Huonejako 3h+k, 2 lasta ja 2 aikuista

Vierailija kirjoitti:

Vaikka niitä lapsia olisi 15, on vanhempien velvollisuus suojella lasta, ettei altista lapsia sopimattomille asioille. Vaikka kuinka ottaisi koville syystä tai toisesta....

Kyllä. Joten vanhempien sänky ei muuta olkkariin, missä on riski tulla nähdyksi kesken aviollisten puuhien.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta 7-vuotias voi ihan hyvin nukkua siellä olohuoneessa (olettaen että tila on tarpeeksi rauhallinen nukkumiseen), mutta teini-ikää lähestyvä lapsi tarvitsee ehdottomasti oman huoneen. Jos vanhemmat ovat aseksuaaleja niin voivat tytön sijaan nukkua olohuoneessa, itse en tuollaista järjestelmää kestäisi. 

Muutama vuosi vielä aikaa hommata isompi asunto ennen kuin tytöstä tulee teini. Toinen vaihtoehto on lykätä poika asumaan muualle koulun perässä heti kun pääsee yläasteelta. 

Miksi ne vanhemmat eivät voi nukkua ja sekstata siellä olohuoneessa yhtälailla, jos tila on tarpeeksi rauhallinen?

Laitat lasten ovet lukkoon vai? 

Eiklhön lapset yleensä pysy huoneissaan ilmankin. Sama ongelmanahan on vaikka vanhemmilla olisi oma makkarikin, ei seksiä voi harrastaa yleensä kuin silloin kun suurin osa perheestä nukkuu tai on jossain ihan muualla.

Jaa miksei muka voi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset samaan huoneeseen (sermi tai väliseinä?), toinen lapsista olkkariin tai muutto. En nukkuisi itse ollkarissa, piste.

Mikset??

Koska olkkarissa nukkuminen sattuisi syvälle sieluuni, piste.

Mutta lapsellesi voisit syvän sielukivun aiheuttaa eväämällä häneltä oman huoneen ja pistämällä olkkariin nukkumaan?

Meillä lapsilla omat huoneet ja vanhemmat nukkuu olohuoneessa. Lapset teinejä. Pienempänä olivat samassa huoneessa.

Seksiä voi harrastaa muuallakin kuin omassa sängyssä. Ja omassa sängyssä se onnistuu silloin kun lapset on koulussa/kavereilla/yökylässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset samaan huoneeseen (sermi tai väliseinä?), toinen lapsista olkkariin tai muutto. En nukkuisi itse ollkarissa, piste.

Mikset??

Koska olkkarissa nukkuminen sattuisi syvälle sieluuni, piste.

Mutta lapsellesi voisit syvän sielukivun aiheuttaa eväämällä häneltä oman huoneen ja pistämällä olkkariin nukkumaan?

Olen eri, mutta minä en näe että se aiheuttaisi lapselle samanlaista sielukipua kuin aikuiselle. Lapsen ja aikuisen tarpeet ovat tässä erilaiset.

Vierailija kirjoitti:

Meillä lapsilla omat huoneet ja vanhemmat nukkuu olohuoneessa. Lapset teinejä. Pienempänä olivat samassa huoneessa.

Seksiä voi harrastaa muuallakin kuin omassa sängyssä. Ja omassa sängyssä se onnistuu silloin kun lapset on koulussa/kavereilla/yökylässä.

Mutta kun se toinen vanhempi on töissä, kun lapset koulussa ja lapset on kavereilla yökylässä muutaman kerran vuodessa ja silloinkin eri öinä, aina jompikumpi kotona.

Lapsen etu edelle. Lapsi tarvitsee omaa tilaa läksyjen tekoon, kavereidensa tapaamiseen jne. Meillä ainakin oli lapsilla kavereita yökylässä ja vastaavasti lapset yökylässä kavereidensa luona.

Ja kummastelen, ettei asiaa ole otettu esille perheessä? Vai onko?

On ajateltava pitkällä tähtäimellä. Ehkä vanhin lapsi muuttaa kotoa pois, kun täyttää 18 ja muuttaa toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Jopa ennen tuota ikää. Noin teki sisareni tytär kun oli 16v kun ei mennyt lukioon.

