Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Epäreilut anopit
09.06.2022 |
Millaisia kokemuksia löytyy? Ehkä kaipaisin hieman vertaistukea tähän tilanteeseen.
Olemme siis 3 lapsen vanhemmat ja ongelma alkanut olemaan anoppini, eli miehen äiti.
Kun saimme esikoisen, anoppi hyppäsi harvase päivä meillä milloin milläkin asialla, että pääsi vauvaa katsomaan. Aina halusi vapaaehtoisesti hoitaa, vaikken erityisemmin olisi apua silloin kaivannut, mutta tuntuihan se kivalta, koska oma äiti ei vielä ollut eläkeiässä.
Seuraavana vuonna sitten Miehen sisko sai lapsen. Silloin kaikki muuttui. Kaikki on siitä lähtien pyörinyt vain tämän miehen siskon lasten ympärillä. Anopin koko kalenteri menee miehen siskon perheen menojen mukaan. Meidän muut lapset jääneet vaille huomiota, kun nämä siskon lapset saavat kaiken huomion ja ajan. Tuntuu, että hän myös antaa tämän näkyä ihan kunnolla.
Anoppi on alkanut tekemään myös tälläistä: Jos sovimme hänen kanssaan jotakin hoitoapua hän saattaa perua viime tinkaan KOSKA MIEHEN SISKON PERHE TARVITSEE APUA!? Eli myös luottamus mennyt. Kerran olimme sopineet hoitoapua iltapäivälle, jotta käymme hieman ostoksilla. No, miehen sisko olikin tarvinut samaan kohtaan apua ja mummo oli ilmoittanut, että kyllähän se meidän perhe joutaa jo aamullakin asioille. No ei sopinut, koska kyseinen liike ei ollut auki vielä aamulla. Hän ei osoittanut mitään pahoittelut, ilmoitti vain että hänen on sinne mentävä hoitamaan, että pääsee miehen sisko viemään koiran lenkille... Ihan oikeasti? :D
Lisäksi nämä miehen siskon lapset saavat koko ajan jotakin uutta mummolta ja miehen sisko ihan avoimesti tästä kertoo. Tuodaan merkkivaatteita, pyöriä , ulkoleluja, nukkeja jne...
Sekoaako oikeasti mummot sitten, kun oma tytär saa lapsia ja kaikki pyörii vain sen ympärillä? Olen hämmentynyt. Ja mietin ymmärtääkö häm oman käytöksensä?? Oma äitini kohtelee mun ja veljen lapsia ihan sama arvoisesti.
En voi tälle mitään, mutta miehen sisko ja hänen lapset näyttäytyvät silmissäni ärsyttävinä
Kommentit (50)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän anoppi ei käy ikinä katsomassa lapsenlapsiaan, ei muista syntymäpäiviä ja jouluisin ilmoittaa vain, ettei aio kellekään antaa mitään. Vaikea sanoa, miltä tuntuu ja mitä tuossa tilanteessa pitäisi tehdä, kun en ole koskaan omasta anopista välittänyt. Varmaan pitää etäisyyttä ja yrittää unohtaa, se auttaa tehokkaimmin.
Meillä vastaava tilanne ja oon pelkästään tyytyväinen kun anoppi ei ole enää meidän kimpussa. Niin kyseenalainen tuuliviiri etten halua häntä tänne pyörimään, en luota! Minä keskityn luomaan lapsille hyvää suhdetta niihin normaaleihin isovanhempiin, anopin annan tehdä mitä lystää.
Vierailija kirjoitti:
Missä se toinen anoppi on? Otsikossa oli, että epäreilut anopit ja kerroit vain yhdestä. Kaiken lisäksi kerroit siitä, että sinulla ei ole maksutonta lastenhoitopalvelua ja sekös ottaa päähän, et niinkään epäreiluudesta. Anopeilla on oikeus käyttää varojaan juuri niin kuin haluavat, et voi ilmoittaa, että perinnönjako alkoi nyt.
