OAJ: yli puolet opettajista on harkinnut alanvaihtoa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttuni poika valmistui juuri opeksi ja virkaa on hyvin vaikea saada vähäisen vaihtuvuuden takia. Hyvä jos sijaisuuden saa.

Toisaalta, kun on mies, eiköhän ole virassa heti kun haku aukeaa.

Mene pois feministisine lässytyksiesi kanssa

Vierailija kirjoitti:

Puolet hoitajista ja opeista vaihtaa sitten. Minne? Ravintola-alalla on työvoimapula.

Toisin kuin hoitajilla opettajilla on ylempi korkeakoulututkinto ja laajempi osaaminen aina tutkimuspuolesta lähtien. Aineenopettajat ovat monesti pääaineensa maistereita, jotka suorittaneet lisäksi opettajapätevyyden.

Sitä ennen tiedä, minne hoitajat lähtee hoitajantutkinnollaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän yläkoulusta irtisanoutui tänä keväänä kahdeksan aineenopettajaa. Ja ainakin sama määrää miettii, että miten pääsisi alalta pois. Etenkin nuoret opet katsovat vuoden tai pari ja lähtevät sitten menemään. Uran alkuvaiheessa ihan omien tuntien suunnittelu vie valtavasti aikaa ja sitä ei enää ole, kun istut palaveeraamaassa / tiimissä / yhteissuunnittelussa päivät pitkät ja lisäksi ypöyksin luokanohjaajan ominaisuudessa selvitteler lastensuojelu / psykiatri / nepsy / oppimisvaikeus / jengirikollisuus / kotoutus yms. ongelmia. Opettaminen on ihan sivuseikka ja vuosi vuodelta suurempi osa oppilaistakin on oppimiskyvyttömiä ja -haluttomia.

t. Väsynyt ope

Unohdit mainita, että opettaja joutuu selvittelemään joka tunnilla kaiken maailman tietokoneisiin ja digikirjoihin sun muuhun tekniikkaan liittyviä asioita ja ongelmia.

Joo, niin joutuvat, kun IT-taidot ovat keskimäärin umpisurkeita opettajien keskuudessa. Joku yksinkertainen ohjelman jumitus voi syödä tunnista puolet, kun siitä Task Managerista ei ole kuultukaan. Wilman äyttökin on kovin raskasta klikkailla läsnäolot sisään, että ihan meinaa itku tulla ylimääräisestä työstä.

Keskeinen syy on erilaiset yhteensopimattomuusongelmat sekä varsinkin ohjelmistojen keskeneräisyys. Kouluista ja opettajista tehtiin beta-testaajia. Lukioiden abittihomma ei vieläkään ole kunnossa, ja mainitsemasi Wilman kanssa on jatkuvasti kaikenlaisia ongelmia suunnittelu- ja koodauspuolella. Opettajat eivät niille tietenkään voi yhtään mitään, vaikka millaisia tietotekniikkaguruja olisivat.

Ei tietenkään voi, mutta kyllä opettajia vaivaa ihan perustaitojen puute. Tyyliin liite mukaan sähköpostiin. Tai jumittavan/kaatuilevan ohjelman/käyttiksen buuttaus. Vanhoja opettajia ei ole kiinnostanut ja nuoret eivät enää ole oppineet. Tyypillisiä kissa ideon katsojia. Ja jostain käsittämättömästä syystä eivät edes halua panostaa IT-taitoihinsa, vaikka joka päivä niitä tarvitsisivat perustyössään.

Kun heidän pitäisi vain saada opettaa. Eivät ole huomanneet, että ammatti on muuttunut. Aina yhtä suuri yllätys, että työhön kuuluu 2020-luvulla muutakin kuin perusopetustyötä. Sitten kiukutellaan, vaikka asia on jo yli vuosikymmenen ollut suuressa murrostilassa. Mitäs hakeutuvat opettajankoulutukseen, kun työnkuva ei kelpaa vaan heti parin vuoden jälkeen ollaan pollalääkärillä hattua myöten täynnä omaa työtään.