Meillä on kaksikerroksinen rivarikolmio, jossa alakerrassa keittiö, olkkari, kodinhoitohuone ja sauna, yläkerrassa kaksi makuuhuonetta, vaatehuone, kylppäri ja iso parveke. 10- ja 13-vuotiailla lapsilla on omat huoneet ja me vanhemmat nukutaan olkkarissa. Olohuoneemme on onneksi sen verran suuri, että ollaan hyvin saatu kirjahyllyllä erotettua oma makuusoppi erilleen varsinaisesta oleskelutilasta. Kun ovesta astuu sisään, makuusoppeen ei näe ollenkaan. Lisäksi olemme asentaneet liukuoven olohuoneen oviaukkoon, jonka usein suljemme yöksi. Lapset tietävät, että olkkari on meidän vanhempien makuuhuone yöaikaan, eli se ei ole heidän käytössään silloin.

Hyvin tämä järjestely on meillä toiminut. Seksiäkin voidaan harrastaa ihan samoin kuin omassa makuuhuoneessakin. Oikeastaan vielä vapaammin nyt, kun itse nukumme alakerrassa ja lapset yläkerrassa.

7 v nukkuu teidän kanssa tai olkkarissa. Pojalle oma huone. Näin menee muutama vuosi.

Vierailija kirjoitti:

Näin ne ajat muuttuu. Minä muistan kun kakarat pistettiin yhteen huoneeseen ikään tai sukupuoleen katsomatta. Hyvä jos oman sängyn sai. Tämän päivän uniikit lumihiutaleet tarvitsee oman huoneen tai traumatisoituvat loppuiäkseen. 

Koska nyt eletään uniikkia mielensäpahoittamisen aikaa niin ap:n lienee parempi suosiolla katsella asuntoja, joissa yksi makkari enemmän. Jos nukutte olkkarissa makkarinne on tavallaan muiden valloittama. Ette voi mennä lepäilemään tai nukkumaan kun haluatte koska muita ihmisiä juoksee siinä jatkuvasti. KAtotaan telsua, kaverit pyörii siinä jne. Jos muutto ei tule kysymykseen niin vaihtoehtoja on oikeastaan muutama. Joten voiko isomman makkarin jakaa kahtia millä saataisiin kummellekin lapselle oma soppi?  Netistä löytyy ideoita toteutukseen. Jo aiemmin ehdotettu makuusopen eristäminen yläkerran aulasta on myös tutkimisen arvoinen ehdotus. Ehkä kuitenkin ennemmin nuoremmalle lapselle kuin aikuiselle pariskunnalle. 7v viihtyy pienemmässä sopessa muutaman vuoden.  Jos asunnossa riittää neliöt niin vanhemmille voi esimerkiksi lasiseinillä erottaa oman huoneen olkkarista. Verhot takaa yksityisyyden. Rakennelman voi purkaa kun muuttaa.

Ennen vanhaan pennutkin laitettiin heti töihin, kun kynnelle kykenivät. Kotona ei paljon lepäilty, siellä vaan nukuttiin, siis silloin muinoin, kun suurperhekin saattoi asua muutaman neliön kopissa.

Vierailija kirjoitti:

Lapsen etu edelle. Lapsi tarvitsee omaa tilaa läksyjen tekoon, kavereidensa tapaamiseen jne. Meillä ainakin oli lapsilla kavereita yökylässä ja vastaavasti lapset yökylässä kavereidensa luona.

Ja kummastelen, ettei asiaa ole otettu esille perheessä? Vai onko?

On ajateltava pitkällä tähtäimellä. Ehkä vanhin lapsi muuttaa kotoa pois, kun täyttää 18 ja muuttaa toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Jopa ennen tuota ikää. Noin teki sisareni tytär kun oli 16v kun ei mennyt lukioon.

En tajua tätä "lasten etu edelle" -jankutusta. Silloin kun minä olin lapsi, oli melko itsestäänselvyys että tällaiset mukavuusjutut mentiin vanhemmat edellä. Aikuisilla isoin makkari, aikuinen matkustaa autossa etupenkillä jne. Se oli ihan normi. Isoissa oikeasti tärkeissä jutuissa eri juttu. Mutta nykyaikana tunnutaan ajattelevan, että lasten tällaiset "olisi mukavaa" -tason tarpeet pitäisi laittaa aikuisten perustarpeidenkin edelle. Ei siinä ole mitään järkeä. Ei lapsi mene oman huoneen puutteesta rikki, mutta aikuisten parisuhde voi mennä, ja sen eron seurauksena se lapsi kyllä voi traumatisoitua. Pitää ajatella koko perheen parasta eikä vaan sokeasti uhrata ja uhrautua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen etu edelle. Lapsi tarvitsee omaa tilaa läksyjen tekoon, kavereidensa tapaamiseen jne. Meillä ainakin oli lapsilla kavereita yökylässä ja vastaavasti lapset yökylässä kavereidensa luona.

