Lue keskustelun säännöt.
Alan olla kateellinen perijöille ym
26.05.2022 |
Olen yli 50 vuotias ja tähän asti en ole osannut olla kateellinen toisille, mutta nyt on lähipiirissä niin monta saanut isoja perintöjä, että alkaa väkisin harmittaa.
Itsellä melko tiukka rahatilanne vaikka omaisuutta onkin, mutta tulot olemattomat yrittäjänä.
Toiset ostaneet hulppeita ökyveneitä tai autoja vimpan päälle, niin aja siinä sitten vanhalla autolla ja souda soutuveneellä.
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
Joillakin ei oo ollenkaan autoa tai venettä.
Pointti olikin kateellisuus eli onko sellainen kateellinen niille joilla on vai elääkö tyytyväisenä ilman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mä ymmärrän. Perintö on auttanut monessa asiassa ja mahdollistanut esim matkustelua mihin ei muuten olisi ollut varaa. Kiitollinen olen. Ja kateus on kuitenkin aika inhimillinen tunne
Minä en ole. Olen lähtöisin köyhästä perheestä,joten odotukseni elämälät ei muodostu rahaan. Vaan elämisen siihen mihin itse kykenen.En vertaa itseäni muihin on ydin.En sihen mitä muilla on. Kenties vaikutaa sihen jäin orvoksi 11 vuotiana tytönä.Ja pieni perintöni meni lastenkoti maksu jonkin aikaan.Johonkin perhesen minut otetin sukulainen.Ei minun itseni takia.Vaan rahan takia, mitä saavat minusta rahaa.Husivat et mene oppikoulun,ei mutkan tällä käynet. Kansakansalaiskoulun jälken töisin ja tas rahaaheille. Kun olinko 17 vai käymässä 18v. Oli joulkuu ilmotivat: Perintös loppu, saat mutaa 2 vikon sisällä pois.Emme saa asumistukea jos asut meillä.On kai surin syy vihan raha,rahan valtaa ja en nuole kenenkään titteleitä ,en rahaa.Kuljen selkä suorana omaillan elän ja elänyt 11 vuotiasta tytöstä lähtien.
Jaha, olen 56 ja perin äsken kymppitonnin. En osaa kadehtia ketään, vaikka kylppäri pitäisi laittaa uusiksi (se on alkuperäiskunnossa vuodelta 1978 ja pelkään vesivauriota) eikä rahat riitä edes tuon perinnön kanssa, kun pitää myös huolehtia lapsista, joilla ei mene hyvin.
Saati että viitsisin paskan vertaa miettiä muiden ihmisten autoja ja veneitä. Mitä jos menisit itseesi ja alkaisit miettiä, elätkö omaa elämääsi vai jotain toisia varten pinnistettyä kulissia?
Syytäkin olla kateellinen. Sain tuossa vuoden alussa puoli miljuunaa. ELämä on nyt helppoa ja hauskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alan itse olla kateellinen kaltaisillesi, joilla on "tiukka taloustilanne, mutta omaisuutta".
En pidä taloustilennettani millään lailla tiukkana, mutta aikaa ei ole mihinkään. Venettä tai lomamatkoja en osaa kadehtia niiden hinnan vuoksi vaan sen vuoksi, että miten kenelläkään voi olla aikaa niihin.
Mietin usein, että oliko pakko edetä uralla näin pitkälle. Olisiko vähemmällä mukavampaa.
Yrittäjänä voit laittaa yrityksesi kannattavuuden kuntoon ja sitä kautta lisätä myös omassa käytössäsi olevia tuloja. Et kerro minkä alan yrittäjä olet, mutta jos olet palvelu yrittäjä se käy varsin helposti nostamalla hintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viiskymppisten vanhemmat on suuria ikäluokkia jotka pääsi nauttimaan Suomen vaurastumisesta ja joilla on runsaasti omaisuutta. On talot, mökit, pörssiomistuksia ja sijoitusasuntoja. Missäs ne perinnöt nyt on? Hoitokodit rahastaneet hoivamaksuina?
Vierailija kirjoitti:
Syytäkin olla kateellinen. Sain tuossa vuoden alussa puoli miljuunaa. ELämä on nyt helppoa ja hauskaa.