Miltä kouluasteelta ja paikkakunnalta tietosi ovat peräisin? Oletko siis itsekin opettaja, kun sinulla on näinkin yksityiskohtaista tietoa opettajien digitaidoista?

Korona-aikana etäopetus käynnistettiin joissain kouluissa kirjaimellisesti yhdessä päivässä. Tulokset eivät välttämättä olleet kaikkialla huippuluokkaa, mutta ainakin tilanteesta selvittiin. Monessa muussa maassa Euroopassakin koulut yksinkertaisesti suljettiin moneksi viikoksi.

Lukioissa siirryttiin sähköisiin kokeisiin ja oppimateriaaleihin ylioppilaskokeiden sähköistymisen myötä jo useita vuosia sitten. Nämä ovat nykyään täysin arkipäivää. Koska tekniikka kehittyy nopeasti, kuluu opetuksen valmisteluun ja oman ammattitaidon päivittämiseen sekä erilaisten teknisten ongelmien ratkomiseen totta kai enemmän aikaa kuin ennen digiloikkaa. Tämän sanominen ääneen ei tarkoita kaipuuta menneeseen.

Väheksyvät kommenttisi opettajien uupumuksesta eivät edistä asiaa millään tavalla. Jos alalle hakeutuu ihmisiä, joilla ei ole alalla vaadittavia valmiuksia, mitä asialle pitäisi mielestäsi tehdä?

Ja kyllä oli kitinä ja nurina sanoinkuvaamatonta! Classroom ja Google Meet oli atkin jo sitten melkein liian vaikeita. Puhumattakaan siitä, kun osa opettajista kuvitteli lähettävänsä maanantaiaamuihin Wilman kautta koko viikon oppimispaketin, mutta joutuivatkin sitten pitämään ihan oikeita etätunteja Meetin ja Classroomin avulla. Ei onnistunutkaan keväiset ulkoilupäivät omien lasten kanssa, vaan piti tehdä töitä. Ja jälleen se kuormittavuus-puppugeneraattori käynnistyi. Ihan ennenkuulumattomille kierroksille.

Joo, kymmenisen vuotta olen ihan aitiopaikalta seurannut sitä opettajien rutinaa ja kitinää. Ja tämä siis alakoulussa.

Kun pitäisi vain saada opettaa.

Opettajat ovat tämän päivän luddiitteja, jotka vastustavat muutoksia työssään. Kaikki pitäisi olla kuten mielikuvituskoulussa neljä vuosikymmentä sitten.

Jos/kun alalle hakeutuu ihmisiä, joiden kyvyt ja persoona ei alalle sovellu, pitää valita toisenlaisia ihmisiä. Niitä jotka osaavat ja jaksavat.

Palkka ja työedut ovat kuitenkin ihan kohtuulliset luokanopettajille. Tulijoita riittäisi, jos ei haettaisi homogeenisiä, neuroottisia kympin tyttöjä kuormittumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harkinnan jälkeen suurin osa kuitenkin jää opetusalalle, koska toteaa, ettei millään mulla alalla saa lomailla yhtä ruhtinaallisesti.

Opettajilla on todella hyvä palkka kun ottaa huomioon että on superpitkät kesälomat ja vielä parhaaseen aikaan, syysloma, joululoma ja kaiken huipuksi työtunti on todellisuudessa 45 minuuttia. 

Sinulla on väärää tietoa asiasta. Luuletko myös että kassahenkilö on töissä vain silloin kun asiakas on tiskillä.

