Vanhuksen leikkauksen jälkeinen sekavuus
Kokemuksia? Palautuiko potilas entiselleen vai jäikö haittoja? Kuinka haittoja pystyisi estämään?
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekavuus leikauksen jälkeen on kaikilla ikään katsomatta.Kyllä tulee normaaliksi!Olisit kysynyt hoitavalta lääkäriltä asian!Mikä esti?
Heti leikkauksen jälkeen varmasti, mutta leikkauksesta on jo kohta viikko. Vanhus on välillä kartalla ja heti perään puhuu höpöjä ja näkee näkyjä. Ap
Käyttääkö vielä kipulääkkeitä?
Luultavasti kun on kysyttäessä kivuton. Onko siitä jotain hyötyä että omainen tarkemmin kyselisi mitä nämä läkkkeet on? Ei niihin osaa maallikko mitään sanoa. Tulehdusarvo oli 200 pintaan. Nyt laskussa. Ap
Saattaa hyvin saada jotain opiaattijohdannaisia kipulääkkeitä, jotka sekoittavat pään ikää katsomatta.
Kannattaa oikeasti kysyä niistä lääkkeistä. Omalla äidilläni oli aloitettu masennuslääkitys leikkauksen jälkeen sillä logiikalla, että liikuntakyvyn menetys masentaa. Pyysimme purkamaan lääkityksen ja kas kummaa, alkoi kuntoutus kiinnostaa kun passivoiva lääke lakkasi häiritsemästä.
Jestas. No sitä olen miettinyt kun vanhuksen sekavuus alkoi vasta sitten kun siirtyi vuodeosastolle. Leikkauksen jälkeen oli kaksi päivää melko normaali, mutta toisaalta ilmeisesti sekavuus voi tulla viiveellä. Ap
On myös mahdollista että saa iltaisin unilääkettä joka voi heijastella päiväajan sekavuutena. Moni vanhus pystyy myös kokoamaan itsensä hoitohenkilökunnan läsnäollessa mutta omaisille puhuu ihan höpöjä. Olethan puhunut asiasta henkilökunnan kanssa? Monesti vanhuksille laitetaan unilääkkeeksi pieni annos masennuslääkettä tai psykoosilääkettä ja se saattaa myös aiheuttaa sekavuutta.
Sekavuutta ehkäisee mm. päiväaikainen aktiviteetti, paljon liikkumisharjoituksia, hengitysharjoituksia, omaisten vierailut, lehtien lukeminen (vaikka yhdessä jos vanhus ei itse jaksa), uutisten ja ajankohtaisohjelmien katsominen pitää ajassa kiinni.
Riittävästi nestettä, kuivuminen (yllättävän yleistä kun usein leikkauksen jälkeen on huono ruokahalu) aiheuttaa sekavuutta myös.
Lisään tähän vielä että joskus leikkauksen yhteydessä on saattanut tulla pieni aivoinfarkti joka sitten oireilee sekavuutena. Kannattaa tämäkin ottaa puheeksi ja kysyä voisiko pään kuvata, jos sekavuus ei ala mitenkään hellittämään
Harvoin noita lähdetään kuvaamaan jos oireet on alkaneet jo useampi päivä sitten. Ja jos oireena on pelkkä sekavuus ilman puoli eroja tms, vaikka perusterveydenhuollossa lääkäri siitä lähetteen tekisikin. Toisaalta tutkimuksesta ei olisi käytännön hyötyäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekavuus leikauksen jälkeen on kaikilla ikään katsomatta.Kyllä tulee normaaliksi!Olisit kysynyt hoitavalta lääkäriltä asian!Mikä esti?
Heti leikkauksen jälkeen varmasti, mutta leikkauksesta on jo kohta viikko. Vanhus on välillä kartalla ja heti perään puhuu höpöjä ja näkee näkyjä. Ap
Käyttääkö vielä kipulääkkeitä?
