Lue keskustelun säännöt.
Olisiko järkeä mennä papereilla sisään yliopistoon? Ikä 40 ja ammatti jo on
26.05.2022 |
Kirjoitin aikoinaan hyvin arvosanoin, useampi laudatur tuli. Ja opiskelin itselleni jo yhden maisteritutkinnon ja olen sen alan töitä tehnyt. Motivaatio kuitenkin kadonnut alalle täysin, eikä suurta paloa millekään tietylle alalle ole. Olisikohan mitään järkeä vähän kuin kokeilun vuoksi mennä ensi kevään yhteishaussa yliopistoon. Ilmeisesti papereilla pääsisi moneen paikkaan suoraan.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just samaa olen miettinyt viime päivinä. Todennäköisesti menen, ihan huvikseen. Vaihtoehtoina tässä vaiheessa kauppakorkea ja oikis.
Mietin tässä ihan samoja aloja, siksi että ehkä ne työllistäisl kai. Ap
Mä en välttämättä edes kaipaisi työtä alalta. Haluaisin vain opiskella.
Kirjoitin 6L v. 1993. Vaikka ainereaalia en ole kirjoittanutkaan, pääsee 5l::llä tosi moneen paikkaan. Luonnontieteistä moni kiinnostaisi kans, mutta se vaatis jo enemmän töitä.
-93 ei ollut vielä käytössä arvosanaa E, vaan silloin M oli toiseksi paras arvosana. Tuon ajan yo-papereilla ei ole tästä syystä tehnyt enää pitkiin aikoihin yhtään mitään. Sama tilanne itsellä, kirjoitin -95. E taisi tulla mukaan kuvioihin seuraavana vuonna.
Kirjoitin ällärivin vuonna -93 ja pääsin kevään yhteishaussa todistusvalinnalla tradenomiksi. Yksi maisterin tutkinto löytyy jo, alan vaihto kiinnostaa. Eli kyllä noinkin aataminaikuisilla papereilla on vieläkin käyttöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siitä vaan. Riippuu alasta ja muista hakijoista pääsetkö suoraan.
Minullakin on lauta kotona. Tuo riipputissinen emäntä.
Minä pääsin vuoden 1985 yo-todistuksella Helsingin yliopistoon 2019, vieläpä ensikertalaiskiintiössä, koska heidän historiansa päättyy vuoteen 2010. Kunhan ei ole valmistunut aiemmin, valmistunut ei voi olla ensikertalainen. Vanhoilla opinnoilla ei ole merkitystä.
Itse asiassa vanhalla todistuksella on etunsa, koska laudaturit lasketaan laudatureiksi, vaikka osa niistä olisi varmaan nykymittapuulla eximioita.
Siis voiko vanhoilla papereillakin hakea? Nyt kaikki kuuden ällän (tai enemmän) ylioppilaat hakemaan, kun silloin aikoinaan piti mennä pääsykokeisiin! Kyllä nykynuorilla on helppoa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Just samaa olen miettinyt viime päivinä. Todennäköisesti menen, ihan huvikseen. Vaihtoehtoina tässä vaiheessa kauppakorkea ja oikis.
Minkä ikäinen olet. Ja oletko varma, että saat noilta haluamiltasi aloilta töitä, kun tarjolla noihin hommiin myös alan ihmisiä, pitkällä työkokemuksella.
On järkeä, jos se tuo sinulle sen muutoksen jonka haluat. Sinuna hakisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hold your horses! Just tuli tieto että vuoden -87 ällärivillä pääsin sisään todistusvalinnan perusteella. Ja pohjalla on jo yks kokrkeakoulututkinto.
Että kyllä me vanhatkin pärjätään. Jiihaa!
Nuoremmille nauru maittaa kun käpy aloittaa yliopiston 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelupaikat pitäisi kohdentaa nuorille, eikä opiskelua "harrastaville"
Vierailija kirjoitti:
Hold your horses! Just tuli tieto että vuoden -87 ällärivillä pääsin sisään todistusvalinnan perusteella. Ja pohjalla on jo yks kokrkeakoulututkinto.
