Lähellä on talo jossa ei ole verhoja ikkunasta eikå koskaan valoja päällä, jonka pihalla ei ikinä näy ihmisiä tai autoa mutta silti nurmi on ajettu ja pihalla olevat nukenvaunut vaihtaa paikkaa
Jotenkin karmivaa kun yhtenä päivänä ne nukenvaunut ovat mattotelineen vieressä, toisena portaiden vieressä.
Olen asunut tässä kolme vuotta ja tuo talo on creepy mysteeri.
Kommentit (33)
Koita tehdä poltergeistin kanssa diili että ajaa sinunkin nurmikkosi.
Tuskin se mitään esikoispoikaa enempää pyytää eikä sitä selkärangatonta vetelystä kuitenkaan saisi kellarista pleikan äärestä ruohonleikkarin varteen joten se on tavallaan velkaa sinulle ruohonleikkuut.
Tästä tuli mieleen kumma juttu, joka minulle sattui. Kävelin usein kirjastoon, joka sijaitsi muutaman kilometrin päässä silloisesta kodistani. Kävelyreitin varrella oli pieni, huonokuntoinen kaiteellinen silta, joka johti tieltä ojan yli omakotitalon pihalle. Yhtenä iltana se silta oli kadonnut ja sen tilalle rakennettu uusi. Ajattelin, että vihdoinkin silta on uusittu, kyllä nyt on paljon kivemman näköinen. Mutta seuraavalla kerralla, kun kävelin siitä, uusi silta oli poissa ja vanha oli tullut takaisin.
Selvä se, siellä asuu jotain tonttuja tai hobitteja.
Vierailija kirjoitti:
Tästä tuli mieleen kumma juttu, joka minulle sattui. Kävelin usein kirjastoon, joka sijaitsi muutaman kilometrin päässä silloisesta kodistani. Kävelyreitin varrella oli pieni, huonokuntoinen kaiteellinen silta, joka johti tieltä ojan yli omakotitalon pihalle. Yhtenä iltana se silta oli kadonnut ja sen tilalle rakennettu uusi. Ajattelin, että vihdoinkin silta on uusittu, kyllä nyt on paljon kivemman näköinen. Mutta seuraavalla kerralla, kun kävelin siitä, uusi silta oli poissa ja vanha oli tullut takaisin.
No tosiaan kuulostaa todella oudolta.
Eniten ihmettelen verhojen puutetta. Jalkakäytävä menee ihan vieressä,luulisi heidän tahtovat yksityisyyttä! Myös se on outoa ettei siellä ikinä pala valot. Ikään kuin ketään ei koskaan olisi kotona.
Ja etelä-suomessa kun joku kysyi.
A.p
Avaruusoliot käyvät vierailulla öisin.
Niillä on musta rullaverho vedetty alas. Ei näy valo ulos, eikä naapureiden katseet ulkoa sisään.
Asuvat siellä talossaan eivätkä humputtele ympäri maailmaa.
Vierailija kirjoitti:
Tästä tuli mieleen kumma juttu, joka minulle sattui. Kävelin usein kirjastoon, joka sijaitsi muutaman kilometrin päässä silloisesta kodistani. Kävelyreitin varrella oli pieni, huonokuntoinen kaiteellinen silta, joka johti tieltä ojan yli omakotitalon pihalle. Yhtenä iltana se silta oli kadonnut ja sen tilalle rakennettu uusi. Ajattelin, että vihdoinkin silta on uusittu, kyllä nyt on paljon kivemman näköinen. Mutta seuraavalla kerralla, kun kävelin siitä, uusi silta oli poissa ja vanha oli tullut takaisin.
Voin kuvitella sun tunteen.
