Minkä tähden kuulut vielä kirkkoon jos et usko jumalaan
Eihän siinä ole mitään järkeä, että on kirkon jäsen ja maksaa veroja laitokselle jonka uskoa ei tunnusta. Jotkut sanovat, että koska kirkko tekee hyvää. Maksamastasi verosta menee vain murto-osa diakoniaan jota jotkut pitää tärkeänä ja siksi kuuluvat kirkkoon. Tiesitkö että teet enemmän hyvää kun lahjoitat verosi jollekin järjestölle. Siellä isompi osa rahasta menee minne kuuluu.
Toisekseen on älytöntä että ihminen on kirkon jäsen, jos sen arvoja ei tunnusta elämässään. Ihan sama kuin minä joka olen saanut vapautuksen armeijasta , liittyisin vaikka reserviläisliittoon kun en jaa sen arvoja.
Hautaan pääsee jokainen eikä siihen kirkon jäsenyyttä tarvita
Elämää kannattaa elää eikä valittaa joka asiasta
Kommentit (41)
Samasta syystä kuin pidän kaapissa vanhoja vaatteita, joihin ehkä jonain päivänä taas mahdun.
Pakkohan se on jos haluaa hautajaisia ja muita järkihintaan ja monet haluaa pitää kirkossa myös kastetilaiuudet, rippikoulut, häät ja hautajaiset sun muut, että ei liity mihinkään uskomiseen mitenkään.
Täällähän tuo kirkkoja ja uskontokin tulee syntymässä "kaupan päälle", ilman, että valitset mitään uskontoa tai mihinkään uskovasi tai et.
Sisko kuuluu jotta saa kirkkohäät. Lapsetkin aikoo kastaa jotta saa pitää hienot ristiäiset.
En kuulu kirkkoon, uskomisella ja kirkolla ei ole mitään tekemistä keskenään. Kirkko on rahastuslaitos, uskonto on Jumalani ja minun välinen asia, en kaipaa sille hulppeita seiniä.
Kun kuolen, lapset ostavat rahoillani minulle hautapaikan, olen sen hinnan kirkollisveroista säästänyt moneen kertaan.
Mieluummin tulisin poltetuksi ja tuhkat luonnon kiertokulkuun.
En ole koskaan kuulunut kirkkoon, vaikka uskon Jumalaan ja vaikka mihin. En ole rahan takia kuulumatta, mutta kun vanhemmat omista syistään erottivat kakarat kirkosta, niin ei ole tullut syitä, miksi olisin liittynyt.
Uskon Jumalaan mutten kuulu kirkkoon
Vierailija kirjoitti:
Sisko kuuluu jotta saa kirkkohäät. Lapsetkin aikoo kastaa jotta saa pitää hienot ristiäiset.
Meillä on pidetty uskonnolliset ristiäiset, olen liittynyt kirkkoon ristiäisten ajaksi, eronnut heti kun lapsi on kastettu. Tutulle papille tämä on ihan ok.
Tienaan n. 30 000 e vuodessa. Maksaisin 440 kirkollisveroa joka ikinen vuosi. Kyllä mulla sille rahalle on muutakin käyttöä, se tekee n. 37 kuussa eli sillä saisi esim. kuntosalijäsenyyden jos salilla kävisin. Tai ajatelkaa jos jokainen laittaisi sen vaikka laadukkaampaan ruokaan.
Kyllä noi häät, ristiäiset, hautajaiset sun muut edellyttäisi uskomisen, Ei pelkkä kirkkoon kuuluminen riitä mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sisko kuuluu jotta saa kirkkohäät. Lapsetkin aikoo kastaa jotta saa pitää hienot ristiäiset.
Meillä on pidetty uskonnolliset ristiäiset, olen liittynyt kirkkoon ristiäisten ajaksi, eronnut heti kun lapsi on kastettu. Tutulle papille tämä on ihan ok.
Tuosta en siis tiedä aikooko siskoni kuulua kirkkoon kun lapset nimetään, mutta haaveena olisi kuulemma pitää uskonnolliset ristiäiset. Osittain tässä takana on syynä uskonnolliset sukulaisemme.
Vierailija kirjoitti:
Kirkko liittyy melko vähän Jumalaan nykyään. Kirkko on instituutio. Hyvin vähän kirkossa järjestetään enää mitään uskonnollista. Kyllähän sieltä noi uskovimmat papit ovat lähteneet jo nostelemaan.