Varsinkin varhaiskasvatuksen, luokanopettajien ja peruskoulun aineenopettajien palkat, vaikka ne kaikkia palkkoja vertailtaessa ovatkin ihan hyviä, ovat niin paljon matalampia kuin korkeakoulutetuilla keskimäärin, että jos työssä ei olisi muita etuja, olisi todella vaikea löytää alalle motivoitunutta työvoimaa. Tähän asti opettajan koulutukseen on hakeutunut taitavia ja fiksuja nuoria, jotka pääsisivät kyllä opiskelemaan muitakin aloja. Varhaiskasvatuksen opettajien, joiden tilanne on sekä palkkauksen että lomien suhteen ammattiryhmän heikoin, koulutuksessa kato jo näkyy. Esimerkiksi kevään 2020 yhteishaussa Jyväskylän yliopistoon pääsi puolet hakijoista sisään. Tämä tarkoittaa, että hakijoita ei juuri ole varaa karsia soveltuvuuden perusteella.

Puolet jäi hakijoista vielä rannalle eli tulijoita on. Minkäänlaista työntekijäpulaa ei ole vaan tulijoita riittää jonoksi asti. Lukion lehtoreitakin on nykyään niin paljon että sijaisuuksista tapellaan kynsin hampain.

Se, että puolet hakijoista pääsee sisään, ei kyllä ole kovin toivottava tilanne korkeakoulussa. Korkeakoulutuksen laatua pidetään yllä nimenomaan sillä, että koulu voi valita hakijoista sopivammat ja motivoituneemmat.

Sinulla taitaa olla käytössä ihan eri tilastot luin mitä itse olen nähnyt. Vakituisista historian opettajan paikoista suurten kaupunkien lukioissa saatetaan vielä kilpailla, mutta se, että johonkin paikkaan ei ole yhtään pätevää hakijaa, on jo täysin arkipäivää.

Vierailija kirjoitti:

Moni opettaja varmaan harkitsee alanvaihtoa, mutta ei se kaikille varmaan ole mahdollista. Ei yli 5-kymppinen koko työuransa koulussa ollut enää ehkä muualle pääse. Mutta ei se tyytymättömyyttä poista. Ravintolakokki Kari Aihinen sanoi kerran että hänen tärkein tehtävänsä on pitää työntekijät tyytyväisinä ja työyhteisön hengen hyvänä, syynä se että hänen mukaansa työyhteisön tyytymättömyys alkaa ennemmin tai myöhemmin näkyä asiakkaan lautasella. Sama varmaan pätee kouluun. Opettajien tyytymättömyys on ongelma vaikka kaikki eivät alaa vaihtaisikaan

Huomioitko lainkaan opettajan osaamista ja koulutusta? Moni lähtee esim hr-puolelle töihin, koulutuksen puolelta löytyy kirjo muitakin töitä kuin opettaminen. Yritykset kaipaavat myös hr henkilöiden lisäksi tutkimuspuolen tekijöitä ja kustantajat oppikirjailijoita, kustannustoimittajia yms.

Luuleeko opettajat, että muilla aloilla ja työelämässä yleensä on jotenkin leppoisaa, hyvät palkat ja rento työilmapiiri?

Tavallinen työssäkävijä tekee 5 päivänä viikossa 8 tuntia duunia ja siitä on taukoja noin 30 min päivässä. Lomaa on 5 viikkoa vuodessa. Ylityöt on lisäksi oletus monessa paikassa. Harvoin tavallinen työaika riittää, jotta saa työnsä tehtyä. Ylitöistä ei yleensä makseta varsinkaan ylemmille toimihenkilöille, oletus vain on, että niitä tehdään.

Jos firmalla menee huonosti, pian yt:t uhkaa. Virkaa eli työtä ei opettajalta viedä ikinä, jos ei riko lakia tms.

Myös monet muut työt kuormittavat henkisesti, kiire on kova ja deadlinet painavat päälle. Kukaan ei kuuntele, jos valitat, että uusia tietokoneohjelmia on vaikea oppia. Sä opettelet ne, jos haluat säilyttää paikkasi.