Ja kummastelen, ettei asiaa ole otettu esille perheessä? Vai onko?

On ajateltava pitkällä tähtäimellä. Ehkä vanhin lapsi muuttaa kotoa pois, kun täyttää 18 ja muuttaa toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Jopa ennen tuota ikää. Noin teki sisareni tytär kun oli 16v kun ei mennyt lukioon.

En tajua tätä "lasten etu edelle" -jankutusta. Silloin kun minä olin lapsi, oli melko itsestäänselvyys että tällaiset mukavuusjutut mentiin vanhemmat edellä. Aikuisilla isoin makkari, aikuinen matkustaa autossa etupenkillä jne. Se oli ihan normi. Isoissa oikeasti tärkeissä jutuissa eri juttu. Mutta nykyaikana tunnutaan ajattelevan, että lasten tällaiset "olisi mukavaa" -tason tarpeet pitäisi laittaa aikuisten perustarpeidenkin edelle. Ei siinä ole mitään järkeä. Ei lapsi mene oman huoneen puutteesta rikki, mutta aikuisten parisuhde voi mennä, ja sen eron seurauksena se lapsi kyllä voi traumatisoitua. Pitää ajatella koko perheen parasta eikä vaan sokeasti uhrata ja uhrautua.

Osittain samaa mieltä. Lapset sopeutuu kyllä kaikkiin tilanteisiin ja oman huoneen puute ei traumatisoi. Mutta sitä en ole ikinä tajunnut, miksi vanhemmilla on oltava se suurin makuuhuone. Siis ihmisillä joiden kaikki toiminta ko huoneessa tapahtuu sängyllä.

Sitten lapset jotka tarvitsevat tilaa leikkeihin ym asuvat jossain sopessa, johon juuri ja juuri mahtuu kirjahylly ja sänky

Vierailija kirjoitti:

Meillä on kaksikerroksinen rivarikolmio, jossa alakerrassa keittiö, olkkari, kodinhoitohuone ja sauna, yläkerrassa kaksi makuuhuonetta, vaatehuone, kylppäri ja iso parveke. 10- ja 13-vuotiailla lapsilla on omat huoneet ja me vanhemmat nukutaan olkkarissa. Olohuoneemme on onneksi sen verran suuri, että ollaan hyvin saatu kirjahyllyllä erotettua oma makuusoppi erilleen varsinaisesta oleskelutilasta. Kun ovesta astuu sisään, makuusoppeen ei näe ollenkaan. Lisäksi olemme asentaneet liukuoven olohuoneen oviaukkoon, jonka usein suljemme yöksi. Lapset tietävät, että olkkari on meidän vanhempien makuuhuone yöaikaan, eli se ei ole heidän käytössään silloin.

Hyvin tämä järjestely on meillä toiminut. Seksiäkin voidaan harrastaa ihan samoin kuin omassa makuuhuoneessakin. Oikeastaan vielä vapaammin nyt, kun itse nukumme alakerrassa ja lapset yläkerrassa.

Monessa asunnossa on nykyisin niin avoin pohja, ettei tuollainen ratkaisu onnistu. Tai tilan jakaminen hyllyllä ehkä jos on iso olkkari, mutta mitään liukuovea ei välttämättä saa viritettyä vaan esimerkiksi meillä se sulkisi käytöstä käytännössä koko alakerran.

Meillä ei siis kenenkään tarvitse nukkua olkkarissa, kunhan vaan sanoin että asunnon pohjasta riippuen ei välttämättä onnistu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta 7-vuotias voi 7-ihan hyvin nukkua siellä olohuoneessa (olettaen että tila on tarpeeksi rauhallinen nukkumiseen), mutta teini-ikää lähestyvä lapsi tarvitsee ehdottomasti oman huoneen. Jos vanhemmat ovat aseksuaaleja niin voivat tytön sijaan nukkua olohuoneessa, itse en tuollaista järjestelmää kestäisi. 

Muutama vuosi vielä aikaa hommata isompi asunto ennen kuin tytöstä tulee teini. Toinen vaihtoehto on lykätä poika asumaan muualle koulun perässä heti kun pääsee yläasteelta. 