No en nyt tiedä tuosta "hyvin vähän". Oman työviikkoni pääasialliset sisällöt ovat seurakunnassa järjestettävät 3 viikoittaista messua (viikkomessut ja pääjumalanpalvelus) ja niiden valmistelu, perjantait ja lauantait kristillisiä avioliittoon- ja hautaan siunaamisia, muutama kerho tai ryhmä joissa toki muutakin sisältöä mutta lopuksi aina hartaus. Juhlapyhien lähellä sitten enemmän tuota hartaus- ja jumalanpalveluselämää sekä laitosvierailuja vanhainkodeissa, sairaaloissa, vankiloissa jne. joissa jaetaan ehtoollista sitä haluaville. Aika uskonnolliseksi koen tämän sisällön, vaikka sekaan mahtuu myös muuta lasten kesäjuhlasta toimistohumppaan.
Olen ollut liian laiska miettimään eroamista, ja ymmärtääkseni suomen kauniit ja hyvin hoidetut hautajaiset/ hautausmaat pysyvät kohtuuhintaisempana kirkon toiminnan ansiosta, niin voin mä sitä olla osaltani rahoittamassa, kun onhan lisäksi vielä jotain muutakin kirkon järjestämää aputoimintaa olemassa. Ei niin sanotusti haittaa tämän luokan asiat vaikken uskovainen olekaan.
Uskon Jumalaan, en usko kirkkoon. Kirkko jumittaa yrittäessään jarrutella ja pujotella ja väistellä ettei vaan kukaan eroaisi. Kirkko ei ole mikään moraalinen kompassi, vaan läjä mukavuudenhaluisia virkamiehiä jotka eivät haluaisi keikuttaa venettä. Helposti tulee jäähyä väärinajattelijoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirkko liittyy melko vähän Jumalaan nykyään. Kirkko on instituutio. Hyvin vähän kirkossa järjestetään enää mitään uskonnollista. Kyllähän sieltä noi uskovimmat papit ovat lähteneet jo nostelemaan.
No en nyt tiedä tuosta "hyvin vähän". Oman työviikkoni pääasialliset sisällöt ovat seurakunnassa järjestettävät 3 viikoittaista messua (viikkomessut ja pääjumalanpalvelus) ja niiden valmistelu, perjantait ja lauantait kristillisiä avioliittoon- ja hautaan siunaamisia, muutama kerho tai ryhmä joissa toki muutakin sisältöä mutta lopuksi aina hartaus. Juhlapyhien lähellä sitten enemmän tuota hartaus- ja jumalanpalveluselämää sekä laitosvierailuja vanhainkodeissa, sairaaloissa, vankiloissa jne. joissa jaetaan ehtoollista sitä haluaville. Aika uskonnolliseksi koen tämän sisällön, vaikka sekaan mahtuu myös muuta lasten kesäjuhlasta toimistohumppaan.
Täällä ei ollut uskonnolllista sisältöä seurakunnan kerhoilla. Nyt kirkko on lakkautettu ja puretaan kohta pois.
Yleisesti mitä olen seurannut kahden eri seurakunnan toimintaa, toimintaa on nuorille/nuorille akuisille, pikkulapsille ja vanhuksille. Muille ei ole, ellet tahdo käydä rippikoulua uudestaan.
Jopa tuntemani vanhukset valittavat, että seurakunnassa heidät on eristetty erillisiin kerhoihinsa, eivätkä saa tavata lainkaan muita seurakuntalaisia, että he näkevät niitä vanhuksia ihan tarpeeksi jo siellä vanhainkodissa. Ihmeellistä lokerointia kaikessa ja suuret määrät ihmisiä vaan jäävät kaiken ulkopuolelle. Olen puhunut tästä muillekin ja sanovat olevansa tietoisia asiasta, kun ovat itsekin etsineet seurakunnalta toimintaa, mihin pääsisi aikuinen, tai luoja varjele, koko perhe osallistumaan.
Ja jos jotain toimintaa on, se on aivan älyttömän hintaista. Esim. "kirkon saareen vesibussilla syömään maksullista pullaa ja kahvia" oli kuulemma aivan omakustannehintaan jonkun parikymppiä per henki, plus bussimatkat. Papin mielestä oli todella edullista. No, meillä kyseinen matka olisi vienyt koko viikkobudjetin.
Meillä siihen jumalanpalvelukseen osallistumistakin rajoittaa usein se, ettei viitsi törsätä sitä kymppiä bussirahaan, kun täällä ei enää kirkkoa pidetä. Yritin pyytää diakonilta tapaamista tässä korona-aikaan, mutta hän ei voinut tavata ketään, koska on korona. Ehdotin lopulta, että voitaisiin tehdä niin, että hän istuu toisella penkillä ja minä toisella ja huudellaan siitä, mutta ei voi, koska on korona... Ilmeisesti hän istui kaksi vuotta varomassa koronaa täydellä palkalla. Että halleluujaa Israel vaan.
Nyt kun alan miettimään, keksinkin enemmän hyviä syitä, miksi erota kirkosta. Hmmm.
