Oletko uskaltanut hypätä tuntemattomaan?

Perustanut uusperheen, ja onnistunut siinä.

Matkustellut yksin ja luopunut alkoholista.  Asia, jota (omasta mielestään) ekstroverteista koostuva massahysteerinen hivemind-kaveripiiri ei voi mitenkään ymmärtää.  Oikein näkee aina miten aivot kupruilee syntax error-tilassa, kun ihmettelevät passiivisaggressiiviseen tyyliin miksen halua reissata porukassa tai "nollata" illanistujaiksiksi kutsutuissa pahoinvointi- ja kilpahuutamistapahtumissa.

Matka Suureen tuntemattomaan~ (alkoi soida heti päässä, jostain lastenelokuvasta muistaakseni xD)

Okei asiaan: En tiedä, lasketaanko tämä mutta itse kokeilin harrastusta, joka ei omasta mielestä kuulostanut yhtään omalta (urheilulaji, ei kovin tunnettu ja on myös ymmärretty väärin). Noh, innostuin ja sen myötä oppinut käsitöitäkin (varusteet ja vaatteet voi tehdä itse) Tapasin myös nykyiseni eli kannatti. Läheiset olivat vain että Ok.

Joo! Uskalsin hypätä Pitts Specialin kyytiin testaamaan kaaret, ennen kuin laite otettiin asiakasajoon! 😁🎢

Yleensä ostan Uncle Ben's riisiä, mutta kerran repäisin ja ostin Pirkan jasmiiniriisiä.

Useamman kerran, aina kannattanut.

RIIPPUU RISKEISTÄ

Up

No ihan vain asuinpaikan vaihtaminen, pienestä keskisuomalaisesta kylästä kaupunkiin Suomessa, missä olin aina halunnut asua, vaikken tuntenut ketään, eikä ollut mitään odottamassa. En ole katunut, kodintuntu (sekä työt ja perhe) löytyi todellakin tästä "uudesta" kaupungista, enemmän kuin kotikylästä ikinä.

Nyt kun lapset isoja, taas tuntuu kuitenkin, että olisi kiva taas repäistä ja muuttaa jonnekin ihan uuteen paikkaan, perustaa uudet ympyrät. Mutta taitaa jäädä haaveeksi tällä kertaa. Onneksi edes kerran olen sen saanut kokea. 

Lähdin aikanaan ulkomaille opiskelemaan noin 15 sekunnin harkinnalla kun tilaisuus tuli vastaan. Ei kai se sinällään niin poikkeuksellinen asia ollut mutta se päätöksen nopeus kyllä. Hiukan hirvitti kun saman tien alkoi "pyörä pyörimään" ja päätöstä ei enää oikein voinut perua mutta oli lopulta elämäni paras päätös. Sain ulkomailla asumisesta ihan uutta rohkeutta ja itsevarmuutta joka on sitten vaikuttanut loppuelämääni valtavan paljon.

Ulkomaille opiskelemaan/ työharjoitteluun/töihin

Muutto maasta toiseen (työ, joka sen vaati/salli)

Pikarakastuminen, jonka seurauksena muutto tulevan mieheni kotimaahan.

Pikaisesti avioituminen + lapset

Elämäni on ollut/ on "hyvää ja rikasta"kaikinpuolin

eli kannatti. Vanhempiani tietysti tapasin vähemmän; ehkä ainut miinus puoli.