Luultavasti kun on kysyttäessä kivuton. Onko siitä jotain hyötyä että omainen tarkemmin kyselisi mitä nämä läkkkeet on? Ei niihin osaa maallikko mitään sanoa. Tulehdusarvo oli 200 pintaan. Nyt laskussa. Ap
Saattaa hyvin saada jotain opiaattijohdannaisia kipulääkkeitä, jotka sekoittavat pään ikää katsomatta.
Kannattaa oikeasti kysyä niistä lääkkeistä. Omalla äidilläni oli aloitettu masennuslääkitys leikkauksen jälkeen sillä logiikalla, että liikuntakyvyn menetys masentaa. Pyysimme purkamaan lääkityksen ja kas kummaa, alkoi kuntoutus kiinnostaa kun passivoiva lääke lakkasi häiritsemästä.
Jestas. No sitä olen miettinyt kun vanhuksen sekavuus alkoi vasta sitten kun siirtyi vuodeosastolle. Leikkauksen jälkeen oli kaksi päivää melko normaali, mutta toisaalta ilmeisesti sekavuus voi tulla viiveellä. Ap
On myös mahdollista että saa iltaisin unilääkettä joka voi heijastella päiväajan sekavuutena. Moni vanhus pystyy myös kokoamaan itsensä hoitohenkilökunnan läsnäollessa mutta omaisille puhuu ihan höpöjä. Olethan puhunut asiasta henkilökunnan kanssa? Monesti vanhuksille laitetaan unilääkkeeksi pieni annos masennuslääkettä tai psykoosilääkettä ja se saattaa myös aiheuttaa sekavuutta.
Sekavuutta ehkäisee mm. päiväaikainen aktiviteetti, paljon liikkumisharjoituksia, hengitysharjoituksia, omaisten vierailut, lehtien lukeminen (vaikka yhdessä jos vanhus ei itse jaksa), uutisten ja ajankohtaisohjelmien katsominen pitää ajassa kiinni.
Riittävästi nestettä, kuivuminen (yllättävän yleistä kun usein leikkauksen jälkeen on huono ruokahalu) aiheuttaa sekavuutta myös.
Lisään tähän vielä että joskus leikkauksen yhteydessä on saattanut tulla pieni aivoinfarkti joka sitten oireilee sekavuutena. Kannattaa tämäkin ottaa puheeksi ja kysyä voisiko pään kuvata, jos sekavuus ei ala mitenkään hellittämään
Kuinka kauan leikkauksen jälkeen kannattaa ehdotella tällaisia? Tuskin alkavat heti kuvaamaan kun lääkitys on päällä jne.
Aivoinfarkteissa akuuttihoito eli esim. liuotushoito aloitetaan tuntien sisällä oireiden ilmaantumisesta. Oireenmukainen hoito taas ei edes vaadi kuvauksia. Oireita esim. sekvavuutta pystytään kyllä hoitamaan vaikka sen syytä ei ihan tarkasti tiedettäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekavuus leikauksen jälkeen on kaikilla ikään katsomatta.Kyllä tulee normaaliksi!Olisit kysynyt hoitavalta lääkäriltä asian!Mikä esti?
Heti leikkauksen jälkeen varmasti, mutta leikkauksesta on jo kohta viikko. Vanhus on välillä kartalla ja heti perään puhuu höpöjä ja näkee näkyjä. Ap
Kuinka vanha on ja mitä lääkkeitä syö?
Pelkkä virtsatietulehus aiheuttaa vanhuksilla sekavuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekavuus leikauksen jälkeen on kaikilla ikään katsomatta.Kyllä tulee normaaliksi!Olisit kysynyt hoitavalta lääkäriltä asian!Mikä esti?
Heti leikkauksen jälkeen varmasti, mutta leikkauksesta on jo kohta viikko. Vanhus on välillä kartalla ja heti perään puhuu höpöjä ja näkee näkyjä. Ap
Käyttääkö vielä kipulääkkeitä?