Ja en siis halua itse opettajaksi. Olisin siihen duuniin liian kunnianhimoinen. Opettajien vuodessa toiseen jatkuva ruikutus työn haastavuudesta on rasittavaa kuultavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän yläkoulusta irtisanoutui tänä keväänä kahdeksan aineenopettajaa. Ja ainakin sama määrää miettii, että miten pääsisi alalta pois. Etenkin nuoret opet katsovat vuoden tai pari ja lähtevät sitten menemään. Uran alkuvaiheessa ihan omien tuntien suunnittelu vie valtavasti aikaa ja sitä ei enää ole, kun istut palaveeraamaassa / tiimissä / yhteissuunnittelussa päivät pitkät ja lisäksi ypöyksin luokanohjaajan ominaisuudessa selvitteler lastensuojelu / psykiatri / nepsy / oppimisvaikeus / jengirikollisuus / kotoutus yms. ongelmia. Opettaminen on ihan sivuseikka ja vuosi vuodelta suurempi osa oppilaistakin on oppimiskyvyttömiä ja -haluttomia.

t. Väsynyt ope

Unohdit mainita, että opettaja joutuu selvittelemään joka tunnilla kaiken maailman tietokoneisiin ja digikirjoihin sun muuhun tekniikkaan liittyviä asioita ja ongelmia.

Joo, niin joutuvat, kun IT-taidot ovat keskimäärin umpisurkeita opettajien keskuudessa. Joku yksinkertainen ohjelman jumitus voi syödä tunnista puolet, kun siitä Task Managerista ei ole kuultukaan. Wilman äyttökin on kovin raskasta klikkailla läsnäolot sisään, että ihan meinaa itku tulla ylimääräisestä työstä.

Keskeinen syy on erilaiset yhteensopimattomuusongelmat sekä varsinkin ohjelmistojen keskeneräisyys. Kouluista ja opettajista tehtiin beta-testaajia. Lukioiden abittihomma ei vieläkään ole kunnossa, ja mainitsemasi Wilman kanssa on jatkuvasti kaikenlaisia ongelmia suunnittelu- ja koodauspuolella. Opettajat eivät niille tietenkään voi yhtään mitään, vaikka millaisia tietotekniikkaguruja olisivat.

Ei tietenkään voi, mutta kyllä opettajia vaivaa ihan perustaitojen puute. Tyyliin liite mukaan sähköpostiin. Tai jumittavan/kaatuilevan ohjelman/käyttiksen buuttaus. Vanhoja opettajia ei ole kiinnostanut ja nuoret eivät enää ole oppineet. Tyypillisiä kissa ideon katsojia. Ja jostain käsittämättömästä syystä eivät edes halua panostaa IT-taitoihinsa, vaikka joka päivä niitä tarvitsisivat perustyössään.

Kun heidän pitäisi vain saada opettaa. Eivät ole huomanneet, että ammatti on muuttunut. Aina yhtä suuri yllätys, että työhön kuuluu 2020-luvulla muutakin kuin perusopetustyötä. Sitten kiukutellaan, vaikka asia on jo yli vuosikymmenen ollut suuressa murrostilassa. Mitäs hakeutuvat opettajankoulutukseen, kun työnkuva ei kelpaa vaan heti parin vuoden jälkeen ollaan pollalääkärillä hattua myöten täynnä omaa työtään.

Miltä kouluasteelta ja paikkakunnalta tietosi ovat peräisin? Oletko siis itsekin opettaja, kun sinulla on näinkin yksityiskohtaista tietoa opettajien digitaidoista?

Korona-aikana etäopetus käynnistettiin joissain kouluissa kirjaimellisesti yhdessä päivässä. Tulokset eivät välttämättä olleet kaikkialla huippuluokkaa, mutta ainakin tilanteesta selvittiin. Monessa muussa maassa Euroopassakin koulut yksinkertaisesti suljettiin moneksi viikoksi.

