Sanna Ukkolan kolumni: Äiti, älä pakota poikaasi prinsessaleikkeihin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole kylmä koskaan kuullut, että yhtään poikaa oltaisiin pakotettu prinsessaleikkeihin

Minäpä olen! Kaverille syntyi poika, ja ensi hetkestä sitä puettiin vaaleanpunaiseen, tyrkytettiin "tyttöjen " leluja, ja synttärilahjaksikin niitä ostettiin. Vielä esikouluun poika puettiin prinsessamekkoon, ja pitkää tukkaa letitettiin, ja kynsilakkaa laitettiin. Niin joo, ja äidin some oli täynnä näitä "kyllä poikakin voi tykätä prinsessoista, ja pinkistä!!" juttuja.

Sitten poika meni kouluun. Ensimmäisen viikon jälkeen hän kieltäytyi tyttöjen vaatteista, ja halusi parturiin. Tätä äiti sitten itkeskeli, että kun on niin ahtaat sukupuolinormit koulussa. 

Vähin äänin poika sai valita itse "poikien" vaatteet, ja leikit, eikä äidin someen tullut enää tästä pojasta mitään.

Se on nyt meidän pääministerinä.

Tosin tiedän kyllä myös perheen jossa poijalle ei saanut ostaa lahjakasi mitään etäisestikään tyttöihin viittaavaa, ja esim. punaista ei saanut vaatteissa olla. Mummi oli ostanut lapselle 1v lahjaksi vauvanuken, äiti heitti sen roskiin, että hänen pojastaan ei homoa tehdä!

tällä pojalla ei nyt teini-iässä mene kovin hyvin.

Meneekö tällä äidillä nyt hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole kylmä koskaan kuullut, että yhtään poikaa oltaisiin pakotettu prinsessaleikkeihin

Minäpä olen! Kaverille syntyi poika, ja ensi hetkestä sitä puettiin vaaleanpunaiseen, tyrkytettiin "tyttöjen " leluja, ja synttärilahjaksikin niitä ostettiin. Vielä esikouluun poika puettiin prinsessamekkoon, ja pitkää tukkaa letitettiin, ja kynsilakkaa laitettiin. Niin joo, ja äidin some oli täynnä näitä "kyllä poikakin voi tykätä prinsessoista, ja pinkistä!!" juttuja.

Sitten poika meni kouluun. Ensimmäisen viikon jälkeen hän kieltäytyi tyttöjen vaatteista, ja halusi parturiin. Tätä äiti sitten itkeskeli, että kun on niin ahtaat sukupuolinormit koulussa. 

Vähin äänin poika sai valita itse "poikien" vaatteet, ja leikit, eikä äidin someen tullut enää tästä pojasta mitään.

Tosin tiedän kyllä myös perheen jossa poijalle ei saanut ostaa lahjakasi mitään etäisestikään tyttöihin viittaavaa, ja esim. punaista ei saanut vaatteissa olla. Mummi oli ostanut lapselle 1v lahjaksi vauvanuken, äiti heitti sen roskiin, että hänen pojastaan ei homoa tehdä!

tällä pojalla ei nyt teini-iässä mene kovin hyvin.

Meneekö tällä äidillä nyt hyvin.

No ei tietenkään kun on pojastaan huolissaan.

"Samaan aikaan yhä useampi lapsi ja nuori kärsii sukupuolidysforiasta eli sukupuoli-identiteetin häiriöstä. Lähetemäärät nuorten sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin ovat länsimaissa räjähtäneet käsiin. Suomessa luku on viisinkertaistunut vuodesta 2011 vuoteen 2017."

Tämä on kyllä aivan totta.

Vierailija kirjoitti:

"Samaan aikaan yhä useampi lapsi ja nuori kärsii sukupuolidysforiasta eli sukupuoli-identiteetin häiriöstä. Lähetemäärät nuorten sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin ovat länsimaissa räjähtäneet käsiin. Suomessa luku on viisinkertaistunut vuodesta 2011 vuoteen 2017."

Tämä on kyllä aivan totta.

