Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kolmen.mama.laakikseen ihan romuna Instassa
26.05.2022 |
Tekisi mieli lohduttaa, mutta en osaa sanoa oikeita sanoja. Minusta hän on ihan älyttömän rohkea, että ylipäätään hoitajana julkisesti jakaa unelmaansa päästä lääkäriksi. Olen seurannut jo häntä pitkään. Eihän nuo vuodet ole häneltä hukkaan menneet, kun on unelmaansa tavoitellut ja uskon, että hän pääsee vielä sisään. Nuo asiat, joita hän pänttää auttavat häntä nykyisessä ja tulevassa työssään. Mutta hän uskoo aiheuttaneensa läheisilleen pettymyksen ja että taas se aika on heiltä pois, minkä hän käyttää pääsykokeisiin lukemiseen. Kysehän on näiden tasapainosta, jotta jaksaa päntätä tarvitsee myös huvia elämäänsä.
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Lääkärinä ihmettelen kenenkään suhteellisen täysijärkisen hinkumista lääkikseen.
Omat vanhemmat ovat molemmat lääkäreitä, eikä kumpikaan ikinä ehdottaneet samaa polkua minulle, vaikka koulussa hyvä olinkin. Ei se ainakaan vierestä seuraten niin hehkeältä uravalinnalta näytä verraten siihen kuinka paljon yleisesti lääkäreitä mystifioidaan ja annetaan jokin ihme status. Yliopiston kävin minäkin, mutta aivan eri alalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulkitsin Instan julkaisujen perusteella, ettei hakukertoja olisi ollut ihan mahdottoman montaa vielä. Ihan ensimmäisissä julkaisuissaan syksyltä 2020 ilmoitti tavoitteekseen lukea 10-15 tuntia viikossa.
Mahdotonta sanoa mitään varmaa, kun en tunne henkilöä ja hänen edellytyksiään päästä sisään, mutta itse luen tentteihin sen 10 tuntia kahdessa päivässä, eikä alani ole yhtään niin haastava. Voi olla aika mahdotonta päästä sisään, jos käy töissä ja pyörittää perhearkea lukemisen rinnalla.
Tuosta avautumisesta tuli myös mieleen, että ehkä paineensietokyky ei ole riittävä lääkäriksi. Pääsykokeessa on paljon pelissä, mutta silloin käytännössä kaikki, kun kyse on ihmishengistä.
Kuinka moni kommentoineista oikeasti tietää millainen lääkkiksen pääsykoe on ja mitä siinä vaaditaan? Itse myös aikuisopiskelijana tiistaina petyin (2. kertaa, tosin kohteena eläinlääketiede), mutta lyhyet kommentit:
- osattava alue on KOKO lukion oppimäärä bilsasta, kemiasta ja fysiikasta sekä tarvittavat matemaattiset taidot (joita ei ole tarkemmin määritetty). Tämä tarkoittaa käytännössä 5 kurssia bilsaa, 5 kurssia kemiaa ja 7 kurssia fysiikkaa.
- asiat täytyy osata nippelitietotarkkuudella, ei riitä, että ymmärtää suuret kokonaisuudet. Luvut ja lyhenteet, poikkeukset, määritelmät aina/usein/joskus/ei koskaan on osattava just eikä melkein.
- vääristä vastauksista menee miinuksia, joten arvailu ei auta.
- taso on huikea (esimerkiksi eläinlääketieteeseen tänä vuonna 1600 hakijaa ja 70 paikkaa, joista 65% ensikertailaisille)
Luonnontieteiden osaaminen mittaa varmasti kyvykkyyttä toimia lääketieteessä, mutta toisaalta kun sisäänpääsyprosentit ovat niin pieniä, niin koe mittaa myös epävalideja taitoja, kuten nippeleiden ulkoa muistamista. Laaja koealue tekee myös sen, että varmasti vuosittain on vaihtelua siinä, että jollekin hakijalle osuu todella mieluisat tehtävät ja toiselle ne taas tuottavat haasteita, ja tämä on ihan tuurista kiinni. Todellisuussahan edes lääkärin ei tarvitse muistaa kaikkea ulkoa. Ja onpa ollut myös kysymyksiä, joihin löytyy vastaus vain yhdestä lukion kirjasarjasta, eli pahimmillaan osa opiskelijoista ei ole edes törmännyt asiaan missään aiemmin (itse otin tänä vuonna aineista useammat kirjasarjat käyttöön tämän vuoksi). Marginaalit ovat myös todella pieniä; yhdestä mitättömästä monivalinnasta saamatta jäänyt piste voi merkitä monta varasijaa lopullisissa tuloksissa.