Luultavasti kun on kysyttäessä kivuton. Onko siitä jotain hyötyä että omainen tarkemmin kyselisi mitä nämä läkkkeet on? Ei niihin osaa maallikko mitään sanoa. Tulehdusarvo oli 200 pintaan. Nyt laskussa. Ap
Millaista hyötyä odotat? Mistään tenttasmisesta harvoin on mitään hyötyä kenellekään. Itse omaisena kyllä haluaisin tietää mitä lääkkeitä vanhuksella on ja mitä varten hän niitä käyttää. Sen lisäksi potilas hyötyy siitä että tiedetään millainen hän on ollut ennen leikkausta tai ennen jonkun lääkkeen aloittamista. Onko leikkaus tai esim. kipulääkityksen muuttuminen lisännyt sekavuutta vai onko sitä ollut jo ennen leikkausta jne.
Suuren leikkauksen jälkeinen delirium on aika yleistä vanhuksilla (ja heikkokuntoisilla). Oli se aika järkyttävä kokemus nähdä läheltä sellainen tilanne. Menee ohi yleensä viikossa-parissa, toipuminen alkaa oikeastaan vasta sitten, kun ei ole enää rankkaa kipuläkitystä käytössä. Toipumista edistää kaikenlaiset virikkeet, eli jos vaan pystyisi käymään vierailemassa, viemään lapsia, katsomaan telkkaa, kuuntelemaan kun joku lukee jne. Se voi olla kuitenkin pienemmille lapsillekin pelottavaa, jos mummu/vaari on ihan höperö.
Tässä meidän tapauksessa ei siis tuntenut lähiperhettään (vaimo, lapset), ei muistanut nimeäänkään, ei osannut käydä vessassa - itseasiassa ei osannut edes kävellä, kun ei muistanut, mitä jaloilla piti tehdä. Todella surrealistinen tilanne. Eka viikko oli aivan hirveä (ei tuntunut olevan mitään edistystä), toisella viikolla vähän helpotti kun muisti miten kävellään, ja siitä se lähti aika nopeasti sitten nousuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekavuus leikauksen jälkeen on kaikilla ikään katsomatta.Kyllä tulee normaaliksi!Olisit kysynyt hoitavalta lääkäriltä asian!Mikä esti?
Heti leikkauksen jälkeen varmasti, mutta leikkauksesta on jo kohta viikko. Vanhus on välillä kartalla ja heti perään puhuu höpöjä ja näkee näkyjä. Ap
Käyttääkö vielä kipulääkkeitä?
Luultavasti kun on kysyttäessä kivuton. Onko siitä jotain hyötyä että omainen tarkemmin kyselisi mitä nämä läkkkeet on? Ei niihin osaa maallikko mitään sanoa. Tulehdusarvo oli 200 pintaan. Nyt laskussa. Ap
Tuo crp korkeus vie sekavaksi. Hyvä, että on laskussa. Kun se on normaali kyllä menee ennalleen.
Lisään tähän vielä että joskus leikkauksen yhteydessä on saattanut tulla pieni aivoinfarkti joka sitten oireilee sekavuutena. Kannattaa tämäkin ottaa puheeksi ja kysyä voisiko pään kuvata, jos sekavuus ei ala mitenkään hellittämään
Isälleni kävi näin ohitusleikkauksessa. Toipui kyllä lähes entiselleen, pysyväksi oireeksi jäi aiempaa hitaampi lukeminen ja kirjoittaminen.
Ap tässä vielä. Potilas on tänään ollut parempi eikä enää puhunut höpöjä :). Joku tuossa yllä kirjoittikin miten kurja tilanne on kun normaalisti täysjärkinen vanhus puhuu ihan mitä sattuu eikä tunnista omaisiaan. Tuli mieleen ettei varmasti olisi huono juttu jos huolissaan oleville omaisille olisi jakaa joku lappunen jossa kerrotaan tästä. En löytänyt mainintaa sekavuusvaarasta sairaalan nettiohjeista leikkauspotilaille. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekavuus leikauksen jälkeen on kaikilla ikään katsomatta.Kyllä tulee normaaliksi!Olisit kysynyt hoitavalta lääkäriltä asian!Mikä esti?