Olen melko varma että tähän on syynä se että nykyään tasa-arvon nimissä pyritään sukupuolirooleista eroon eli käytännössä estetään pojan olemasta poika tytön olemasta tyttö. Lapsena ja nuorena sukupuoli identiteetin vahvistaminen/tukeminen on aika tärkeää ja lelut sekä leikit on vahvasti heillä liitännäisiä sukupuoli identiteettiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me ei kasvatettua tyttöä eikä poikaa. Vaan pyrittiin sukupuolineutraalisti kasvattamaan lapsemme. Vaateostoksilla sai valita mieleisen värisen vaatteen, hiukset sai olla pitkät tai lyhyet, kaikilla leluilla sai leikkiä kumpikin... harrastukset oli ok, jos tyttö merkkinen harrasti lätkää, jos poika halusi balettiin, niin selvä! Mopot saivat kumpainenkin halutessaan, kumpikaan ei halunnut. "ottivat mieluummin rahana".

Erikseen ei painostettu, että sinä olet tyttö ja sinä olet poika. Eikä ketään pakotettu testaamaan "väärän" sukupuolen leikkejä, vaan kaikki leikki kuten halusi.

Tässä oli lähinnä ajatuksena se, että aikuisena heistä voi tulla mitä tahansa. Naivisti toivottiin, että 2020 luvulla tasa-arvo kukoistaisi työpaikoilla ja muutenkin maailmassa. Ettei olisi enää olemassa niin räikeesti miesten ja naisten töitä. Paljon on saavutettu, mutta paljon vielä on työtä jäljellä, että saataisiin täydellinen tasa-arvo.

Jospa tämä sukupolvi olisi jo viisaampi ja onnistuisi tasa-arvo tavoitteissa.

Kertoo paljon tästä foorumisti että tämmönen vihervasemmistolainen kirjotus saa 7 yläpeukkua ja 2 alapeukkua.

Kyllä te nykynaiset ootte sairaita.

Olet sinä kyllä melkoinen neiti... sulle sopii hame hyvin.

Saako kysyä, onko tämä hyvin kirjoitettu ja asiallinen uutinen?

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1b74d67c-7ba2-4ac0-ac1a-d6e4616c80b1

Vierailija kirjoitti:

Sanna Ukkola, siitä vaan michelineistä kiinni ja lykkimään vaaleeseen perseeseen jäykkää kepakkoo!

T. Sama

S Ukkola on hyvä toimittaja, ammattilainen. Opiskellut eikä hypännyt missikisoista toimittelemaan. Todella hyvä, että joku tässä maassa pikkasen sohaisee kusiaismäättäitä. Kiitos S Ukkola

Itse kasvatin mun tytön sukupuolineutraalisti. En ideologisista syistä, vaan koska taidan olla itse melko maskuliininen nainen ja yksinhuoltajakin vielä eli joutunut vetämään sekä äidin että isän roolia. No pienenä oli kaikki ns. poikien lelut ja tyttöjen lelut. Nyt tyttö on 6v ja on erittäin vahvasti persoonaltaan tyttö ja tyttömäinen. 

Toisaalta taas, tuntuu että paljon on tullut vaikutusta myös päiväkodista. Monesti pienempänä trhasta lähdön jälkeen luetteli minulle tyttöjen ja poikien värit. Ja lelut. Ja hommat. Kaikki, mitä en ollut itse opettanut olevan tietylle sukupuolelle ominaista. Olen täysin rauhallisesti selittänyt, että "kyllä tytötkin voivat tästä tykätä tai tehdä tai kyllä pojatkin voivat" jne. Tyttö siitä nyt jokatapauksessa tuli. Ja kokee jo pojatkin vähän ehkä jänniksi :D

Nyt kun olemme nähneet Ukkolan BB:ssa ja Farmissa, niin tiedämme, että hän on oikeahkosti fiksu, reilu ja mukava ihminen. Provosoivien kolumnien teko on hänelle vain keino saada ruokaa pöytään. Eihän esimerkiksi asetehtaassa työskentelevä ihminen todennäköisesti kannata kategorisesti tappamista, vaan se on vain työ josta saa elannon.

Juu, en pakota eikä tulisi mieleenkään survoa lasta muottiin, johon hän ei sovi. Mutta mitä sitten pitäisi tehdä, kun kohta 5-vuotias poika pyytää itse keijupukua ja prinsessamekkoa? Päiväkodissa hän saa onneksi leikkiä vapaasti prinsessaleikkejä tyttöjen kanssa, koska näin haluaa, ja myös päiväkodissa sanoitetaan lapsille sitä, että ei ole olemassa tyttöjen ja poikien leikkejä tai tyttöjen ja poikien värejä. Pojan lempiväri onkin pinkki.