7-vuotias tarvitsee unta n. 10 tuntia yössä, eli sitten pitäisi kaikkien vetäytyä makkareihinsa jo ennen klo 21 illalla ja antaa yörauha pienimmälle. Ei puhettakaan, että vanhemmat tekisivät vaikka kotitöitä, katsoisivat tv:tä tai vieraita olisi enää tuohon aikaan. Aika hankalaa minusta.

No siksi kommentissani oli "olettaen että tila on tarpeeksi rauhallinen nukkumiseen". Vanhemmat voivat hilata sen television makkariinsa. Vieraita voi laittaa pihalle klo 21. Kotityöt voi tehdä ennen klo 21 ja/tai toisessa huoneessa.

Itse nukuin olohuoneessa kunnes olin 11 enkä ole saanut tästä mitään traumoja.

Missä ihmeen "toisessa huoneessa" ne kotityöt tehdään, jos edes makkareita ei ole kaikille?

Vai olisiko kuitenkin järkevämpää antaa telkaarin olla siellä missä on ja elää elämää, ja antaa sille 7-vuotiaalle se nukkumarauha laittamalla hänet omaan huoneeseen?

Eikö teillä ole lainkaan keittiötä? Kylpyhuonetta? Ei meillä ainakaan olohuoneessa tehdä mitään muita kotitöitä kuin tyyliin imuroidaan ja pyyhitään pölyjä tms. Telkkariakin voi katsoa nykyään läppäriltä, kuulokkeiden kanssa. Jos se 7-vuotias tarvitsee niin täydellistä hiljaisuutta niin eihän silloin voi edes viereisessä huoneessa katsoa ääneen telkkaria muutenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen etu edelle. Lapsi tarvitsee omaa tilaa läksyjen tekoon, kavereidensa tapaamiseen jne. Meillä ainakin oli lapsilla kavereita yökylässä ja vastaavasti lapset yökylässä kavereidensa luona.

Ja kummastelen, ettei asiaa ole otettu esille perheessä? Vai onko?

On ajateltava pitkällä tähtäimellä. Ehkä vanhin lapsi muuttaa kotoa pois, kun täyttää 18 ja muuttaa toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Jopa ennen tuota ikää. Noin teki sisareni tytär kun oli 16v kun ei mennyt lukioon.

En tajua tätä "lasten etu edelle" -jankutusta. Silloin kun minä olin lapsi, oli melko itsestäänselvyys että tällaiset mukavuusjutut mentiin vanhemmat edellä. Aikuisilla isoin makkari, aikuinen matkustaa autossa etupenkillä jne. Se oli ihan normi. Isoissa oikeasti tärkeissä jutuissa eri juttu. Mutta nykyaikana tunnutaan ajattelevan, että lasten tällaiset "olisi mukavaa" -tason tarpeet pitäisi laittaa aikuisten perustarpeidenkin edelle. Ei siinä ole mitään järkeä. Ei lapsi mene oman huoneen puutteesta rikki, mutta aikuisten parisuhde voi mennä, ja sen eron seurauksena se lapsi kyllä voi traumatisoitua. Pitää ajatella koko perheen parasta eikä vaan sokeasti uhrata ja uhrautua.

Osittain samaa mieltä. Lapset sopeutuu kyllä kaikkiin tilanteisiin ja oman huoneen puute ei traumatisoi. Mutta sitä en ole ikinä tajunnut, miksi vanhemmilla on oltava se suurin makuuhuone. Siis ihmisillä joiden kaikki toiminta ko huoneessa tapahtuu sängyllä.

Sitten lapset jotka tarvitsevat tilaa leikkeihin ym asuvat jossain sopessa, johon juuri ja juuri mahtuu kirjahylly ja sänky

Meillä lapset leikkii vielä pääasiassa olkkarissa ja pihalla, ja lastenhuone on lähinnä nukkumista ja pukeutumista varten, joten tuohon oman leikkitilan tarpeeseen en osaa kauheasti sanoa. Yksi tekijä ehkä sekin, että lasten sängyt on pienempiä kuin aikuisten parisänky. Mutta ymmärrän kyllä pointin.

Onhan tässä muitakin vaihtoehtoja kuin aluksi mainitut. Luovasti ajatellen vaihtoehtoja on kymmenittäin.

1. Rakennetaan uusi makuuhuone alakertaan vanhemmille. Tai erillisrakennus pihan perälle. Sitten kun vanhempi lapsi muuttaa pois, sitä voitaisiin vuokrata Airbnb:n kautta ja kompensoida lisäkuluja.

