Mikä on suuri salaisuutesi, mitä et ole kertonut kenellekkään?
Et ole voinut tai et ole pystynyt. Kerro se nyt. Voi helpottaa taakkaasi.
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Olen nähnyt ufoja mutta miten kertoa tästä kenellekään kun kukaan ei usko! Tiedän,mitä näin mutta yritäpä siinä sitten saada joku uskomaan..
Olen myös nähnyt mutta en ole kertonut kenellekään. En oikein tiedä kuka sitä uskoisi.
Tein abortin 19 vuotiaana. Lapsi olisi nyt 40v.
Keskimmäisen lapsen isä on todennäköisesti mieheni isä...
Eli keskimmäinen lapseni ja mieheni ovatkin veljeksiä....
Vierailija kirjoitti:
Keskimmäisen lapsen isä on todennäköisesti mieheni isä...
Eli keskimmäinen lapseni ja mieheni ovatkin veljeksiä....
Kukaan ei voi vastustaa hopeaketun lumoa
No semmonen yks juttu. Taidan pitää sen salaisuutena. Sorry, not sorry.
Varastin kerran rahaa rahapulassa, olin nuori. En jäänyt kiinni. Asiaa selvitettiin pienessä porukassa ja tehtiin ansoja, koska yhdistyksen pj:llä oli epäiltyjä pari. Minä olin mukana järjestämässä ansoja, mutta eipä nuo jääneet kiinni, koska eivät olleet pitkäkyntisiä. Tapaus jäi selvittämättä. Kyse oli markka-aikana noin 100 markan summasta. Hävettää vieläkin. Aikaa tästä pian 30 vuotta. Sittemmin en ole varastanut keneltäkään penniäkään. Työpaikan kahvikassaankin laitan aina täsmällisesti rahat toisin kuin monet muut.
Tykkään katsoa lapsille tarkoitettuja tv-ohjelmia ja videoita
Poikaystäväni ja siskoni tekivät esipääsykoetehtäväni osittain kun mä hain sotealalle. Sisko enkun ja poikaystävä matikan. En olis muuten päässyt varsinaisiin pääsykokeisiin.
Myin ensimmäisen synnyttämäni lapseni miljonäärille aasiassa maailmaa kiertäessä. Vaaleasta vauvasta sai hyvät rahat, enkä ollut silloin valmis äidiksi.
Petin miestäni rokkarin kanssa jota olen ihaillut teini-iästä lähtien. Kaduttaa, muusikko oli itsekäs ja ilkeä.
Vierailija kirjoitti:
Petin miestäni rokkarin kanssa jota olen ihaillut teini-iästä lähtien. Kaduttaa, muusikko oli itsekäs ja ilkeä.
Teit perinteen sijasta petintön?
Olen näpistänyt teininä vähän enemmänkin kuin sen yhden meikin. En näpistånyt enää kiinnijäätyäni
Vierailija kirjoitti:
Alkoholisti äitini pyysi minut moneen kertaan luokseen. Asuin lähellä, ja aina jostain syystä menin.
Joskus hän oli aivan normaali, joskus niin humalassa että ei tunnistanut minua.
Yhtenä kesänä olin ilman kesätöitä, juuri eronnut ja rahaton. Opiskelin sitten kesälläkin, kun ei ollut mitään muutakaan. Äitini soitti ja sanoi että haluaa piristää minua, antaa kesäksi vähän rahaa ja auton lainaan.
Menin hänen luokseen taas kerran, ja hän alkoikin humalassa haukkua minut lyttyyn. Hän huusi, että olen hänen elämänsä suurin virhe (olen adoptoitu). Hän sanoi, että jos koskenkaan hänen autoonsa, hän soittaa poliisit perääni. Rahasta hän sanoi, että ei jättäisi minulle senttiäkään kuolemansakaan jälkeen vaan testamenttaisi ne kaikki siskonsa tytölle, joka oli oikeaa sukua hänelle.
Menin hänen sanoistaan aivan rikki. Lopuksi hän oli jo niin humalassa, että ei enää uskonut että olen minä. Hän alkoi puhua kuin olisin ollut joku muu, ja kertoi ja että on pettynyt pahasti siihen millainen hänen adoptiolapsestaan tuli.
Kun kävelin kotiin, olin aivan turta. En ole elämässäni koskaan tuntenut oloani niin yksinäiseksi ja hylätyksi ja vialliseksi. En ole kertonut tuosta päivästä kasvotusten koskaan kenellekään. En pysty, sillä jotenkin häpeän edelleen itseäni ja sitä, että minulle sattui tällaiset vanhemmat.
Kannat sisälläsi muiden ihmisten istuttamaa häpeää ja arvottomuuden tunnetta. Jos kerrot tarinaasi ääneen, saat siirrettyä häpeän itsesi ulkopuolelle sekä myötätuntoa muilta.
Sulla on ollut huono tuuri. Elämän loppuosa voi olla parempi!
Rahat, jotka varastin, uppoavat teinityttäreni yksityiseen psykiatriseen hoitoon.
Ilkuin vammaisilla, sain vammaisen lapsen.