Miten en osaa nauttia näistä lapsivapaista

Mulla on harvoin lapsivapaata ja silloin kun on, niin iskee kauhea pakko, että nyt pitää nauttia. Tosi rentouttavaa. Tai sitten tulee syyllinen olo, että tämänkin ajan voisin viettää lasteni kanssa sen sijaan, että yritän tässä nyt väkisin nauttia olostani jossain kahvilassa tai itikoitten syötävänä lenkillä.

Kun ne aivot voisi jotenkin nollata (ilman viinaa omalla kohdallani) ja tehdä asioita, mistä tykkää ilman mitään paineita tai olla vaikka tekemättä yhtään mitään. Kuitenkin aina haaveilen omasta ajasta, mutta kun sitä saa niin ei se kovin rentouttavaa ole.

Vierailija kirjoitti:

Mä voisin ottaa kitaran sun mökille ja lauleskella ja soittaa iltanuotiolla. Ja vieläpä hyvin.

T. Eronnut 42M PK-seutu

Muuten mukava, mutta on pitkä välimatka.

Ap n45 itä-suomi

Vierailija kirjoitti:

Mulla on harvoin lapsivapaata ja silloin kun on, niin iskee kauhea pakko, että nyt pitää nauttia. Tosi rentouttavaa. Tai sitten tulee syyllinen olo, että tämänkin ajan voisin viettää lasteni kanssa sen sijaan, että yritän tässä nyt väkisin nauttia olostani jossain kahvilassa tai itikoitten syötävänä lenkillä.

Kun ne aivot voisi jotenkin nollata (ilman viinaa omalla kohdallani) ja tehdä asioita, mistä tykkää ilman mitään paineita tai olla vaikka tekemättä yhtään mitään. Kuitenkin aina haaveilen omasta ajasta, mutta kun sitä saa niin ei se kovin rentouttavaa ole.

Juurikin niin kun voisikin nauttia vapaasta ilman paniikkia. Tätä tämä elämä nyt on.

Ap

Ap, kauanko erosta on aikaa? Jos tilanne on tuore, on luonnollista, että olo ilman lapsia tuntuu oudolta. Muistan itse ekat vuodet eron jälkeen, outoa oli ja tuntui pahalta ja väärältä olla lapsista erossa. Nyt kun vuosia vierinyt, tähän on tottunut.

Vierailija kirjoitti:

Ap, kauanko erosta on aikaa? Jos tilanne on tuore, on luonnollista, että olo ilman lapsia tuntuu oudolta. Muistan itse ekat vuodet eron jälkeen, outoa oli ja tuntui pahalta ja väärältä olla lapsista erossa. Nyt kun vuosia vierinyt, tähän on tottunut.

Erosta on jo 7 vuotta, mutta vuoden on lapset ollut eksällä.

Jos on jotain mistä nautit yksin, käytä aikaa siihen. Kuuntele musiikkia, katso leffa, joogaa tai lenkkeile, kokkaa just sitä ruokaa jota eksän ja lasten vuoksi ennen ei, mitä näitä nyt on. Nää ystävää. Anna itsellesi lupa sekä kaivata ja olla surullinen, mutta myös nauttia omasta ajastasi ja löytää siinä se hyvä minkä voit.

Itsekin ikävöin lapsia etenkin juuri erotessa, mutta introverttina hiljaisuus tuntuu myös hyvältä. Tunnustelisin huolellisesti sitä, miksi ikävä painaa niin paljon? Pelkäätkö jotain, etkö osaa olla ilman että joku tarvitsee tai tunnetko syyllisyyttä eron hyväksymisestä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, kauanko erosta on aikaa? Jos tilanne on tuore, on luonnollista, että olo ilman lapsia tuntuu oudolta. Muistan itse ekat vuodet eron jälkeen, outoa oli ja tuntui pahalta ja väärältä olla lapsista erossa. Nyt kun vuosia vierinyt, tähän on tottunut.

Erosta on jo 7 vuotta, mutta vuoden on lapset ollut eksällä.

Pystytkö luottaan nyt eksään? Niin ettei ole huolta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, kauanko erosta on aikaa? Jos tilanne on tuore, on luonnollista, että olo ilman lapsia tuntuu oudolta. Muistan itse ekat vuodet eron jälkeen, outoa oli ja tuntui pahalta ja väärältä olla lapsista erossa. Nyt kun vuosia vierinyt, tähän on tottunut.

Erosta on jo 7 vuotta, mutta vuoden on lapset ollut eksällä.

Pystytkö luottaan nyt eksään? Niin ettei ole huolta.

Pystyn, nyt on kunnossa.

Ap

Kyllä se vähän ikävää onkin, että lapset ovat säännöllisesti poissa.. Mutta parempi varmaan kuin että uupuisi yksin lasten kanssa. Lepää ja kerää voimia, vaikka et varsinaisesti keksisi mitään kovin erikoista tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, kauanko erosta on aikaa? Jos tilanne on tuore, on luonnollista, että olo ilman lapsia tuntuu oudolta. Muistan itse ekat vuodet eron jälkeen, outoa oli ja tuntui pahalta ja väärältä olla lapsista erossa. Nyt kun vuosia vierinyt, tähän on tottunut.

Erosta on jo 7 vuotta, mutta vuoden on lapset ollut eksällä.

No sitten on tosi luonnollista, että tuntuu vielä oudolta Anna itsellesi aikaa äläkä ajattele, että pitäisi osata nauttia. Ei pidä yhtään mitään ja tunteita tulee ja menee, vaikeitakin. Mulla oli tosi pitkään huono äiti -olo aina, kun lapset oli isällään ja vapaista alkoi aidosti nauttia vasta vuosien jälkeen. Pikkuhiljaa. Puuhailet mitä mieli tekee tai oot puuhailematta, kuulostelet fiiliksiä jne. Kyllä se siitä, lupaan sen! Tsemppiä ja lämpimiä ajatuksia saman kokeneelta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, kauanko erosta on aikaa? Jos tilanne on tuore, on luonnollista, että olo ilman lapsia tuntuu oudolta. Muistan itse ekat vuodet eron jälkeen, outoa oli ja tuntui pahalta ja väärältä olla lapsista erossa. Nyt kun vuosia vierinyt, tähän on tottunut.

Erosta on jo 7 vuotta, mutta vuoden on lapset ollut eksällä.

No sitten on tosi luonnollista, että tuntuu vielä oudolta Anna itsellesi aikaa äläkä ajattele, että pitäisi osata nauttia. Ei pidä yhtään mitään ja tunteita tulee ja menee, vaikeitakin. Mulla oli tosi pitkään huono äiti -olo aina, kun lapset oli isällään ja vapaista alkoi aidosti nauttia vasta vuosien jälkeen. Pikkuhiljaa. Puuhailet mitä mieli tekee tai oot puuhailematta, kuulostelet fiiliksiä jne. Kyllä se siitä, lupaan sen! Tsemppiä ja lämpimiä ajatuksia saman kokeneelta.

Kiitos lohdutuksesta. Nyt nukuin pitkään täällä mökillä, deittimies soitti illalla ja tuntuu mukavalta taas. Tänään lähden hakemaan äidin kanssa kukkia puutarhalta saa ajatukset muuhun. Sitten saan siivota kotona kunnolla ja illalla lämmitän saunan. Ihana tajuta, että saan olla tunteineni juuri sellainen kuin olen. Mukavaa päivää kaikille!

Ap