Lukioissa siirryttiin sähköisiin kokeisiin ja oppimateriaaleihin ylioppilaskokeiden sähköistymisen myötä jo useita vuosia sitten. Nämä ovat nykyään täysin arkipäivää. Koska tekniikka kehittyy nopeasti, kuluu opetuksen valmisteluun ja oman ammattitaidon päivittämiseen sekä erilaisten teknisten ongelmien ratkomiseen totta kai enemmän aikaa kuin ennen digiloikkaa. Tämän sanominen ääneen ei tarkoita kaipuuta menneeseen.

Väheksyvät kommenttisi opettajien uupumuksesta eivät edistä asiaa millään tavalla. Jos alalle hakeutuu ihmisiä, joilla ei ole alalla vaadittavia valmiuksia, mitä asialle pitäisi mielestäsi tehdä?

Ja kyllä oli kitinä ja nurina sanoinkuvaamatonta! Classroom ja Google Meet oli atkin jo sitten melkein liian vaikeita. Puhumattakaan siitä, kun osa opettajista kuvitteli lähettävänsä maanantaiaamuihin Wilman kautta koko viikon oppimispaketin, mutta joutuivatkin sitten pitämään ihan oikeita etätunteja Meetin ja Classroomin avulla. Ei onnistunutkaan keväiset ulkoilupäivät omien lasten kanssa, vaan piti tehdä töitä. Ja jälleen se kuormittavuus-puppugeneraattori käynnistyi. Ihan ennenkuulumattomille kierroksille.

Joo, kymmenisen vuotta olen ihan aitiopaikalta seurannut sitä opettajien rutinaa ja kitinää. Ja tämä siis alakoulussa.

Kun pitäisi vain saada opettaa.

Opettajat ovat tämän päivän luddiitteja, jotka vastustavat muutoksia työssään. Kaikki pitäisi olla kuten mielikuvituskoulussa neljä vuosikymmentä sitten.

Jos/kun alalle hakeutuu ihmisiä, joiden kyvyt ja persoona ei alalle sovellu, pitää valita toisenlaisia ihmisiä. Niitä jotka osaavat ja jaksavat.

Palkka ja työedut ovat kuitenkin ihan kohtuulliset luokanopettajille. Tulijoita riittäisi, jos ei haettaisi homogeenisiä, neuroottisia kympin tyttöjä kuormittumaan.

Huomaatko ollenkaan, miten ristiriitaisia kommenttisi ovat? Siitä, että luokanopettajaksi hakeutuu "kympin tyttöjä", joilla on kova kutsumus alalle, pitäisi olla kiitollinen! Jos he väsyvät työhön ja hakeutuvat muualle, keitä heidän tilalleen muka saadaan? Toistelet, että alalle pitäisi saada "osaavia ja jaksavia" työntekijöitä, mutta et esitä keinoja, joilla tämä käytännössä toteutetaan. Missä tämä superihmisten reservi mahtaa olla ja mikä heitä tähän asti on estänyt hakeutumasta opettajiksi? Se, että jankutetaan, kuinka opettajan työ on helppoa ja vaatimuksiin nähden ylipalkattua, ei suoranaisesti lisää alan vetovoimaa.

Vierailija kirjoitti:

Luuleeko opettajat, että muilla aloilla ja työelämässä yleensä on jotenkin leppoisaa, hyvät palkat ja rento työilmapiiri?

Tavallinen työssäkävijä tekee 5 päivänä viikossa 8 tuntia duunia ja siitä on taukoja noin 30 min päivässä. Lomaa on 5 viikkoa vuodessa. Ylityöt on lisäksi oletus monessa paikassa. Harvoin tavallinen työaika riittää, jotta saa työnsä tehtyä. Ylitöistä ei yleensä makseta varsinkaan ylemmille toimihenkilöille, oletus vain on, että niitä tehdään.