Minulle on tärkeää, että lapsi saa olla oma itsensä, on hän sitten poika tai tyttö tai mikä tahansa; mikä minä olen ohjailemaan häntä mihinkään suuntaan ja kertomaan, mistä hänen "pitäisi" tykätä. Kyllä hän sen itse tietää. Ikävää vain, että lapsen isä ja isän uusi kumppani syöttävät koko ajan lapselle ahdasta pojan mallia ja pahoittavat hänen mielensä toistuvasti kertomalla, mitä poika ei voi muka tehdä tai mistä poika ei voi muka tykätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Samaan aikaan yhä useampi lapsi ja nuori kärsii sukupuolidysforiasta eli sukupuoli-identiteetin häiriöstä. Lähetemäärät nuorten sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin ovat länsimaissa räjähtäneet käsiin. Suomessa luku on viisinkertaistunut vuodesta 2011 vuoteen 2017."

Tämä on kyllä aivan totta.

Olen melko varma että tähän on syynä se että nykyään tasa-arvon nimissä pyritään sukupuolirooleista eroon eli käytännössä estetään pojan olemasta poika tytön olemasta tyttö. Lapsena ja nuorena sukupuoli identiteetin vahvistaminen/tukeminen on aika tärkeää ja lelut sekä leikit on vahvasti heillä liitännäisiä sukupuoli identiteettiin.

Yritätkö vitsailla? :D Ei lelut ja leikit ole suoraan liitännäisiä sukupuoleen, se on myös markkinointikeino. Miten selitäte eri värikoodit ja nimet lapsille? Miksi sukupuolta pitää erikseen korostaa jos ne ovat niin luontaisia?

Onko se mielestänne tytön identiteetin edistämistä, että tyttöjä ei halua kukaan koska nimi ei jatku? Kumma juttu miten oletatte että nimi ei jatku, vaikka väitätte valinnan olevan vapaa ;) Jännä juttu, miten tiedätte jo vauvasta mikä hänen valintansa tulee olemaan. Miksette tue terveellä tavalla vapaita sukunimivalintoja? Teidän nykyisen mallinne takia kukaan ei halua tyttöjä, ja silti naiset puolustaa henkeen ja vereen miesten sukunimiä, vaikka miehet kääntävät ne kaikkia naisia vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole kylmä koskaan kuullut, että yhtään poikaa oltaisiin pakotettu prinsessaleikkeihin

Tänä päivänä on kaikenlaista hullua, onneksi lapseni ei ole tarhassa eikä aloittamassa koulua. Pieni poikani ei olisi ikinä koskaan suostunut prinsesessaleikkeihin, oli oma tahto jo parivuotiaana. Jos lapselle syötetään jo vauvasta lähtien, että saat valita oletko tyttö vai poika, nitistetty lapsi menee mukana. Kyselee ehkä,  huuli pyöreenä mikäs se äiti sitten on ja entäs isä, hämilleenhän pieni moisesta menee. Toisaalta,  jos perheessä on kaksi isää tai kaksi äitiä, yksi äiti ja viisi isää, pakkohan siinä on prinssi -ja prinsessasatuja keksiä ja leikkiä.

Taas yksi pöljä joka ei ollenkaan ymmärrä mistä on kyse. Esim sinulle kyllä lämpimästi suosittelisin tutustumista vaikkapa tuon Naisasialiitto Unionin kasvatusoppaaseen :)

Pojan ei kuulu leikkiä prinsessaa mekko päällä. Onko selvä?

Miksi? Mitäs jos poika haluaa, pitääkö kieltää? Mitä sille pojalle tapahtuu jos se leikkii prinsessaa mekko päällä?

No ku se vaan on niin. 

Ni.