Mä perin 42-vuotiaana 10 v sitten lähes miljoona euroa mutta mieluiten olisin pitänyt vanhempani hengissä. Olen heidän ainokaisensa ja sekä äiti että isä lähti ihan liian varhain. 😭
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yrittäjänä voit laittaa yrityksesi kannattavuuden kuntoon ja sitä kautta lisätä myös omassa käytössäsi olevia tuloja. Et kerro minkä alan yrittäjä olet, mutta jos olet palvelu yrittäjä se käy varsin helposti nostamalla hintoja.
Olen sen alan yrittäjä jolla menee tällä hetkellä talous kuralle valtakunnallisesti.
Olen kokoajan yrittänyt pohtia uutta mahdollista yrittäjyyttä tai osa-aikaisesti töihin.
Nämä perinnöt joita on saaneet ovat kaikki yli 100 000 euron ja isoimmat yli miljoonan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syytäkin olla kateellinen. Sain tuossa vuoden alussa puoli miljuunaa. ELämä on nyt helppoa ja hauskaa.
Mä perin 42-vuotiaana 10 v sitten lähes miljoona euroa mutta mieluiten olisin pitänyt vanhempani hengissä. Olen heidän ainokaisensa ja sekä äiti että isä lähti ihan liian varhain. 😭
Juurikin näin. Perintöraha saattaa helpottaa elämää, mutta mieluummin kuitenkin pitää vanhemmat mukana elämässä mahdollisimman pitkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entinen yrittäjä täällä, ymmärrän täysin ap:ta.
Itselleni ei myöskään ole tulossa isoa perintöä ja onneksi pääsin palkkatöihin ja täten luopumaan myös autosta (!). Sain ostettua omistusasunnon, kämäisen sellaisen, mutta nyt rahaa jää enemmän sukan varteen ja nautittavaksi. Nyt säästän sijoitusasuntoa varten, sillä en ole varma saanko ikinä eläkettä (olen 32-vuotias).
Suosittelen ehdottomasti yrittäjyydestä luopumista, sillä ei kyllä rikastu! Joskus ihan ihmetyttää palkansaajien kitinä, jopa 1700 €/kk netto elää herroiksi kuten minä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syytäkin olla kateellinen. Sain tuossa vuoden alussa puoli miljuunaa. ELämä on nyt helppoa ja hauskaa.
Mä perin 42-vuotiaana 10 v sitten lähes miljoona euroa mutta mieluiten olisin pitänyt vanhempani hengissä. Olen heidän ainokaisensa ja sekä äiti että isä lähti ihan liian varhain. 😭
Toinen vaihtoehto: vanhempasi olisivat sairastuneet johonkin tautiin, jonka hoito on kallista. Olisivat riutuneet muutaman vuoden, ja kalliiden hoitojen vuoksi, joita saa vain ulkomailta, ja vakuutukset eivät maksa, olisivat menettäneet koko omaisuutensa. Lopulta olisivat kuolleet jättämättä senttiäkään perintöä.
Olisiko vaikka 2 vuotta ollut miljoonan arvoinen? Oikeasti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Syytäkin olla kateellinen. Sain tuossa vuoden alussa puoli miljuunaa. ELämä on nyt helppoa ja hauskaa.
v...un kermaperse, helppo elämäsi pitäisi lopettaa.
Mä omistan vain vaatteet ja kännykän. Aika on ihmisen kallisarvoisin resurssi. Multa ei voi viedä mitään pois sillä perusteella etten mene töihin. Moni hyvä tulinen istuu päivät pitkät töissä ja on ihan loppu kun tulee kotiin ja pitäisi olla lasten kanssa. Itse kävelen koiran kanssa pitkiä lenkkejä ja frisbiegolffia ja hoidan puutarhaa tontilla. Kun lapset pääsevät koulusta hoidan läksyt heidän kanssa ja touhuamme koko päivän kaikenlaista. En ikinä vaihtaisi roolia keskituloisten audi miesten kanssa jotka hädin tuskin näkevät lapsiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syytäkin olla kateellinen. Sain tuossa vuoden alussa puoli miljuunaa. ELämä on nyt helppoa ja hauskaa.