Että kyllä me vanhatkin pärjätään. Jiihaa!
Minne pääsit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämmönen M:n ja C:n paperit kirjoittanut voikin sitten jatkaa loppuiän työttömänä, kun on täysin mahdotonta päästä enää yhtään minnekään opiskelemaan, kun kaikki otetaan sisään todistuksella ja pääsykoekiintiöt on olemattoman pieniä. Mun ainoa olemassaoleva korkeakoulututkintokin on tehty vuoden 2010 jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääkikseen, oikikseen, kauppikseen eikä psykalle voi ainakaan hakea ei-ensikertalainen eli ihminen joka on vuoden 2014(?) jälkeen ottanut vastaa korkeakoulupaikan tai valmistunut korkeakoulusta (myös amk).
Mutta moniin tutkintoihin toki voi hakea, paperit vain pitää vain olla hyvät, etenkin Helsingin yliopistoon.
Esim. sosiaalityö ja logopedia työllistävät hyvin. Kannattaa miettiä niitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidat kuitenkin olla kirjoittanut vanhan mallisen yo-tutkinnon? Yksi reaali, jossa useampi aine? Sitä ei lasketa pistevalintaan, ei ole vertailukelpoinen nykyiseen systeemiin.
Minulla on laudatur useammasta kielestä ja ilmeisesti ne riittää sisäänpääsyyn moneen paikkaan. Ap
Oli joku vuosiluku (2007?) josta eteenpäin kirjoittaneet otetaan todistusvalintaan. Jos oot kirjoittanut aiemmin, niin ei enää.
Onko näin? Yritin etsiä tuollaista tietoa, mutta ei löytynyt mistään. Ap
https://www.ammattikorkeakouluun.fi/hakijalle/valintatavat/todistusvali…
Todistusvalinnassa pisteytetään enimmillään viisi ainetta.Pisteytettävät aineet ovat:
Äidinkieli (suomi, ruotsi, saame, suomi toisena kielenä tai ruotsi toisena kielenä)
Matematiikka
Vieras/toinen kotimainen kieli
Kaksi reaaliainetta/vierasta kieltä
Toista kotimaista kieltä ei huomioida tässä kohdassa.
Reaaliaineissa huomioidaan vain vuonna 2006 ja sen jälkeen suoritetut nk. ainereaalit.
Kaikki pisteytettävät aineet huomioidaan vain kerran.
Hakijalle paras pisteitä tuottava yhdistelmä pisteytettävistä aineista huomioidaan.
Vanhasta reaalista ei tule pisteitä, mutta voi kuitenkin päästä sisään yliopistoon todistusvalinnalla jos pisteet muuten riittää, tosin joillekin aloille otetaan vain ensikertalaisia. Ja ammattikorkean todistusvalinnassa reaaliaineet voi tosiaan korvata vierailla kielillä.
Itse pääsisin heittämällä ammattikorkeaan vanhalla todistuksella, koska kirjoitin aikoinani ruotsin, enkun ja saksan hyvin arvosanoin. Yliopistoon pääsisin ehkä joillekin aloille. Olen joskus miettinyt, pitäisikö käydä kirjoittamassa yksi tai kaksi reaaliainetta. Jos ne menisi hyvin (M-L) niin avautuisi aika monta ovea yliopistoon.
Avoin yliopisto on helppo tapa aloittaa opinnot ja kokeilla, onko opiskelu sitä, mitä haluaa.
Jos opiskeluintoa riittää, aina kannattaa!
Jos on tosi hyvä todistus, kannattaisiko silti kuitenkin käydä pääsykokeessa, näyttääkseen että halua on oikeasti?
Eikö nykyään kuitenkin opinnoistakin suurimman osan voi tehdä etänä? Tentit yms tietenkin on tehtävä tiedekunnan määrämällä tavalla.