Vierailija kirjoitti:

Juu, en pakota eikä tulisi mieleenkään survoa lasta muottiin, johon hän ei sovi. Mutta mitä sitten pitäisi tehdä, kun kohta 5-vuotias poika pyytää itse keijupukua ja prinsessamekkoa? Päiväkodissa hän saa onneksi leikkiä vapaasti prinsessaleikkejä tyttöjen kanssa, koska näin haluaa, ja myös päiväkodissa sanoitetaan lapsille sitä, että ei ole olemassa tyttöjen ja poikien leikkejä tai tyttöjen ja poikien värejä. Pojan lempiväri onkin pinkki.

Minulle on tärkeää, että lapsi saa olla oma itsensä, on hän sitten poika tai tyttö tai mikä tahansa; mikä minä olen ohjailemaan häntä mihinkään suuntaan ja kertomaan, mistä hänen "pitäisi" tykätä. Kyllä hän sen itse tietää. Ikävää vain, että lapsen isä ja isän uusi kumppani syöttävät koko ajan lapselle ahdasta pojan mallia ja pahoittavat hänen mielensä toistuvasti kertomalla, mitä poika ei voi muka tehdä tai mistä poika ei voi muka tykätä.

Kyllä se minä olen joka ohjailen pientä lastani, toki isä siinä mukana. Ei oepttaja eikä varhaiskasvattaja.

On meidän vanhempien velvollisuus ohjailla lapsiamme, toki määrätyssä iässä tekevät sitten omia valintojaan, sehän on selvä.

Suomessa näkee, että lapset ovat holtittomia, kaipaavat selvästi muutakin kuin älykännykän.

Vierailija kirjoitti:

Ukkolalla on omituinen tapa keksiä päästään joku tarina, ja suuttua siitä.

  Huh huh, milloin naisvihaaja milloin taas juttujen keksijä. Ukkola kirjoittaa usein kolumninsa aiheesta,  josta hän on ohjelmassaan asiantuntijoiden kanssa keskustellut. Tekee toimittajan tapaa taustatyötä, tuskin hän halukaan kaikkia miellyttää. Ihminen ja koko maa joutuu äkkiä potkupalloksi, jos yritää kaikkia miellyttää ja lipoa.

Vierailija kirjoitti:

Ukkolalla on omituinen tapa keksiä päästään joku tarina, ja suuttua siitä.

Ai Ukkolako tässä on suuttunut?

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, mutta ysärin lapsena en minä saanut olla mitä halusin. Minua ei ikinä kiinnostanut nuket, barbiet, kotileikit tms., vaan ns. pojille suunnatut jutut. En kuitenkaan saanut leluautoja, en saanut harrastaa "poikien juttuja" ja synttäri- ja joululahjaksi sain vaan niitä tarrakirjoja ja nukkeja. Minua ei viety jalkapallotreeneihin, vaan äiti halusi kuskata johonkin voimisteluun. Omat lapseni saavat tehdä juuri sitä mitä tykäävät! Poikani tykkää autoista ym. ja todellakin saa niillä leikkiä :D mutta jos olisi halunnut barbeja, niin olisi saanut niitäkin. Tyttö on vielä niin pieni, että vaikea sanoa :)

Sama juttu. Edes vaatteista ei saanut päättä itse. Siksi vihaankin röyhelöitä yms tyttömäistä. Meillä on kolme tyttöä ja todellakin ovat juuri sellaisia kuin haluavat olla. Vanhin on sellainen tyttömäinen tyttö, keskimmäinen enemmän poikamainen ja kolmas vasta vauva.

Ja Ukkola on ihan oikeassa. Ei sitä sukupuolineutraaliutta pidä lapsen myöskään pakottaa. Meidän vanhimman tytön luisteluryhmässä on ollut jo vuosia poika, jota ei yhtään kiinnosta koko laji. Äitinsä valitteli tästä kerran. Ovat kuulemma kokeilleet tanssia ja voimisteluakin muttei niissäkään viihtynyt. Mieli teki kysyä, mikseivät ole kokeilleet jääkiekkoa, jalkapalloa tms "poikien lajia" mutten viitsinyt. Tuollainen lapsen pakottaminen asioihin on inhottavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juu, en pakota eikä tulisi mieleenkään survoa lasta muottiin, johon hän ei sovi. Mutta mitä sitten pitäisi tehdä, kun kohta 5-vuotias poika pyytää itse keijupukua ja prinsessamekkoa? Päiväkodissa hän saa onneksi leikkiä vapaasti prinsessaleikkejä tyttöjen kanssa, koska näin haluaa, ja myös päiväkodissa sanoitetaan lapsille sitä, että ei ole olemassa tyttöjen ja poikien leikkejä tai tyttöjen ja poikien värejä. Pojan lempiväri onkin pinkki.