Lisäksi menettely suosii vahvasti ensikertalaisia, jonka vuoksi todella potentiaalisia kypsempiä hakijoita jää joka vuosi pihalle. Mutta koska hakijoita on niin paljon, on paikat tietysti jaettava jotenkin enkä usko, että esimerkiksi motivaatiokirjeiden lukemiseen ja pisteytykseen on mitään resursseja.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni kommentoineista oikeasti tietää millainen lääkkiksen pääsykoe on ja mitä siinä vaaditaan? Itse myös aikuisopiskelijana tiistaina petyin (2. kertaa, tosin kohteena eläinlääketiede), mutta lyhyet kommentit:
- osattava alue on KOKO lukion oppimäärä bilsasta, kemiasta ja fysiikasta sekä tarvittavat matemaattiset taidot (joita ei ole tarkemmin määritetty). Tämä tarkoittaa käytännössä 5 kurssia bilsaa, 5 kurssia kemiaa ja 7 kurssia fysiikkaa.
- asiat täytyy osata nippelitietotarkkuudella, ei riitä, että ymmärtää suuret kokonaisuudet. Luvut ja lyhenteet, poikkeukset, määritelmät aina/usein/joskus/ei koskaan on osattava just eikä melkein.
- vääristä vastauksista menee miinuksia, joten arvailu ei auta.
- taso on huikea (esimerkiksi eläinlääketieteeseen tänä vuonna 1600 hakijaa ja 70 paikkaa, joista 65% ensikertailaisille)
Luonnontieteiden osaaminen mittaa varmasti kyvykkyyttä toimia lääketieteessä, mutta toisaalta kun sisäänpääsyprosentit ovat niin pieniä, niin koe mittaa myös epävalideja taitoja, kuten nippeleiden ulkoa muistamista. Laaja koealue tekee myös sen, että varmasti vuosittain on vaihtelua siinä, että jollekin hakijalle osuu todella mieluisat tehtävät ja toiselle ne taas tuottavat haasteita, ja tämä on ihan tuurista kiinni. Todellisuussahan edes lääkärin ei tarvitse muistaa kaikkea ulkoa. Ja onpa ollut myös kysymyksiä, joihin löytyy vastaus vain yhdestä lukion kirjasarjasta, eli pahimmillaan osa opiskelijoista ei ole edes törmännyt asiaan missään aiemmin (itse otin tänä vuonna aineista useammat kirjasarjat käyttöön tämän vuoksi). Marginaalit ovat myös todella pieniä; yhdestä mitättömästä monivalinnasta saamatta jäänyt piste voi merkitä monta varasijaa lopullisissa tuloksissa.
Lisäksi menettely suosii vahvasti ensikertalaisia, jonka vuoksi todella potentiaalisia kypsempiä hakijoita jää joka vuosi pihalle. Mutta koska hakijoita on niin paljon, on paikat tietysti jaettava jotenkin enkä usko, että esimerkiksi motivaatiokirjeiden lukemiseen ja pisteytykseen on mitään resursseja.
Nimenomaan. Nuo tuntimäärät, joista on kertonut, ovat todella pieniä kokeen vaativuuteen ja hakukiintiöönsä nähden.
En tunne tapausta, mutta mikäli se on oikeasti "se" unelma, niin ei kannata vielä muutaman kerran jälkeen luovuttaa. Itse toiselle suositulle alalle hakeneena olen kuullut myös kuittailua ai että vieläkö tästä haaveilet, meinaatko jo nyt vihdoin lopettaa..etc..yleensä kommentoijat sitä luokkaa jotka ovat elämässä vain ajautuneet paikkoihin eikä oikeasti uskaltaneet tehdä asioiden eteen tarpeeksi eivätkä edes osaisi kuvitella minkälaista itsekuria sellainen lukeminen vaatii vaikka lukisi vain muutaman tunnin päivässäkin( tiedän että se vaatii kovempaa lukemista) Se olisi eri jos 40v päättäisi että hänestä tulee huippuballeriina, siinä tulee jo fysiikka vastaan ja siksi haave epärealistinen. Toisaalta se oma polku voi löytyä läheltä sitä.
Eli keskimäärin ihmiset mielellään näkee muiden epäonnistuvan, sitten on turvallista myhäillä siellä omassa kuplassa vaikka kaikki on kulissia.
Mut takaisin aiheeseen, suosituille opiskelu-aloille saattaa hyvinkin mennä se 3-5 yrityskertaa ennen kuin pääsee. Jokainen lukukerta oppii enemmän vaikka pettymys lopussa olisikin. Oletan että sairaanhoitaja on amk-tutkinnolla, niin siinä taistellaan vielä sitä typerää ensikertalaisikiintiötä vastaan ja lääkikseen ei taida olla minkäänlaista avoimen yliopiston väylää valitettavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääsykokeiden kautta menevillä on monella jo ennestään joku tutkinto. Tiedän mm. kemistin ja biologin jotka hakivat ja pääsivät. Sairaanhoitajaopinnoista ei ole pääsykokeessa käytännössä mitään hyötyä.
lääkikseen lukeminen on siinä mielessä haastavaa kun tosiaan se lukuprosessi kestää kuukausia verrattuna muihin suosittuihin aloihin, joissa lukurysäys on se reilun kk:n tsemppi, jolloin kannattaa pitää myös vapaata, työn ohella lukeminen on aikamoinen utopia varsinkin kun vielä lapsiakin. Siinä uhkaa burnout jo pahemman kerran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan työterveyslääkäri näyttää miehensä olevan.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on "tunturilääkäri"?
