Mistä se johtuu, että yleisön edes puhuva ottaa jatkuvasti katsekontaktin samaan henkilöön?
Kommentit (22)
Siis katsoo yleisössä yhteen tyyppiin jatkuvasti? Tunteeko hän, että tälle henkilölle on helppo puhua?
Vierailija kirjoitti:
Mä saatan ottaa katsekontaktia siihen samaan henkilöön siksi, että hän katsoo minuun kiinteästi siinä missä muiden katseet harhailevat. Sitten käytän tätä henkilöä hyväksi siinä, että tarkkailen yleisön reaktioita puheeseen hänen kauttaan.
Jos sitä kyselet, onko sillä tekemistä ihastuksien yms. kanssa, niin ei. Naiset katsovat esiintyjiä kiinteämmin kuin miehet, joten se on aina nainen, jonka valitsen edustamaan muitakin yleisössä.
No en todellakaan kysele mistään ihastumisesta. Mutta joo, minulla oli vähän samanlainen ajatus ko. asiasta.
Se voi olla näköharha. Lavalla seisovia näyttelijöitä jne. opastetaan, että katso vähän yleisön yli, niin kaikki luulevat sinun katsovan juuri häntä.
Itse ison yleisön edessä melko usein puhuvana yritän poimia yleisön joukosta muutaman henkilön, joihin kohdistan katseeni. Koetan valita heidät usein hiukan taustalta, mahdollisesti eri kohdista tilaa.
Puhujana on helpompi puhua katsoen muutamia henkilöitä. Eturiviin tai aivan sivulle eteen on hankalahko kohdistaa katsetta, ja jos kohdistaa katseen aivan eteen, voi asennosta / katseen suunnasta tulla hankala. Toimivinta on katsoa taakse keskelle tai sitten ihan tilan peräseinään. Välillä katseen kohdetta täytyy vaihtaa.
Kyllä se on ihastunu joo..Markku Aro katsoi keikallaan minua ja seuraavaksi alkoi laulamaan " oot niin hyvännäköinen"
Eikös se ole ihan opetettu taktiikka, että jos jännittää, niin valitsee yleisöstä turvallisen tuntuisen/näköisen henkilön, jolle esittää.
Ap. Katseletko sinä puhetta pitessä useampia ihmisiä... 🙈
Vähän asian vierestä, mutta muinoin oli salillinen insinöörejä kokoontunut kuulemaan naispuolista esitelmöijää. Salin takaosasta kuului jatkuvaa pulinaa. Esitelmöijä keskeytti ja kysyi: "Anteeksi, kuuluuko sinne perälle mitään." Miesääni vastasi: "Kuuluu, mutta ei se haittaa."
Vierailija kirjoitti:
Eikös se ole ihan opetettu taktiikka, että jos jännittää, niin valitsee yleisöstä turvallisen tuntuisen/näköisen henkilön, jolle esittää.
Eli puheen pitäjä katsoo sitä, jonka kokee turvalliseksi?
Vierailija kirjoitti:
Vähän asian vierestä, mutta muinoin oli salillinen insinöörejä kokoontunut kuulemaan naispuolista esitelmöijää. Salin takaosasta kuului jatkuvaa pulinaa. Esitelmöijä keskeytti ja kysyi: "Anteeksi, kuuluuko sinne perälle mitään." Miesääni vastasi: "Kuuluu, mutta ei se haittaa."
Oli varmaan miesten mielestä hauska juttu.
Jos sattuu istumaan juuri sopivalla paikalla niin, että esitelmöijän ei tarvitse katsella kieroon/ käännellä päätään...?
Vierailija kirjoitti:
Vähän asian vierestä, mutta muinoin oli salillinen insinöörejä kokoontunut kuulemaan naispuolista esitelmöijää. Salin takaosasta kuului jatkuvaa pulinaa. Esitelmöijä keskeytti ja kysyi: "Anteeksi, kuuluuko sinne perälle mitään." Miesääni vastasi: "Kuuluu, mutta ei se haittaa."
Se kun tämä on se kuva, minkä insinööreistä saa yhä nykypäivänä
Itse huomasin jälkikäteen toimineeni niin. En tiedä miksi puhuessa katse ajautui samaan hlöön. Ehkä muut yleisössä katseli muualle kuin puhujaa. Tai se oli häthätää turvallista suunnata katse tiettyyn kohtaan, kun piti keskittyä siihen omaan puhumiseen ja sanomaan. Tyypillisen suomalaisen tapaan murehdin pitkään, mitähän se ajatteli. Hävetti.
Yleisössä tuijotuksen kohde voi itse alkaa antaa oman katseen harhailla ja kääntää katseen vaikka alas. Puhuja etsii uuden kohteen.
Miten yleisö vois myötätuntoisesti auttaa puhujaa? Ei se esitelmän/puheen pito niin helppoa ole. Esim.ilmeellä ja kehonkielellä jotenkin ilmaista et kuulen ja ymmärrän mitä sanot, jatka rohkeasti vaan.
Väki on päällikköö ja johtajaa, mut tuskaa tuntuu olevan, jos pitäis vaik kaverin hautajaisissa puhua. Olis nii kiva vaa rennosti olla paikalla ja kuunnella ku MUUT puhuu.
Onha se kuumottavaa olla edessä ja puhua. Pitäs vielä olla kotiläksyt tehtynä et tietäs mitä sanoa. Työtä, työtä. Ja toiset katsoo.
Monimutkainen ja haastava tilanne. Siinä paniikissa on helpoin tapa kohdistaa katse samaan ihmiseen. So simple.
Ei siis ole kyse kosinnasta tai pihkaantumisesta, ei tartte pelätä.
Mä saatan ottaa katsekontaktia siihen samaan henkilöön siksi, että hän katsoo minuun kiinteästi siinä missä muiden katseet harhailevat. Sitten käytän tätä henkilöä hyväksi siinä, että tarkkailen yleisön reaktioita puheeseen hänen kauttaan.
Jos sitä kyselet, onko sillä tekemistä ihastuksien yms. kanssa, niin ei. Naiset katsovat esiintyjiä kiinteämmin kuin miehet, joten se on aina nainen, jonka valitsen edustamaan muitakin yleisössä.