No, oli monikossa siksi jos jollain on samaa kokemusta niin sitten oltais voitu puhua yhdessä epäreiluista anopeista :)
En ole sitä mieltä, että hän olisi maksuton lastenhoito palvelu. Meillä on muutamia menoja ollut joita on perunut sitten siksi, että tämä toinen perhe tarvitsee apua. Silloin on kyse lupauksen rikkomisesta
Vierailija kirjoitti:
Meillä vastaava tilanne ja oon pelkästään tyytyväinen kun anoppi ei ole enää meidän kimpussa. Niin kyseenalainen tuuliviiri etten halua häntä tänne pyörimään, en luota! Minä keskityn luomaan lapsille hyvää suhdetta niihin normaaleihin isovanhempiin, anopin annan tehdä mitä lystää.
Juu kai tässä on alettava satsaamaan vähän terveempiin ihmissuhteisiin, kuin tuollaiseen tuuliviiriin josta ei koskaan tiedä ja lapset joutuu pettymään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anoppisi käytös on epäoikeudenmukaista. En voi ymmärtää. Lapsetkin huomaa tuollaisen eriarvoisuuden. Pystyisikö miehesi tai te molemmat kuitenkin keskustelemaan asiasta hänen kanssaan? Miten anoppi perustelisi?
Minulla ei puhettakaan, että suhtautuisin poikani tai tyttäreni puolisoihin ja lapsiin eri tavalla. Kaikki yhtä tärkeitä, vaikka erilaisia jne. En väitä olevani hyvä äiti ja anoppi, mutta ketään ei pidä suosia.
Empä kyllä osaa samaistua, kun tukiverkkoja ei ole käytännössä ollenkaan. Omin voimin pärjätään. Olishan se kiva että olis vaikka 1 viikonloppu vaikka parisuhteelle ilman että pitää odottaa sitä että lapsi on riittävän vanha olemaan yksin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pyrkikää keskutelemaan aidosti ja suoran kasvotusten anoppien,mummojen ukkien apien kanssa.Myös omista tuntemuksista ja tunteista epä tasa arvosta. Tervellä pohjalla kasvotusten puhuminen on rakentavaa. Tällä eivät he lue aijatuksianne on fakta.Miksi oikeasti on vaikea puhua asianomaisten kanssa silloin kun sävel ei yhteinen oli kyse isovanhemmat,omat vanhemmat, siskot,veljet ystävät,Miksi on vaikeaa olla suora. Miksi pitää hajoitaa aina,ei rakentaa?Mallin käytöksestänne anatte omille lapsillennen ,onko se terve käytösmalli?
Vierailija kirjoitti:
Anoppisi käytös on epäoikeudenmukaista. En voi ymmärtää. Lapsetkin huomaa tuollaisen eriarvoisuuden. Pystyisikö miehesi tai te molemmat kuitenkin keskustelemaan asiasta hänen kanssaan? Miten anoppi perustelisi?
Minulla ei puhettakaan, että suhtautuisin poikani tai tyttäreni puolisoihin ja lapsiin eri tavalla. Kaikki yhtä tärkeitä, vaikka erilaisia jne. En väitä olevani hyvä äiti ja anoppi, mutta ketään ei pidä suosia.
Suosiminen on sinänsä pienissä määrin hyvä, niin oppii jo nuorempana ettei maailma ole reilu ja tasa-arvoinen. Ei ole koskaan ollutkaan, eikä varmasti tule koskaan täysin olemaankaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anoppisi käytös on epäoikeudenmukaista. En voi ymmärtää. Lapsetkin huomaa tuollaisen eriarvoisuuden. Pystyisikö miehesi tai te molemmat kuitenkin keskustelemaan asiasta hänen kanssaan? Miten anoppi perustelisi?
Minulla ei puhettakaan, että suhtautuisin poikani tai tyttäreni puolisoihin ja lapsiin eri tavalla. Kaikki yhtä tärkeitä, vaikka erilaisia jne. En väitä olevani hyvä äiti ja anoppi, mutta ketään ei pidä suosia.