Ex hautausmaan työntekijänä olen nähnyt ja kokenut kaikenlaista.
Haudanpalvontaa en ymmärrä,mutta jos luullaan,että sielu on siellä arkussa,niin sitten kyllä.
Erosin lopulta kirkosta,kun risti poistettiin kirkkosalin seinältä ja tilalle tuli sateenkaarisymboli.
Lisäksi kun pappi pyöritteli käsissään muslimien rukoushelmiä ja papatti niiden merkityksestä poikani kevätjuhlissa,niin se oli viimeinen pisara.
Kirkko tekee hyvää, mutta kirkon ehdoilla. Ruoka- ja vaateavun mukana menee aina aatteellista viestiä, sillä kirkon ydin on sitoutunut oppiensa lähetyskäskyyn (Mene ja tee kaikki kansat minun opetuslapsikseni). Tätä en voi sietää ja siksi en pidä kirkon apua pyyteettömänä, vaan pikemminkin väylänä päästä rekrytoimaan huono-osaisia ja lyötyjä. Tuntui oikeudenmukaiselta ja helpottavalta erota kirkosta johon minut oli tietämättäni liitetty ennen kuin edes osasin seistä.
Häpeällisintä on mielessäni kirkon ja valtion liitto, jota ei tämän päivän ymmärryksellä todellisuudesta enää pitäisi missään valossa hyväksyä. Tämä yksistään estää minua kokemasta kotimaatani todellisena sivistysvaltiona ja aiheuttaa hetkittäin sisäistä häpeää vaikka itse olen kirkosta poistunutkin. Kukaan ei pysty perustelemaan minulle miten kolmen kuukauden ikäisestä vauvasta voidaan tehdä kristitty (tai mikään muukaan vakaumuksellinen) ja hänen pitää sitten itse täysikäistyttyään hoitaa itsensä organisaatiosta ulos. Täysin nurinkurista!
Vanhat kirkot, etenkin maaseudulla, ovat hienoja ja saattavat olla paikkakunnan harvoja nähtävyyksiä ja syitä pysähtyä - ne kuitenkin kuuluisi ylläpitää kolehdilla eikä verovaroin. Toivoisin että ei-uskovat tapakristityt eroaisivat kirkosta ja antaisivat siten viestin että kyseisen maailmankatsomuksen rahoitus on sen katsomuksen jakavien vastuulla.
Ja kaikkien yhteisten asioiden kehittämiseen ja päättämiseen, eli politiikkaan, uskomukset sopivat erityisen huonosti. Toivon kristillisdemokraatit loitolle päättävistä elimistä. Heidän päätösten taustalla olevia uskomuksia on tieteellisesti todistettu yksinkertaisesti vääriksi, tämän pitäisi riittää. Muutkin vakaumukselliset, mm. holokaustin kieltäjät saadaan vaiennettua faktoilla, mielestäni on korkea aika vaientaa loputkin huuhaat.
Vierailija kirjoitti:
Minä taas uskon Jumalaan, mutta kirkkoon en kuulu. Kirkolla ei ole mitään tekemistä uskoni kanssa ja rahojani ei siten saa.
Näin se itselläkin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirkko liittyy melko vähän Jumalaan nykyään. Kirkko on instituutio. Hyvin vähän kirkossa järjestetään enää mitään uskonnollista. Kyllähän sieltä noi uskovimmat papit ovat lähteneet jo nostelemaan.
No en nyt tiedä tuosta "hyvin vähän". Oman työviikkoni pääasialliset sisällöt ovat seurakunnassa järjestettävät 3 viikoittaista messua (viikkomessut ja pääjumalanpalvelus) ja niiden valmistelu, perjantait ja lauantait kristillisiä avioliittoon- ja hautaan siunaamisia, muutama kerho tai ryhmä joissa toki muutakin sisältöä mutta lopuksi aina hartaus. Juhlapyhien lähellä sitten enemmän tuota hartaus- ja jumalanpalveluselämää sekä laitosvierailuja vanhainkodeissa, sairaaloissa, vankiloissa jne. joissa jaetaan ehtoollista sitä haluaville. Aika uskonnolliseksi koen tämän sisällön, vaikka sekaan mahtuu myös muuta lasten kesäjuhlasta toimistohumppaan.
Täällä ei ollut uskonnolllista sisältöä seurakunnan kerhoilla. Nyt kirkko on lakkautettu ja puretaan kohta pois.
Yleisesti mitä olen seurannut kahden eri seurakunnan toimintaa, toimintaa on nuorille/nuorille akuisille, pikkulapsille ja vanhuksille. Muille ei ole, ellet tahdo käydä rippikoulua uudestaan.
