Tottahan se on, että kyllä sitä nauttii kesästä enemmän ilman lapsia. Kyllä sen voin itsekin pienten lasten äitinä myöntää.
Pienten lasten kanssa kiukkua aamusta iltaan ja kokoajan sitä viihdyttämistä ja hoitamista. Ja kun on saanut lapsen viihdytettyä ja laitettua nukkumaan, ihmetteleekin, että mihin se tämäkin päivä taas katos. Eikä tästäkään kesäisestä päivästä kerinnyt nauttimaan kunnolla, kun se vilahti huomaamatta ohi.
Se kesästä nauttiminen alkaa sitten vasta kun lapsi on nukkumassa. Yksin pyykkien ripustaminenkin ulos tuntuu luksukselta. Ah, miten ihana kun saa vihdoinkin pysähtyä nauttimaan kesäsäästä, kesän tuoksuista ja äänistä ilman mitään ylimääräisiä lapsen itkuja ja väninöitä. Ja vaatimuksia.
Ihana vaan olla yksin. Rauhassa. Nauttia kesätuulen henkäyksestä kasvoilla. Ihan vaikka sen hetken vaan.
Kommentit (2)
Kuulen päivittäin naapurin mielipuolien lasten huutavan kurkku suorana. Samat kakarat on pihalla huutamassa kurkku suorana. Mitään hätää ei ole. Ne vain karjuu koska sitä ja tätä. Välillä huutaa äitikin kun on kuunnellut tunteja sitä rääkymistä ja ymmärrän täysin jos antaa ne huostaan ja haluaa taas nauttia elämästä
Siis vaikka lapsikin on tottakai rakas ja hänen kanssaan on välillä ihan mukava puuhaillakin yhdessä, niin kyllä sitä vaan näitä hiljaisia hetkiäkin kaipaa todella paljon. Ilman niitä ei tästäkään kesästä tulisi mitään. Ap