Niinpä. Siksi tämä tuntuu pahalle, koska oma äitini kertoo avoimesti jos hän on jollekin lapsenlapselle hankkinut jotain ja samassa ilmoittaa/kysyy onko toiveita mitä tänne hankkisi.
Miehen äidille on muutaman kerran tästä koitettu asiaa ottaa puheeksi, että meillä meni suunnitelmat pilalle, kun yks kaks peruu ja menee muualle. Tähän hän on saattanut sanoa voivotellen, että "voi kun harmi, että tuli taas tällainen päällekkäisyys"
Se on kumma, että se on aina meiltä pois. Olen kyllä myös huomannut, että tämä sisko on saanut monessa asiassa tahtonsa läpi, joskus jopa anoppi puuttuu sisarusten välisiin asioihin puolustan siskoa, joka näyttäytyy aika typerältä näiden kolmen veljen silmin. Ilmeisesti kuopus sisko on saanut erityishuomiota kun viimeinkin on tyttö tullut viimeisenä perheeseen.
Kauaskantoisia seurauksia tällaisella jaottelulla näköjään
Vierailija kirjoitti:
Pyrkikää keskutelemaan aidosti ja suoran kasvotusten anoppien,mummojen ukkien apien kanssa.Myös omista tuntemuksista ja tunteista epä tasa arvosta. Tervellä pohjalla kasvotusten puhuminen on rakentavaa. Tällä eivät he lue aijatuksianne on fakta.Miksi oikeasti on vaikea puhua asianomaisten kanssa silloin kun sävel ei yhteinen oli kyse isovanhemmat,omat vanhemmat, siskot,veljet ystävät,Miksi on vaikeaa olla suora. Miksi pitää hajoitaa aina,ei rakentaa?Mallin käytöksestänne anatte omille lapsillennen ,onko se terve käytösmalli?
On koitettu jutella. Kuitenkaan häneen ei voi luottaa käytännössä lainkaan, siksi keskustelut ovat hankalia. Lähinnä mietin, ymmärtääkö hän käytöstään oikeasti kunnolla, vai onko hänestä hauskaa suosia yhtä ja katsoa kun muut ovat näreissään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin nopealla googlaamisella emme ole ainoa perhe, jossa näin, että anoppi suosii juurikin sen oman tyttärensä lapsia.
Samoin meni meillä. Hyväksyimme tilanteen ja hoidimme hoitoavut muuta kautta. Kyllähän se loukkasi, mutta ihmisellä on oikeus valita. Miehen puolesta harmitti, oli vaikea hyväksyä äitinsä valinta. Koki ehkä hylkäämisenä, huonommuutena.
Lapset nyt aikuisia, suhde mummoon olematon. Emme myöskään kanna tästä itse taakkaa. Auttakoon ne lapset ja lapsen lapset joita itse tuki ja auttoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omaan tyttäreen on läheisemmät ja mutkattomammat välit, niin se kai menee. Naiset keskenään, miehet statisteja. Siksi anoppi-miniä-asetelma on hankalampi.
Onko omasta äidistäsi apua, kun paineet avunsaantiin on anopin suuntaan niin voimakkaat? Vai asuvatko vanhempasi kauempana?
Anoppi tuskin tulee muuttumaan. Harmillisia lasten kannalta. Paras antaa asian olla ja jatkaa omaa elämää.
Vierailija kirjoitti:
Samoin meni meillä. Hyväksyimme tilanteen ja hoidimme hoitoavut muuta kautta. Kyllähän se loukkasi, mutta ihmisellä on oikeus valita. Miehen puolesta harmitti, oli vaikea hyväksyä äitinsä valinta. Koki ehkä hylkäämisenä, huonommuutena.
Lapset nyt aikuisia, suhde mummoon olematon. Emme myöskään kanna tästä itse taakkaa. Auttakoon ne lapset ja lapsen lapset joita itse tuki ja auttoi.
Juu, tuo on kurjaa, mutta juurikin noin, että asia on vain sitten hyväksyttävä ja etsiä muita apuja ja mentävä eteenpäin.
