Alkanut tuntua, että aina saa pettyä ihmisiin

Olen huomannut että aikuisiällä on lottovoitto löytää rehellisiä ja aitoja ihmissuhteita, joissa kohdellaan toista niin kuin haluaisi itseään kohdeltavan.

Sama kokemus. Aina saa pettyä vaikka laskee odotukset miten alas.

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut että aikuisiällä on lottovoitto löytää rehellisiä ja aitoja ihmissuhteita, joissa kohdellaan toista niin kuin haluaisi itseään kohdeltavan.

No siinä on se, että niin moni muukin on joutunut pettymään ihmisiin joten eivät päästä enää ihan helposti uusia ihmisiä lähelleen. Ja se saatetaan sitten tulkita kylmyydeksi ja itsekkyydeksi, vaikka oikeasti hänkin vain yrittää suojella itseään. Ei kaikki ihmiset ole pahoja, mutta ne jotka ovat niin saavat todella paljon pahaa aikaan. Ei tarvita kuin yksi itsekäs kusipää niin sillä voi olla todella paljon uhreja ja valitettavasti nämä tyypit yleensä vielä osaavat asiansa ja löytävät helposti uusia.

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut että aikuisiällä on lottovoitto löytää rehellisiä ja aitoja ihmissuhteita, joissa kohdellaan toista niin kuin haluaisi itseään kohdeltavan.

Jos ei muuta niin ainakin on oppinut arvostamaan yhtä ystävää joka on vastavuoroinen ja ajattelee minua ja on hyvä minua kohtaan. Ei todellakaan ole mikään itsestäänselvä asia vaan tosi harvinaista nykyään. Ap

Kaikki ihmiset ovat mulk ku ja, kunnes toisin todistetaan.

Frank Zappa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut että aikuisiällä on lottovoitto löytää rehellisiä ja aitoja ihmissuhteita, joissa kohdellaan toista niin kuin haluaisi itseään kohdeltavan.

Jos ei muuta niin ainakin on oppinut arvostamaan yhtä ystävää joka on vastavuoroinen ja ajattelee minua ja on hyvä minua kohtaan. Ei todellakaan ole mikään itsestäänselvä asia vaan tosi harvinaista nykyään. Ap

No se onkin ainoa hyvä asia mitä k-päät aiheuttaa, että sitä oppii ihan eri tavalla arvostamaan omia läheisiään. Vaikka eivät hekään tosiaankaan mitään täydellisiä ole, mutta ainakin ovat luotettavia. Tämä on sitä iän mukana tulevaa viisautta. Esimerkiksi veljeni on aina ollut luonteeltaan aika hankala ihminen ja moni pitääkin häntä jopa vähän pelottavana. Mutta hän ei ole KOSKAAN pettänyt luottamustani ja siksi rakastan häntä. Hän aina puolustaa omiaan ja huolehtii läheisistään. Tavallaan hän on esimerkki siitä, että kusipääkin voi olla pohjimmiltaan hyvä ihminen. Ja vastaavasti hyvinkin miellyttävän ja herttaisen oloinen ihminen voi olla todella epäluotettava selkäänpuukottaja.

Joo ihmettelin aikani miksi mulla ei enään oo kavereita juurikaan , kun aloin tarkastella tarkemmin näitä "ystävyyssuhteita" . Minähän se olin aina se, joka otti yhteyttä. Kas kun lopetin niin ei ollakaan oltu enää tekemisissä. Lisäksi olin kaveripiirissä eka joka sai lapsen. Kuuntelin koko raskausajan tätä lässytystä "ei mikään muutu, kaikki on ihan samanlailla vaikka saatkin vauvan". Jaa jaa , kukaan ei sit tullut katsomaan ees vaikka kutuin katsomaan.

Näin on parempi, muutama kaveri kenen Kaa ystävyys vastavuoroista ja mukava aviomies ja läheinen veli. En tarvitse mitään seurapiiriä. Huomaan kyllä, että nautin kun saa olla vähän erakko...

Up

Kuhan pääsen töihin niin aion säästää kaikki rahani ja ostaa jonkun mummon mökin korvesta ja metsän ympäriltä. Ja ostan sinne kissan ja koiran seurakseni ja elelen erakkona muuten. Ihmiset on p*rseestä.

Ihmisissä on paljonkin epäkelpoa ainesta ja ominaisuutta, ja tähän päivään mennessä (40v) en ole montaakaan täyspäistä ihmistä tavannut, joista voisi pitää hyvinä ihmisinä. En tiedä tosin syytä, sitä miksi ihmiset eivät ole hyvyyden mukaan kasvaneita ja omaa kristillisiä elämän arvoja ja sen takia poden jonkunlaista yksinäisyyttä itsekin. Ei niitä hyviä ihmisiä tähän maailmaan paljoa ole siunaantunut ja taitaa vähemmistö ryhmänä olla.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisissä on paljonkin epäkelpoa ainesta ja ominaisuutta, ja tähän päivään mennessä (40v) en ole montaakaan täyspäistä ihmistä tavannut, joista voisi pitää hyvinä ihmisinä. En tiedä tosin syytä, sitä miksi ihmiset eivät ole hyvyyden mukaan kasvaneita ja omaa kristillisiä elämän arvoja ja sen takia poden jonkunlaista yksinäisyyttä itsekin. Ei niitä hyviä ihmisiä tähän maailmaan paljoa ole siunaantunut ja taitaa vähemmistö ryhmänä olla.

Voihan tässä olla kyseessä vähän sama asia kuin parisuhteissakin, että on jonkinlainen kohtaamisongelma. Ne ihmiset jotka ovat ns.kunnollisia eivät etsi nälkäisinä jatkuvasti uusia ihmisiä kuin jotain hiton uutta saalista. Ja sitten taas ne ihmiset joilla ei oikeasti ole mitään annettavaa kellekään etsivät kyllä väsymättä jatkuvasti uusia höynäytettäviä. Esimerkkinä se palstalla pyörivä Allu. Hän vaan on tyhmyytensä takia onneksi suhteellisen harmiton.

Joo suurin osa ihmisistä ajaa omaa etuaan tai on muuten ikäviä.

Nin se on aina ollut. Oletvain alkanut näkee lähelle. Niin kauan kuin ei ole tasa arvoa,toiseen henkilön kunnioitusta .Ei ole myöskään ihmisiä jotka ajattelisivat mutakin kuin omaa etuaan.

Ihan uteliaisuudesta, kuinka vanhaksi sinun piti elää että tämän ikiaikaisen totuuden hoksasit?