Jos firmalla menee huonosti, pian yt:t uhkaa. Virkaa eli työtä ei opettajalta viedä ikinä, jos ei riko lakia tms.

Myös monet muut työt kuormittavat henkisesti, kiire on kova ja deadlinet painavat päälle. Kukaan ei kuuntele, jos valitat, että uusia tietokoneohjelmia on vaikea oppia. Sä opettelet ne, jos haluat säilyttää paikkasi.

Ja en siis halua itse opettajaksi. Olisin siihen duuniin liian kunnianhimoinen. Opettajien vuodessa toiseen jatkuva ruikutus työn haastavuudesta on rasittavaa kuultavaa.

Alan vetovoima on todistetusti heikkenemään päin. Jos tämä ei ole sinulle mikään ongelma, voit hyvin skipata aiheeseen liittyvän keskustelun. Jos taas toiveena on saada jatkossakin alalle motivoitunutta työvoimaa, ei opettajien huolen vähättely mitenkään edistä asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttuni poika valmistui juuri opeksi ja virkaa on hyvin vaikea saada vähäisen vaihtuvuuden takia. Hyvä jos sijaisuuden saa.

Toisaalta, kun on mies, eiköhän ole virassa heti kun haku aukeaa.

Mene pois feministisine lässytyksiesi kanssa

Ei ole lässytystä, vaan ihan vaan valitettavaa todellisuutta alalla, jossa toinen sukupuoli on pahasti aliedustettuna.

Vierailija kirjoitti:

1) Luuleeko opettajat, että muilla aloilla ja työelämässä yleensä on jotenkin leppoisaa, hyvät palkat ja rento työilmapiiri?

2)Tavallinen työssäkävijä tekee 5 päivänä viikossa 8 tuntia duunia ja siitä on taukoja noin 30 min päivässä. Lomaa on 5 viikkoa vuodessa. 3) Ylityöt on lisäksi oletus monessa paikassa. Harvoin tavallinen työaika riittää, jotta saa työnsä tehtyä. Ylitöistä ei yleensä makseta varsinkaan ylemmille toimihenkilöille, oletus vain on, että niitä tehdään.

Jos firmalla menee huonosti, pian yt:t uhkaa. Virkaa eli työtä ei opettajalta viedä ikinä, jos ei riko lakia tms.

4)Myös monet muut työt kuormittavat henkisesti, kiire on kova ja deadlinet painavat päälle. Kukaan ei kuuntele, jos valitat, että uusia tietokoneohjelmia on vaikea oppia. Sä opettelet ne, jos haluat säilyttää paikkasi.

5) Ja en siis halua itse opettajaksi. Olisin siihen duuniin liian kunnianhimoinen. Opettajien vuodessa toiseen jatkuva ruikutus työn haastavuudesta on rasittavaa kuultavaa.

1) Monilla muilla aloilla tehdään työpäivä muiden aikuisten kesken. On täysin eri asia tehdä työtä lasten ja nuorten parissa.

2) Opettajan työ on paljon muutakin kuin luokassa opettamista. Opettajalla ei myöskään ole edes niitä 30min lakisääteisiä taukoja.

3) Jos opettaja tekee ylitöitä, siis opettaa luokassa ylimopeusvelvollisuuden, siitä saatu palkka on pienempi kuin normaalitunti palkka. Ylityöpalkka on vain 84% normaalipalkasta. Saako teillä ylityökorvauksen 100%+lisä vai pienemmän palkan kuin perustunnista kuten opettajilla? Opettajien kokonaistyöaikaa ei ole myöskään säännelty, palkka tulee pidetyistä oppitunneista. Opettajan tehdessä muita töitä kuin opetusta, ylitöistä ei korvata mitään mitään.

4) Samoin myös opettajntyössä on deadlinet ja opeteltava itse käyttämään alustoja. Et ilmeisesti tunne kovin hyvin opettajan työtä?