Meillä myös huomaan, että miehelle vähän kova paikka ollut tämä, mutta emme oikein asialle mitään voi. Toki rahan ja ajan jokainen käyttää itse haluamallaan tavalla
Vierailija kirjoitti:
Samoin meni meillä. Hyväksyimme tilanteen ja hoidimme hoitoavut muuta kautta. Kyllähän se loukkasi, mutta ihmisellä on oikeus valita. Miehen puolesta harmitti, oli vaikea hyväksyä äitinsä valinta. Koki ehkä hylkäämisenä, huonommuutena.
Lapset nyt aikuisia, suhde mummoon olematon. Emme myöskään kanna tästä itse taakkaa. Auttakoon ne lapset ja lapsen lapset joita itse tuki ja auttoi.
Meillä on täsmälleen näin. Miehen sisko perheineen oli se läheinen ja heitä autettiin ja tuettiin. Meidänkin lapsille, kun harvoin oli heille aikaa, puhui vaan näistä serkuista. Nyt lastemme ollessa aikuisia suhde mummoon on etäinen. Mummo on hoivakodissa. Miehen sisko perheineen käy katsomassa, mekin käymme velvollisuudesta, mutta lapsemme tuskin koskaan. Ymmärrän sen.
Vierailija kirjoitti:
Omaan tyttäreen on läheisemmät ja mutkattomammat välit, niin se kai menee. Naiset keskenään, miehet statisteja. Siksi anoppi-miniä-asetelma on hankalampi.
Onko omasta äidistäsi apua, kun paineet avunsaantiin on anopin suuntaan niin voimakkaat? Vai asuvatko vanhempasi kauempana?
Kyllä onneksi omat vanhemmat ovat apuna välillä. Ja nykyisin myös hyvän ystäväni kanssa meillä on diili, että aina saa pyytää apua lasten kanssa puolin ja toisin. Joten, uusia ratkaisuja tässä kyllä onneksi myös.
Se vain jotenkin harmittaa, kun nämä suosiota saavat lapset on meidän lasten serkkuja ja jotenkin se suosiminen tulee esiin juurikin siinä kun he esittelevät vaikka mummon ostamia uusia vaatteita jne. Meillä isoin kerran sanoi, että sellaiset mekot olisi ollut hienot. Vietettiinpä kerran mökkijuhannusta niin mummo oli ostanut tälle siskon lapselle juhannus vaatteet oikein. Meille ei ollut mitään :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samoin meni meillä. Hyväksyimme tilanteen ja hoidimme hoitoavut muuta kautta. Kyllähän se loukkasi, mutta ihmisellä on oikeus valita. Miehen puolesta harmitti, oli vaikea hyväksyä äitinsä valinta. Koki ehkä hylkäämisenä, huonommuutena.
Lapset nyt aikuisia, suhde mummoon olematon. Emme myöskään kanna tästä itse taakkaa. Auttakoon ne lapset ja lapsen lapset joita itse tuki ja auttoi.
Meillä on täsmälleen näin. Miehen sisko perheineen oli se läheinen ja heitä autettiin ja tuettiin. Meidänkin lapsille, kun harvoin oli heille aikaa, puhui vaan näistä serkuista. Nyt lastemme ollessa aikuisia suhde mummoon on etäinen. Mummo on hoivakodissa. Miehen sisko perheineen käy katsomassa, mekin käymme velvollisuudesta, mutta lapsemme tuskin koskaan. Ymmärrän sen.
On kyllä harmillinen asetelma. miksiköhän se menee sitten näin. Anopin kanssa meillä ollut ihan hyvät välit, ei ole mitään riitojakaan ollut.
Ymmärrän, että teillä jäänyt suhde etäiseksi. Toivottavasti sitten itse mummona osaa olla tasapuolinen kaikille.
Alue: Aihe vapaa
Ja lisäys: mies on myös huomannut tämän. Välillä pyytää äitiään meille ihan kylään. Silloinkin kun vaikka syödään tai juodaan kahvit, niin anoppi puhuu vain miehen siskon perheestä ja etenkin näistä lapsista. Ei sanallakaan miehen kahden muun veljen perheistä mitään. Erikoista