Mulla oli kymmenen vuotta työmatkaa 40 km suuntaansa. Lähdin joka ainoa päivä samaan aikaan töihin, ja työmatka kesti minuutilleen (+-5min) saman verran. Ylinopeutta en ajanut, silti, muutaman kerran kävi niin, että olin työpaikan pihalla 15 minuuttia siitä kun lähdin kotoa!! Normaalisti mulla meni matkaan 40-45 min. En kertakaikkiaan vieläkään tajua, mitä ihmettä tapahtui! Ja tämä on ihan tosi juttu. Ajoin siis omalla autolla aina työmatkat. Samaa reittiä.
Teineillä on tapana kurkkia hylättyihin paikkoihin ja vähän työnnellä vaunuja. Tai sitten se on jotain muuta jännää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä tuli mieleen kumma juttu, joka minulle sattui. Kävelin usein kirjastoon, joka sijaitsi muutaman kilometrin päässä silloisesta kodistani. Kävelyreitin varrella oli pieni, huonokuntoinen kaiteellinen silta, joka johti tieltä ojan yli omakotitalon pihalle. Yhtenä iltana se silta oli kadonnut ja sen tilalle rakennettu uusi. Ajattelin, että vihdoinkin silta on uusittu, kyllä nyt on paljon kivemman näköinen. Mutta seuraavalla kerralla, kun kävelin siitä, uusi silta oli poissa ja vanha oli tullut takaisin.
Voin kuvitella sun tunteen.
Mulla oli kymmenen vuotta työmatkaa 40 km suuntaansa. Lähdin joka ainoa päivä samaan aikaan töihin, ja työmatka kesti minuutilleen (+-5min) saman verran. Ylinopeutta en ajanut, silti, muutaman kerran kävi niin, että olin työpaikan pihalla 15 minuuttia siitä kun lähdin kotoa!! Normaalisti mulla meni matkaan 40-45 min. En kertakaikkiaan vieläkään tajua, mitä ihmettä tapahtui! Ja tämä on ihan tosi juttu. Ajoin siis omalla autolla aina työmatkat. Samaa reittiä.
Minustakin tuntuu, että joskus elämässä on ollut tilanteita, että ne ovat tuntuneet ajallisesti mahdottomilta. Että jokin asia on liian nopeasti ohi ja toisaalta joissain asioissa tuntuu kestävän omituisen kauan.
Vierailija kirjoitti:
Tästä tuli mieleen kumma juttu, joka minulle sattui. Kävelin usein kirjastoon, joka sijaitsi muutaman kilometrin päässä silloisesta kodistani. Kävelyreitin varrella oli pieni, huonokuntoinen kaiteellinen silta, joka johti tieltä ojan yli omakotitalon pihalle. Yhtenä iltana se silta oli kadonnut ja sen tilalle rakennettu uusi. Ajattelin, että vihdoinkin silta on uusittu, kyllä nyt on paljon kivemman näköinen. Mutta seuraavalla kerralla, kun kävelin siitä, uusi silta oli poissa ja vanha oli tullut takaisin.
Oletko varma, ettet nähnyt vain unta uudesta sillasta? Jos olet, niin jonkun on täytynyt tehdä ensin uusi silta ja sitten muuttaa mielensä syystä tai toisesta.
Asioille löytyy yleensä selitys. Naapuristossamme on talo jossa valot eivät tavallisesti olleet päällä iltaisin. Sitten yhtäkkiä joissain huoneissa valot olivat päällä yötäpäivää. Ihmettelin asiaa naapurilleni joka kertoi talossa asuvan näkövammaisen naisen.
Veljeni käy hoitamassa lapsuuskotiani jossa ei asuta, leikkaa nurtsin jne.
Usein veljelläni on mukana poikansa jonka leluja säilytetään leikkimökissä mutta aina niitä ei kerätä sinne. Siinä sitten saattaa joku potkuauto olla kuin tyhjästä tipahtaneet keskellä pihaa!
Sijainti ei täsmää,muuten olisin varma että kyseinen "kummitustalo" on lapsuuskotini.
Mahtava kauhuleffan alku, pystyn helposti visualisoimaan tilanteen.
Voi olla, että ne asukkaat ajattelevat samoin talosta, jossa sinä asut.