5) Opettajan työ on autonominen ja kunnianhimoiselle erittäin otollinen paikka. Mutta jos kunnianhimo kohdistuu etenemiseen, opettajan työ on siihen huono. Opettajan työssä ei kunnianhimo riitä alkuukaan, siinö tarvitaan pitkää pinnaa, neuvottelutaitoja, ihmiskostaamista ja sovittelua. Työympäristö on hektinen ja on kyettävä toimimaan monen asian parissa samanaikaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Luuleeko opettajat, että muilla aloilla ja työelämässä yleensä on jotenkin leppoisaa, hyvät palkat ja rento työilmapiiri?

Tavallinen työssäkävijä tekee 5 päivänä viikossa 8 tuntia duunia ja siitä on taukoja noin 30 min päivässä. Lomaa on 5 viikkoa vuodessa. Ylityöt on lisäksi oletus monessa paikassa. Harvoin tavallinen työaika riittää, jotta saa työnsä tehtyä. Ylitöistä ei yleensä makseta varsinkaan ylemmille toimihenkilöille, oletus vain on, että niitä tehdään.

Jos firmalla menee huonosti, pian yt:t uhkaa. Virkaa eli työtä ei opettajalta viedä ikinä, jos ei riko lakia tms.

Myös monet muut työt kuormittavat henkisesti, kiire on kova ja deadlinet painavat päälle. Kukaan ei kuuntele, jos valitat, että uusia tietokoneohjelmia on vaikea oppia. Sä opettelet ne, jos haluat säilyttää paikkasi.

Ja en siis halua itse opettajaksi. Olisin siihen duuniin liian kunnianhimoinen. Opettajien vuodessa toiseen jatkuva ruikutus työn haastavuudesta on rasittavaa kuultavaa.

Eli toisin sanoen esiinnyt täällä opettajan työn asiantuntijana ilman minkään valtakunnan kokemusta. Classic.

Työskentelen itse sosiaalialalla. Tuttavapiirissäni on varsin paljon myös opettajia. Selkeä ero keskustellessani sosiaalipuolen ja opetusalan ihmisten kanssa on se, että sosiaalipuolen tuttavani työn kaikesta kuormittavuudesta huolimatta pyrkivät pitämään työn työnä ja kaikin keikon välttämään sen märehtimistä vapaa-ajalla. Sen sijaan ties kuinka monissa illanistujaisissa on tullut istuttua, joissa opettajakööri märehtii vaikeuksissa olevien oppilaidensa tilannetta kuin kuvittelisivat että voisivat heidät kaikki pelastaa. Ei ihme, jos työ stressaa, jos omia rajoja ei osata asettaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni varmaan miettii mutta 4000/kk palkkaa, 2kk kesälomat, syys,joulu,talviloma. Jos on vaikka matikanope niin saa käyttää samoja opetusmuistiinpanoja 40 vuotta.

TÄMÄ!

Puhe opettajien kiireestä ja työn rankkuudesta on huuhaata. Suurin osa opettajista on tehnyt vuosia tai vuosikymmeniä sitten materiaalisinsa valmiiksi. He vain jakavat sen oppilaille ja itse istuvat koneen ääressä.

Mitään oikeata opetustahan Suomen kouluissa ei ole.

Ei olekaan enää Suomen kouluissa oikeaa opetusta. Mutta syy ei ole se, minkä esität. Osaatko yhtään arvella, miksi oikea opetus on Suomen kouluista hävinnyt?

Vierailija kirjoitti:

Ehkä koko opettajakaarti pitäisi uusia. Ainakin opetussuunnitelma pitäisi päivittää. Meillä lukutaito vaan tippuu ja epätasa-arvo lisääntyy. Rikkaat tytöt porskuttavat, köyhät pojat tippuvat

Mitä luulet, miksi lukutaito tippuu? Miksi epätasa-arvo lisääntyy? Molemmat pitävät paikkansa. Mutta mistä tämä johtuu?