Ottaisitko tyttöystäväksi naisen jolla ei ole kavereita?
Olen ollut deiteillä jossa joudun valehtelemaan että minulla olisi kavereita koska pelkään reaktiota. Vai kannattaisiko kertoa totuus, mitenköhän mies reagoisi.
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Otin kerran mutta alkoi tuntua oudolta kun itselläni oli paljon kavereita. Ja olin myös paljon extrovertimpi ja puheliaampi kuin hän.
Seksi toimi kyllä hyvin mutta sosiaalinen elämä oli jotenkin hyvin vajavaista hänen taholtaan.
Suhteemme ei kestänyt.
Ottaisitko uudestaan?
Viime deittini puhu vähän saman tyyppistä.
KYLLÄ. Ihan koska vain, jos on muuten miellyttävä ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otin kerran mutta alkoi tuntua oudolta kun itselläni oli paljon kavereita. Ja olin myös paljon extrovertimpi ja puheliaampi kuin hän.
Seksi toimi kyllä hyvin mutta sosiaalinen elämä oli jotenkin hyvin vajavaista hänen taholtaan.
Suhteemme ei kestänyt.Mä oon tollanen sosiaalisesti haasteellinen nainen. Miehet lähes poikkeuksetta menevämpiä.
Usein huomaa, että miehet toivoisivat laajaa kaveripiiriä minunkin puoleltani, että voisi mennä porukalla jne. On niitä kavereita, muttei montaa. Enkä halua koko ajan mennä.
Toisaalta haluaisin olla myös mukana miehen menoissa joskus, mutta jostain syystä tämä ei ole monelle miehelle ok.Liian vaikeaa. Saisi vain olla kainalossa. :/
Et saa ei kukaan sua halua
M46 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M46 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinussa on jotakin vialla jos ei kavereita eikä ystäviä ole. Et luultavasti pysty edes parisuhteeseen
Ei miehet tolleen ajattele. Miesten mielestä on vaan hyvä asia, että saavat enemmän huomiota itselleen. Todennäköisesti parisuhdekin onnistuu paremmin, kun ei ole kukaan selän takana jauhamassa p*skaa.
Kuka ihme haluaa huomiota koko ajan. Pitää olla huono itsetunto että jaksaa ruikuttaa jostain huomiosta. Miehet haluaa itse mennä kavereiden kanssa ja tämän ainoastaan tataapainottaa että naisella on kavereita myös.
Kyllä ihmisillä on yleensä muutakin elämää kuin kaverit, esim harrastukset ja työ. Minä en ainakaan pysty elämään parisuhteessa, jos siinä ei toista huomioida.
Onneks meitä on erilaisia. Sinä haluat huomiota kokoajan minä en.
Sama ongelma, olen introvertti nainen.
Mutta haluan miehen joka tykkää musta sellaisena kuin olen. Kavereita tai ei.
En jaksa teeskennellä.
Ja kaverittomuus ei ole vika, vaan joidenkin kohtalo on vain sellainen. Kohtalo määräytyy synnyinperheen, asuinpaikan, millaiseen opiskeluluokkaan koulussa pääset, millaiseen työpaikkaan. Tosi sattumasta kiinni millaisiin ihmisiin törmää ja tuleeko niistä kavereita ja millainen on ryhmädynamiikka. Moneen asiaan ei vain itse voi vaikuttaa.
Ja persoonallisuuskin, introverttiys ja herkkyys myös synnynnäisiä.
Minullakaan ei oikein ole kavereita ja olen sinkku. Joitain harrastus tuttuja ja työkavereita on, mutta heidän kanssaan en vietä aikaa työn/harrastuksen ulkopuolella ja heillä on omat varsinaiset ystävänsä. Olen eronnut ja valmis uuteen suhteeseen. Toivottavasti ei ole turn Off parisuhdemarkkinoilla.
Joskus luin jostain jutun, missä oli vinkkejä miten voi selvittää onko Tinder deitti luotettava. Yhtenä vinkkinä oli pyytää päästä tutustumaan sen kavereihin. Toivottavasti kukaan ei kysy minulta sellaista :D
Mä oon tollanen sosiaalisesti haasteellinen nainen. Miehet lähes poikkeuksetta menevämpiä.
Usein huomaa, että miehet toivoisivat laajaa kaveripiiriä minunkin puoleltani, että voisi mennä porukalla jne. On niitä kavereita, muttei montaa. Enkä halua koko ajan mennä.
Toisaalta haluaisin olla myös mukana miehen menoissa joskus, mutta jostain syystä tämä ei ole monelle miehelle ok.
Liian vaikeaa. Saisi vain olla kainalossa. :/