Minulle on tärkeää, että lapsi saa olla oma itsensä, on hän sitten poika tai tyttö tai mikä tahansa; mikä minä olen ohjailemaan häntä mihinkään suuntaan ja kertomaan, mistä hänen "pitäisi" tykätä. Kyllä hän sen itse tietää. Ikävää vain, että lapsen isä ja isän uusi kumppani syöttävät koko ajan lapselle ahdasta pojan mallia ja pahoittavat hänen mielensä toistuvasti kertomalla, mitä poika ei voi muka tehdä tai mistä poika ei voi muka tykätä.

Kyllä se minä olen joka ohjailen pientä lastani, toki isä siinä mukana. Ei oepttaja eikä varhaiskasvattaja.

On meidän vanhempien velvollisuus ohjailla lapsiamme, toki määrätyssä iässä tekevät sitten omia valintojaan, sehän on selvä.

Suomessa näkee, että lapset ovat holtittomia, kaipaavat selvästi muutakin kuin älykännykän.

Minä en puhunut kasvattamisesta vaan mm. lapsen leikki- ja värimieltymyksistä, siitä millainen poika hän haluaa olla ja millaisista asioista tykätä.

Kasvattaminen ja rajojen asettaminen on ihan eri asia. Sen näkee siitäkin, että vanhempi, joka ohjailee tiukasti lasta haluamaansa suuntaan ja survoo häntä ahtaaseen muottiin, voi samaan aikaan olla täysin epäjohdonmukainen kasvattaja: toisaalta huutaa ja räyhää lapselle milloin mistäkin ja käyttää myös fyysistä kuritusta, toisaalta antaa periksi vähän kaikessa, lykkää lapselle joka välissä tabletin käteen, jotta pääsee helpommalla, viis veisaa ohjelmien ja pelien ikärajoista sekä vastuuttaa pientä lasta asioista, jotka ovat normaaliperheessä vanhempien vastuulla. Sillä tavalla niitä "holtittomia" ja oireilevia lapsia tehdään, ei sillä että lapsi saa leikkiä niitä leikkejä joita haluaa ja tykätä niistä väreistä joista tykkää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä h*elvettiä nyt taas. En tiedä yhtään äitiä, joka olisi pakottanut poikansa prinsessaleikkeihin ja minä sentään tunnen todella kirjavaa sakkia. On polyamorikkoa, transihmistä ja muunsukupuolisia, sateenkaaren joka väreissä.

Sen sijaan arvaan, että tähänkin ketjuun kommentoi aika paljon ihmisiä, jotka todellakin pakottavat lapsensa johonkin muottiin. Pakottavat pojiksi määritellyt niihin autoleikkeihin ja tytöiksi määritellyt prinsessaleikkeihin. Aivan tekopyhää ja kaksinaismoralistista tuubaa siis.

Ukkola on helppoja irtopisteitä keräävä keskinkertainen ajattelija. Hän ottaa huomion ja arvostuksen sieltä mistä saa eli kaltaistensa keskinkertaisten ajattelijoiden joukosta, pääosin miesten. Kun on joutunut naisten karsastamaksi eikä asiaa ole pystynyt käsittelemään, täytyy vihaa jonnekin syytää.

Eli jos sinä et ole törmännyt johonkin ilmiöön, niin sitä ei ole olemassa? Heikko argumentti.

Kumma juttu, tuo on heteronaisten klassikko. "Mä en tiedä ketään miestä joka huorittelee, rai*kaa tai syyttää uhria. Siispä niitä ei ole".

Kovin vaativia te konservatiivit olette muita kohtaan.