Mä perin 42-vuotiaana 10 v sitten lähes miljoona euroa mutta mieluiten olisin pitänyt vanhempani hengissä. Olen heidän ainokaisensa ja sekä äiti että isä lähti ihan liian varhain. 😭
Toinen vaihtoehto: vanhempasi olisivat sairastuneet johonkin tautiin, jonka hoito on kallista. Olisivat riutuneet muutaman vuoden, ja kalliiden hoitojen vuoksi, joita saa vain ulkomailta, ja vakuutukset eivät maksa, olisivat menettäneet koko omaisuutensa. Lopulta olisivat kuolleet jättämättä senttiäkään perintöä.
Olisiko vaikka 2 vuotta ollut miljoonan arvoinen? Oikeasti?
Kyllä ne samat hoidot saa Suomestakin ja on erittäin epätodennäköistä että kumpikin niihin samaan aikaan sairastuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syytäkin olla kateellinen. Sain tuossa vuoden alussa puoli miljuunaa. ELämä on nyt helppoa ja hauskaa.
Mä perin 42-vuotiaana 10 v sitten lähes miljoona euroa mutta mieluiten olisin pitänyt vanhempani hengissä. Olen heidän ainokaisensa ja sekä äiti että isä lähti ihan liian varhain. 😭
Juurikin näin. Perintöraha saattaa helpottaa elämää, mutta mieluummin kuitenkin pitää vanhemmat mukana elämässä mahdollisimman pitkään.
Kun katsoin anoppini viimeisiä vuosia muistamattomana hoitokodissa, niin toivoin että olisi saanut lähteä 10 vuotta aiemmin. Hänkin olisi toivonut. Mahdollisimman pitkä elämä ei ole mikään ihanne.
Vierailija kirjoitti:
Entinen yrittäjä täällä, ymmärrän täysin ap:ta.
Itselleni ei myöskään ole tulossa isoa perintöä ja onneksi pääsin palkkatöihin ja täten luopumaan myös autosta (!). Sain ostettua omistusasunnon, kämäisen sellaisen, mutta nyt rahaa jää enemmän sukan varteen ja nautittavaksi. Nyt säästän sijoitusasuntoa varten, sillä en ole varma saanko ikinä eläkettä (olen 32-vuotias).
Suosittelen ehdottomasti yrittäjyydestä luopumista, sillä ei kyllä rikastu! Joskus ihan ihmetyttää palkansaajien kitinä, jopa 1700 €/kk netto elää herroiksi kuten minä.
Vai ei yrittäjyydellä rikastu... Päin vastoin: se on ainoa keino rikastua.
Se ei tarkoita sitä, että jonain surkeana ammatinharjoittajayrittäjänä, jolla ei ole kasvuaikeita ja visiota hyvästä liiketoiminnasta rikastuisi. Talouden lainalaisuus on, että surkeat yrityksen kuolevat pois. Ja ihmisyyden yksi lainalaisuus on, että monet yrittävät pärjätä surkean yrityksensä kanssa liian pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syytäkin olla kateellinen. Sain tuossa vuoden alussa puoli miljuunaa. ELämä on nyt helppoa ja hauskaa.
Mä perin 42-vuotiaana 10 v sitten lähes miljoona euroa mutta mieluiten olisin pitänyt vanhempani hengissä. Olen heidän ainokaisensa ja sekä äiti että isä lähti ihan liian varhain. 😭
Juurikin näin. Perintöraha saattaa helpottaa elämää, mutta mieluummin kuitenkin pitää vanhemmat mukana elämässä mahdollisimman pitkään.
Se, että on ihan YKSIN, on aika musertavaa. Ei sukulaisia juurikaan kun pieni suku muutenkin ja vanhimmat sieltä kuolleet. Ei sisaruksia. Onhan mulla lapset 2 kpl mutta ei puolisoa koska parin kokemuksen jälkeen erottuani en luota enää keneenkään. Jos äiti ja isä eläisivät, he olisivat nyt 74-vuotiaita eli voisivat hyvinkin olla toimintakykyisiä ja mukana lastenlastensa ja minun elämässä.
Terv. Nro 11
Joillakin ei oo ollenkaan autoa tai venettä.