Jopa tuntemani vanhukset valittavat, että seurakunnassa heidät on eristetty erillisiin kerhoihinsa, eivätkä saa tavata lainkaan muita seurakuntalaisia, että he näkevät niitä vanhuksia ihan tarpeeksi jo siellä vanhainkodissa. Ihmeellistä lokerointia kaikessa ja suuret määrät ihmisiä vaan jäävät kaiken ulkopuolelle. Olen puhunut tästä muillekin ja sanovat olevansa tietoisia asiasta, kun ovat itsekin etsineet seurakunnalta toimintaa, mihin pääsisi aikuinen, tai luoja varjele, koko perhe osallistumaan.
Ja jos jotain toimintaa on, se on aivan älyttömän hintaista. Esim. "kirkon saareen vesibussilla syömään maksullista pullaa ja kahvia" oli kuulemma aivan omakustannehintaan jonkun parikymppiä per henki, plus bussimatkat. Papin mielestä oli todella edullista. No, meillä kyseinen matka olisi vienyt koko viikkobudjetin.
Meillä siihen jumalanpalvelukseen osallistumistakin rajoittaa usein se, ettei viitsi törsätä sitä kymppiä bussirahaan, kun täällä ei enää kirkkoa pidetä. Yritin pyytää diakonilta tapaamista tässä korona-aikaan, mutta hän ei voinut tavata ketään, koska on korona. Ehdotin lopulta, että voitaisiin tehdä niin, että hän istuu toisella penkillä ja minä toisella ja huudellaan siitä, mutta ei voi, koska on korona... Ilmeisesti hän istui kaksi vuotta varomassa koronaa täydellä palkalla. Että halleluujaa Israel vaan.
Nyt kun alan miettimään, keksinkin enemmän hyviä syitä, miksi erota kirkosta. Hmmm.
Silloin todella kannattaa harkita eroamista, jos et koe saavasi kirkolta mitään. Seurakunta toki koostuu jäsenistään, ja sen toimintaan voi vaikuttaa esimerkiksi hakeutumalla seurakuntaneuvostoon tai osallistumalla haluamansa toiminnan järjestämiseen vapaaehtoisena.
Kirkkorakennuksen ylläpito ja toimintaan saatava budjetti riippuu seurakunnan koosta, eli paljonko seurakunnassa on jäseniä. Jos jäseniä on vähän, rakennuksia ei enää ylläpidetä ja maksutonta toimintaa on vähemmän. Isommassa kaupungissa ihmisiä ja tekemistä on enemmän, niin kuin kirkon ulkopuolellakin.
Oman kaupunkini (ei PK-seutua) toimintaa muille kuin mainitsemillesi ikäryhmille tai kaikille avoimesti on viime tapahtumaliitteen mukaan mm.:
-työikäisten kuorot (kesällä tauolla)
-lenkkipiiri jossa lopuksi sauna
-parisuhdeillat, saatavilla lapsiparkki
-pyhän tanssin ja ikonimaalauksen kurssit (syys- ja kevätkausiryhmät), nämä maksaa koska vetäjät eivät ole seurakunnan työntekijöitä eivätkä vapaaehtoisia
-perhemessujen jälkeen lounasta, kahvit ja askartelua
-helluntaina sinkkutapahtuma
-kirkkovenesoutu saareen jossa jumalanpalvelus luonnossa
-juhannusjuhla johon ilmainen bussikuljetus, ohjelmaa ja makkarakanttiini
-kesäkonserttisarjat viidessä eri kirkossa
Diakonin toiminta kuulostaa oudolta, mutta ota huomioon että kyseessä on virkamies joka ei keksinyt korona-ajan käytäntöjä omasta päästään. Ne annettiin kirkkohallituksesta käsin THL:n suositusten mukaan, ja esimiehen käskystä niitä on noudatettava. Täällä muun muassa diakonit tekivät muiden työalojen töitä kun ihmisiä ei saanut tavata, olivat mm. hautausmailla puutarhahommissa eivätkä istuneet persiillään. Organisoivat myös kauppakassipalvelun riskiryhmäläisille.
Vierailija kirjoitti:
No kuule ainutkaan pakkoliitetty vauva ei ole liittämisen hetkellä uskonu jumalaan.
Voiko tyhmempää aloitusta olla.
minun näkemys on että vauvat luonnostaan uskovat lähettäjäänsä,
Kirkossa on vielä 800 000 täysin maallistunutta jäsentä. Heille kirkon jäsenyys tai uskonto (mikään uskonto!) merkitsee niin vähän etteivät välitä edes erota. Kun uskonto nousee otsikoihin, joku näistä henkilöistä ärsyyntyy niin paljon että eroaa.
Tästä ja muista syistä kirkko päätyy tämän sukupolven aika samaan tilanteeseen kuin Virossa jossa 15% kuuluu enää ev.lut.kirkkoon.