Tähän viitaten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensi vuonna vähemmän instagrammailua ja enemmän kovaa työtä. Sisään pääsee laskemalla.
Vierailija kirjoitti:
Lääkärinä ihmettelen kenenkään suhteellisen täysijärkisen hinkumista lääkikseen.
Sanaa mieltä.
Jos aikoo erikoislääkäriksi, on lääkiksen (6v) jälkeen vielä saman verran edessä vuosia erikoistumista kohtalaisen kehnolla palkalla, tai sitten kovalla päivystysrasitteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensi vuonna uudestaan, aivan älytöntä tilittää julkisesti.
Ja todellakin kannattaa huolella perehtyä millainen koetilaisuus on tiedossa, millainen läppäri tarvitaan jne. Uskomatonta että ihan perusasioita ei viitsitä selvittää.
Eikö sitä muuntokoulustusta enää ole Turussa, oliko huono kokeilu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö sitä muuntokoulustusta enää ole Turussa, oliko huono kokeilu?
Ei ole. Oli kertakokeilu joka lakkautettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärinä ihmettelen kenenkään suhteellisen täysijärkisen hinkumista lääkikseen.
Sanaa mieltä.
Jos aikoo erikoislääkäriksi, on lääkiksen (6v) jälkeen vielä saman verran edessä vuosia erikoistumista kohtalaisen kehnolla palkalla, tai sitten kovalla päivystysrasitteella.
Riippuu ihan erikoistumisalasta, kaikissa ei ole päivystyksiä eikä huonoa palkkaa. Ja jos on päivystyksiä, korvaukset siitä on hyviä toisin kuin hoitajilla vuorotyössä.
Vierailija kirjoitti:
Sanaa mieltä.Jos aikoo erikoislääkäriksi, on lääkiksen (6v) jälkeen vielä saman verran edessä vuosia erikoistumista kohtalaisen kehnolla palkalla, tai sitten kovalla päivystysrasitteella.
Riippuu ihan erikoistumisalasta, kaikissa ei ole päivystyksiä eikä huonoa palkkaa. Ja jos on päivystyksiä, korvaukset siitä on hyviä toisin kuin hoitajilla vuorotyössä.
Jos ei ole päivystyksiä, erikoistuvan lääkärin palkka on 3300 e/kk eli lähellä suomalaisten keskiansiota. Vuorotyö ja päivystys on niin eri asioita että niistä ei kuulukaan maksaa samaa korvausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärinä ihmettelen kenenkään suhteellisen täysijärkisen hinkumista lääkikseen.
Sanaa mieltä.
Jos aikoo erikoislääkäriksi, on lääkiksen (6v) jälkeen vielä saman verran edessä vuosia erikoistumista kohtalaisen kehnolla palkalla, tai sitten kovalla päivystysrasitteella.Riippuu ihan erikoistumisalasta, kaikissa ei ole päivystyksiä eikä huonoa palkkaa. Ja jos on päivystyksiä, korvaukset siitä on hyviä toisin kuin hoitajilla vuorotyössä.
Päivystyksistä saa hyvän korvauksen, mutta ne tulee tavallisen päivätyön lisäksi. Kun työtunteja on viikossa 60-80, niin kokonaispalkkakin on hyvä. Mutta jos päivystyksiä ei ole, niin kuukausiansio lähtee 3300 eurosta.. itse 6 vuotta päivystävälle alalle erikoistuneena voin kyllä sanoa, että aika työntäyteistä on tämä aika ollut. Lääkis taasen oli aika kevyt koulu, jos ei tehnyt tutkimusta tmv samalla.
Poistettiinko toinen ketju? Haluaisin edelleen tietää, kirjoittiko hän ensin kaikki vastaukset paperille 😅
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärinä ihmettelen kenenkään suhteellisen täysijärkisen hinkumista lääkikseen.
Omat vanhemmat ovat molemmat lääkäreitä, eikä kumpikaan ikinä ehdottaneet samaa polkua minulle, vaikka koulussa hyvä olinkin. Ei se ainakaan vierestä seuraten niin hehkeältä uravalinnalta näytä verraten siihen kuinka paljon yleisesti lääkäreitä mystifioidaan ja annetaan jokin ihme status. Yliopiston kävin minäkin, mutta aivan eri alalta.
on olemassa nk lääkäri sukuja, pappissukuja jne.
Alue: Aihe vapaa
Lääkärinä ihmettelen kenenkään suhteellisen täysijärkisen hinkumista lääkikseen.