Heti leikkauksen jälkeen varmasti, mutta leikkauksesta on jo kohta viikko. Vanhus on välillä kartalla ja heti perään puhuu höpöjä ja näkee näkyjä. Ap
Käyttääkö vielä kipulääkkeitä?
Luultavasti kun on kysyttäessä kivuton. Onko siitä jotain hyötyä että omainen tarkemmin kyselisi mitä nämä läkkkeet on? Ei niihin osaa maallikko mitään sanoa. Tulehdusarvo oli 200 pintaan. Nyt laskussa. Ap
Laskussa? Eli on vielä ilmeisesti sairaalassa. Jos CRP on noin korkea, niin silloin on kyseessä vakava tulehdus, ja luultavasti myös kuumetta. Jo tuo tulehdus+ kuume pistää ihmisen sekaisin. Kenet vaan.
Crp voi isojen toimenpiteiden jälkeen olla hyvin yli 200 ilman että kyse on varsinaisesta bakteeritulehduksesta. Crp nousu voi johtua myös solujen tuhoutumisesta esim. juuri leikkausten yhteydessä.
Joo kyllä, tiedän,mutta onko kyseessä tulehdus jonka takia on leikattu. Esim suolistossa tms
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekavuus leikauksen jälkeen on kaikilla ikään katsomatta.Kyllä tulee normaaliksi!Olisit kysynyt hoitavalta lääkäriltä asian!Mikä esti?
Heti leikkauksen jälkeen varmasti, mutta leikkauksesta on jo kohta viikko. Vanhus on välillä kartalla ja heti perään puhuu höpöjä ja näkee näkyjä. Ap
Eli hän oli yleisanestesiassa. Delirium. Osa vanhuksista ei koskaan toivu täysin "nukutuksesta", yleensä kyllä toivutaan. Miten häntä hoidetaan deliriumin suhteen, tai mikä on suunnitelma?
Vierailija kirjoitti:
Mietityttää siis tuo että vielä kaksi päivää leikkauksen jälkeen potilas kykeni itse soittamaan, mutta nyt kun on vuodeosastolla ei pysty edes vastaamaan puhelimeen tai löytämään puhelintaan nenänsä edestä. Jos hänelle annetaan jotain vahvoja lääkkeitä esim. siksi, että pysyisi sängyssään eikä lähtisi hortoilemaan, niin voiko niistä lääkkeistä olla jotain pysyvää haittaa? Tuskin? Eihän sekään ole hyvä että lähtisi toikkaroiman jonnekin ja aiheuttaisi itselleen vammoja. Ap
Ehkä sinun olisi hyvä olla hänen edunvalvojansa (kirjallinen sopimus).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietityttää siis tuo että vielä kaksi päivää leikkauksen jälkeen potilas kykeni itse soittamaan, mutta nyt kun on vuodeosastolla ei pysty edes vastaamaan puhelimeen tai löytämään puhelintaan nenänsä edestä. Jos hänelle annetaan jotain vahvoja lääkkeitä esim. siksi, että pysyisi sängyssään eikä lähtisi hortoilemaan, niin voiko niistä lääkkeistä olla jotain pysyvää haittaa? Tuskin? Eihän sekään ole hyvä että lähtisi toikkaroiman jonnekin ja aiheuttaisi itselleen vammoja. Ap
Jos vanhus ei pysy sängyssä hän on kyllä sekava ja levoton ilman lääkkeitä.
En tiedä onko näin ollut, mutta voihan olla että liika omatoimisuus on kostautunut omatoimisuuteen tottuneelle tms. Jos tilanne ei ole nyt parantunut niin täytynee ruveta kyselemään. Ap
En nyt ihan ymmärrä mitä ajat takaa. Liian omatoiminen vanhus rauhoitettaisiin lääkkeillä?
No vaikka ei ota tosissaan sitä ettei kannata yrittää itse vessaan tai jotain vastaavaa. Kyllä minä pääsen itsekin vaikka se ei ole viisasta. Tämä on muutenkin puhtaasti spekulointia, täytyy selvittää asiaa. Ap
Miksi ei kannattaisi yrittää wc:hin omatoimisesti?
