joku kohde ei löydy vaikka heti vaan menee 3 min kauemmin etsiä kuin oli ajatellut. Hänen kanssaan ei voi oikeastaan käydä yhdessä enää edes kaupassa, kun hänellä menee hermo, etten minä suoriudu siinä ajassa ja keräile ostoksia siinä järjestyksessä kuin hän haluaisi Et enpä tiiä, mikä ihme sitä vaivaa. Olen kysynyt, että eikö hän enää halua olla mun kanssa kun ei mikään kiinnosta ja tiuskii, siitä hän hämmentyy valtavasti, että tottakai hän haluaa olla.. Ja silti jatkaa tiuskimistaan ym. Tänä kesänä ollaan menossa 1 vko Suomen autokiertomatkalle ja sit 1 yön reissu Tallinnaan, saas nähdä mitä niistä tulee. Itseäni vituttaa suunnattomasti, että joku jaksaa tulla yhteiselle reissulle kiukuttelemaan ja tiuskimaan! 😒

Mies katselee jo uutta. Silläaikaa roikkuu sinun kanssasi mukavuussyistä ja helpon säännöllisen seksin perässä. Suhteenne loppuu joko siihen että sinä lopetat sen tai mies lähtee uuden matkaan. Bonusvaihtoehto on sivusuhde.