2. Asuntoauto pihalle ja vanhemmat nukkuu siellä. Kätevä myös etätöiden kannalta.

3. Jos rahat ei riitä kahteen ekaan vaihtoehtoon, teltta ja lämmityslaite terassille.

4. Vanhemmat eroaa ja hankkii omat kämppänsä. Vuoroviikoin vanhempi joka on kotona lasten kanssa nukkuu sohvalla. Ei lapsia traumatisoivaa seksiä kuin siellä omilla kämpillä.

5. 12-vuotias lähetetään sisäoppilaitokseen. Lomilla nukkuu sohvalla. Ei enää valita oman huoneen puutteesta vaan on onnellinen kun pääsee joskus kotiin käymään.

6. Vuorottelusysteemi jolloin jompikumpi lapsista tai vanhemmat joutuvat nukkumaan kuukauden olkkarissa, ja sitten taas 2 kk omassa huoneessa. Japanilainen futon olisi paras tähän niin ei synny turhaa huonekalujen roudausta.

7. Saunasta, vaatehuoneesta, ruokailutilasta, tai kodinhoitohuoneesta remontoidaan 7-vuotiaalle oma pieni huone.

8. 7-vuotias annetaan adoptoitavaksi.

9. Koko perhe muuttaa pois ja laittamalla kaksi kerrossänkyä molempiin makkareihin, asunnon voi vuokrata pimeästi 8 pakolaiselle, ulkomaalaisille raksatyöntekijöille tms ja siitä syntyneillä lisätuloilla perhe vuokraa isomman kämpän itselleen.

Meillä on aikuisten sänky olohuoneessa. Se on erillinen huone, josta oven saa kiinni. Tykkään olohuoneesta, kun siellä on sängyn lisäksi mukava sohva, kirjahylly, telkkari ja ovi parvekkeelle. Jos lapsen laittaisi olohuoneeseen nukkumaan, ei olohuonetta voisi käyttää lapsen nukkuma-aikaan mihinkään. Minusta olisi ankeaa kököttää keittiössä tai makuuhuoneessa, joten meille ei tehnyt tiukkaakaan antaa makuuhuonetta lapselle. Tuskin muutamme makuuhuoneeseen lapsen kotoa poismuuttamisen jälkeenkään. Me ollaan miehen kanssa hyväunisia, joten toinen voi katsoa telkkaria vaikka toinen nukkuu, kunhan laittaa äänen pienemmälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omat huoneet lapsille ja vanhemmat olkkariin tai aulaan. Vanhemmat ei tarvitse omaa huonetta oikeastaan mihinkään nukkumisen lisäksi.

Niin ehkä teidän perheessä ei enää harrasteta seksiä, mutta ei se koko perheen olohuonekaan oikein kiva paikka siihen hommaan ole. Kyllä vanhemmilla pitäisi olla myös oma tila jossa saisi olla kahden tai vaikka yksinkin mutta ennen kaikkea rauhassa.

Voiko olohuoneen oviaukkoon asentaa (pari)oven? Silloin kun ovi on kiinni, lapsilla ei olkkariin asiaa, se on muuttunut vanhempien makuuhuoneeksi.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on aikuisten sänky olohuoneessa. Se on erillinen huone, josta oven saa kiinni. Tykkään olohuoneesta, kun siellä on sängyn lisäksi mukava sohva, kirjahylly, telkkari ja ovi parvekkeelle. Jos lapsen laittaisi olohuoneeseen nukkumaan, ei olohuonetta voisi käyttää lapsen nukkuma-aikaan mihinkään. Minusta olisi ankeaa kököttää keittiössä tai makuuhuoneessa, joten meille ei tehnyt tiukkaakaan antaa makuuhuonetta lapselle. Tuskin muutamme makuuhuoneeseen lapsen kotoa poismuuttamisen jälkeenkään. Me ollaan miehen kanssa hyväunisia, joten toinen voi katsoa telkkaria vaikka toinen nukkuu, kunhan laittaa äänen pienemmälle.

Ihmiset on jännän erilaisia. Minä en suostu muuttamaan edes meidän takkahuoneeseen, joka on siis suljettavan oven takana, mutta jonka läpi kuljetaan asunnon ainoaan suihkuun (vessat sentään erikseen). Jos joku lapsi suostuu siellä vapaaehtoisesti nukkumaan niin kiva. Jos ei, niin puhkaistaan kylppäriin toinen ovi. Minulle on vaan jotenkin kriittisen tärkeää, että aikuisten makkari on pelkästään aikuisten makkari, ei mikään monitoimitila tai läpikulkuväylä.

Muli