Koska meno on liian huteraa. Kaatuu vielä ja tulee lisää ongelmia entisten päälle.
Kummallista ajattelua tämä "pintaan" ja "päälle". -eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekavuus leikauksen jälkeen on kaikilla ikään katsomatta.Kyllä tulee normaaliksi!Olisit kysynyt hoitavalta lääkäriltä asian!Mikä esti?
Heti leikkauksen jälkeen varmasti, mutta leikkauksesta on jo kohta viikko. Vanhus on välillä kartalla ja heti perään puhuu höpöjä ja näkee näkyjä. Ap
Käyttääkö vielä kipulääkkeitä?
Luultavasti kun on kysyttäessä kivuton. Onko siitä jotain hyötyä että omainen tarkemmin kyselisi mitä nämä läkkkeet on? Ei niihin osaa maallikko mitään sanoa. Tulehdusarvo oli 200 pintaan. Nyt laskussa. Ap
Saattaa hyvin saada jotain opiaattijohdannaisia kipulääkkeitä, jotka sekoittavat pään ikää katsomatta.
Kannattaa oikeasti kysyä niistä lääkkeistä. Omalla äidilläni oli aloitettu masennuslääkitys leikkauksen jälkeen sillä logiikalla, että liikuntakyvyn menetys masentaa. Pyysimme purkamaan lääkityksen ja kas kummaa, alkoi kuntoutus kiinnostaa kun passivoiva lääke lakkasi häiritsemästä.
Jestas. No sitä olen miettinyt kun vanhuksen sekavuus alkoi vasta sitten kun siirtyi vuodeosastolle. Leikkauksen jälkeen oli kaksi päivää melko normaali, mutta toisaalta ilmeisesti sekavuus voi tulla viiveellä. Ap
On myös mahdollista että saa iltaisin unilääkettä joka voi heijastella päiväajan sekavuutena. Moni vanhus pystyy myös kokoamaan itsensä hoitohenkilökunnan läsnäollessa mutta omaisille puhuu ihan höpöjä. Olethan puhunut asiasta henkilökunnan kanssa? Monesti vanhuksille laitetaan unilääkkeeksi pieni annos masennuslääkettä tai psykoosilääkettä ja se saattaa myös aiheuttaa sekavuutta.
Sekavuutta ehkäisee mm. päiväaikainen aktiviteetti, paljon liikkumisharjoituksia, hengitysharjoituksia, omaisten vierailut, lehtien lukeminen (vaikka yhdessä jos vanhus ei itse jaksa), uutisten ja ajankohtaisohjelmien katsominen pitää ajassa kiinni.
Riittävästi nestettä, kuivuminen (yllättävän yleistä kun usein leikkauksen jälkeen on huono ruokahalu) aiheuttaa sekavuutta myös.
Lisään tähän vielä että joskus leikkauksen yhteydessä on saattanut tulla pieni aivoinfarkti joka sitten oireilee sekavuutena. Kannattaa tämäkin ottaa puheeksi ja kysyä voisiko pään kuvata, jos sekavuus ei ala mitenkään hellittämään
Kuinka kauan leikkauksen jälkeen kannattaa ehdotella tällaisia? Tuskin alkavat heti kuvaamaan kun lääkitys on päällä jne.
Kannattavuuden miettiminen kannattaa jättää hoitajille/lääkärille, mutta huolesta on hyvä puhua viipyilemättä. -eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietityttää siis tuo että vielä kaksi päivää leikkauksen jälkeen potilas kykeni itse soittamaan, mutta nyt kun on vuodeosastolla ei pysty edes vastaamaan puhelimeen tai löytämään puhelintaan nenänsä edestä. Jos hänelle annetaan jotain vahvoja lääkkeitä esim. siksi, että pysyisi sängyssään eikä lähtisi hortoilemaan, niin voiko niistä lääkkeistä olla jotain pysyvää haittaa? Tuskin? Eihän sekään ole hyvä että lähtisi toikkaroiman jonnekin ja aiheuttaisi itselleen vammoja. Ap
Ehkä sinun olisi hyvä olla hänen edunvalvojansa (kirjallinen sopimus).