Mielestän isompi ongelma on se miten miehet pakottaa naisia seksiin ja hankkimaan vain poikia. Mutta sehän toki kääntyy konservatiiviaivoissa vapaudeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, mutta ysärin lapsena en minä saanut olla mitä halusin. Minua ei ikinä kiinnostanut nuket, barbiet, kotileikit tms., vaan ns. pojille suunnatut jutut. En kuitenkaan saanut leluautoja, en saanut harrastaa "poikien juttuja" ja synttäri- ja joululahjaksi sain vaan niitä tarrakirjoja ja nukkeja. Minua ei viety jalkapallotreeneihin, vaan äiti halusi kuskata johonkin voimisteluun. Omat lapseni saavat tehdä juuri sitä mitä tykäävät! Poikani tykkää autoista ym. ja todellakin saa niillä leikkiä :D mutta jos olisi halunnut barbeja, niin olisi saanut niitäkin. Tyttö on vielä niin pieni, että vaikea sanoa :)

Sama juttu. Edes vaatteista ei saanut päättä itse. Siksi vihaankin röyhelöitä yms tyttömäistä. Meillä on kolme tyttöä ja todellakin ovat juuri sellaisia kuin haluavat olla. Vanhin on sellainen tyttömäinen tyttö, keskimmäinen enemmän poikamainen ja kolmas vasta vauva.

Ja Ukkola on ihan oikeassa. Ei sitä sukupuolineutraaliutta pidä lapsen myöskään pakottaa. Meidän vanhimman tytön luisteluryhmässä on ollut jo vuosia poika, jota ei yhtään kiinnosta koko laji. Äitinsä valitteli tästä kerran. Ovat kuulemma kokeilleet tanssia ja voimisteluakin muttei niissäkään viihtynyt. Mieli teki kysyä, mikseivät ole kokeilleet jääkiekkoa, jalkapalloa tms "poikien lajia" mutten viitsinyt. Tuollainen lapsen pakottaminen asioihin on inhottavaa.

Mun tyttö jo ihan pienestä valitsi itselleen vaatteita kaupassa. Siis tarvelistan mukaan. Ulkovaatteet valitsin aina itse, koska niiden piti olla käytännölliset. Mulla tyttö ja poika. Molemmat ovat saaneet itse päättää mitä harrastaa. Tyttöä kiinnosti voimistelu ja poikaa koripallo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, mutta ysärin lapsena en minä saanut olla mitä halusin. Minua ei ikinä kiinnostanut nuket, barbiet, kotileikit tms., vaan ns. pojille suunnatut jutut. En kuitenkaan saanut leluautoja, en saanut harrastaa "poikien juttuja" ja synttäri- ja joululahjaksi sain vaan niitä tarrakirjoja ja nukkeja. Minua ei viety jalkapallotreeneihin, vaan äiti halusi kuskata johonkin voimisteluun. Omat lapseni saavat tehdä juuri sitä mitä tykäävät! Poikani tykkää autoista ym. ja todellakin saa niillä leikkiä :D mutta jos olisi halunnut barbeja, niin olisi saanut niitäkin. Tyttö on vielä niin pieni, että vaikea sanoa :)

Sama juttu. Edes vaatteista ei saanut päättä itse. Siksi vihaankin röyhelöitä yms tyttömäistä. Meillä on kolme tyttöä ja todellakin ovat juuri sellaisia kuin haluavat olla. Vanhin on sellainen tyttömäinen tyttö, keskimmäinen enemmän poikamainen ja kolmas vasta vauva.

Ja Ukkola on ihan oikeassa. Ei sitä sukupuolineutraaliutta pidä lapsen myöskään pakottaa. Meidän vanhimman tytön luisteluryhmässä on ollut jo vuosia poika, jota ei yhtään kiinnosta koko laji. Äitinsä valitteli tästä kerran. Ovat kuulemma kokeilleet tanssia ja voimisteluakin muttei niissäkään viihtynyt. Mieli teki kysyä, mikseivät ole kokeilleet jääkiekkoa, jalkapalloa tms "poikien lajia" mutten viitsinyt. Tuollainen lapsen pakottaminen asioihin on inhottavaa.

Mun tyttö jo ihan pienestä valitsi itselleen vaatteita kaupassa. Siis tarvelistan mukaan. Ulkovaatteet valitsin aina itse, koska niiden piti olla käytännölliset. Mulla tyttö ja poika. Molemmat ovat saaneet itse päättää mitä harrastaa. Tyttöä kiinnosti voimistelu ja poikaa koripallo.

Niin ja tuli mieleen, että poikaa ei vaatteet koskaan kiinnostanut. Kunhan paidassa oli joku jännä kuva, se riitti :D