Sitä ei kyllä tehdä vanhukselle joka kärsii toimenpiteen jälkeisestä sekavuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Suuren leikkauksen jälkeinen delirium on aika yleistä vanhuksilla (ja heikkokuntoisilla). Oli se aika järkyttävä kokemus nähdä läheltä sellainen tilanne. Menee ohi yleensä viikossa-parissa, toipuminen alkaa oikeastaan vasta sitten, kun ei ole enää rankkaa kipuläkitystä käytössä. Toipumista edistää kaikenlaiset virikkeet, eli jos vaan pystyisi käymään vierailemassa, viemään lapsia, katsomaan telkkaa, kuuntelemaan kun joku lukee jne. Se voi olla kuitenkin pienemmille lapsillekin pelottavaa, jos mummu/vaari on ihan höperö.
Tässä meidän tapauksessa ei siis tuntenut lähiperhettään (vaimo, lapset), ei muistanut nimeäänkään, ei osannut käydä vessassa - itseasiassa ei osannut edes kävellä, kun ei muistanut, mitä jaloilla piti tehdä. Todella surrealistinen tilanne. Eka viikko oli aivan hirveä (ei tuntunut olevan mitään edistystä), toisella viikolla vähän helpotti kun muisti miten kävellään, ja siitä se lähti aika nopeasti sitten nousuun.
Niin, ihmeen vähän deliriumista puhutaan, vaikka yleisanestesia ja vahvat kipulääkkeet sitä monilla aiheuttaa pitkäkestoisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietityttää siis tuo että vielä kaksi päivää leikkauksen jälkeen potilas kykeni itse soittamaan, mutta nyt kun on vuodeosastolla ei pysty edes vastaamaan puhelimeen tai löytämään puhelintaan nenänsä edestä. Jos hänelle annetaan jotain vahvoja lääkkeitä esim. siksi, että pysyisi sängyssään eikä lähtisi hortoilemaan, niin voiko niistä lääkkeistä olla jotain pysyvää haittaa? Tuskin? Eihän sekään ole hyvä että lähtisi toikkaroiman jonnekin ja aiheuttaisi itselleen vammoja. Ap
Ehkä sinun olisi hyvä olla hänen edunvalvojansa (kirjallinen sopimus).
Sitä ei kyllä tehdä vanhukselle joka kärsii toimenpiteen jälkeisestä sekavuudesta.
Edunvalvoja on henkilö, joja osallistuu hoitoa koskevaan päätöksentekoon.
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä vielä. Potilas on tänään ollut parempi eikä enää puhunut höpöjä :). Joku tuossa yllä kirjoittikin miten kurja tilanne on kun normaalisti täysjärkinen vanhus puhuu ihan mitä sattuu eikä tunnista omaisiaan. Tuli mieleen ettei varmasti olisi huono juttu jos huolissaan oleville omaisille olisi jakaa joku lappunen jossa kerrotaan tästä. En löytänyt mainintaa sekavuusvaarasta sairaalan nettiohjeista leikkauspotilaille. Ap
Potilas ohjeet yleisesti halutaan pitää mahdollisimman lyhyinä, jo sekin vuoksi että etukäteen ei kannata ihan kaikkea murehtia. Eikä hyvä kuntoisen vanhuksen omaisille edes anneta ohjeita ellei sitten tämä potilas sitä itse halua tehdä.
Tietysti asioista voi puhua ilman, että olisi edunvalvoja. Mutta tietoa ei välttämättä anneta... puhumattakaan siitä, että omilla toiveilla olisi välttämättä merkitystä hoitoon.
Kuinka kauan leikkauksen jälkeen kannattaa ehdotella tällaisia? Tuskin alkavat heti kuvaamaan kun lääkitys on päällä jne.