Lue keskustelun säännöt.
Työpaikkoja saadaan oikeasti suhteilla
25.05.2022 |
Tämä on vanha totuus jota ei kumoat lukuisat poikkeavatkaan esimerkit. Itse sain vakituisen viran vieraalla paikkakunnalla, kun anopin naapuri tunsi minut vieraskäyntien pohjalta ja oli töissä paikassa, jossa työnantajani oli ja suositti minua siellä ennen haastatteluita. Toki olin myös pätevä työhön opintojen perusteella. Mieheni veli sai vakituisen tehdastyön silloisen apen oltua samassa työpaikassa töissä ja suositteli vävyään. Samaisen veljen vaimo sai kesätöihin ja vakituiseen työhön samaan työpaikkaan molemmat poikansa! Ainoa, joka ei ole saanut tältä paikkakunnalta töitä pätevyydestä huolimatta, on mieheni, jota äitinsä ja isänsä eivät tahallaan halunneet auttaa, vaikka heillä oliskin ollut siihen hyvä mahdollisuus, kun tunsivat lukuisia ihmisiä työpaikoillaan.
Kommentit (26)
Tämähän se on. Minulla ei ole suhteita yhtään mihinkään, joten hankala se on töitä löytää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen töissä tosi suuressa firmassa. Siellä oli viime kesänä erään pomon lapsi kesätöissä (toimihenkilötehtävissä), tänä kesänä toinen hänen lapsensa samoin. Ovat varmasti päteviä ja korkeakouluopiskelijoita mutta ei varmaan sattumaa, että heidät juuri valittu.
TOSI suuressa firmassa sä et edes tiedä/ tunne, kuka siellä on töissä.
Mikähän sun mielestäsi on TOSI suuri firma?:)
Vierailija kirjoitti:
Tämähän se on. Minulla ei ole suhteita yhtään mihinkään, joten hankala se on töitä löytää.
Mullakaan ei ole ollut eikä ole nytkään. Olen onneksi saanut työpaikkani ilman suhteitakin. En tiedä, miten kehtaisin edes mennä jonkun äitini tai isäni työpaikalle (kuten tuossa yllä kirjoitin) kun ison pomon lapset järjestään saavat hyvän kesätyön sieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen töissä tosi suuressa firmassa. Siellä oli viime kesänä erään pomon lapsi kesätöissä (toimihenkilötehtävissä), tänä kesänä toinen hänen lapsensa samoin. Ovat varmasti päteviä ja korkeakouluopiskelijoita mutta ei varmaan sattumaa, että heidät juuri valittu.
TOSI suuressa firmassa sä et edes tiedä/ tunne, kuka siellä on töissä.
Mikähän sun mielestäsi on TOSI suuri firma?:)
No kai mä oman yksikköni työntekijät tiedän sentään ja heidän perhesuhteensa :) Useita tuhansia työntekijöitä maailmanlaajuisesti.
Kymenlaakson keskussairaalassa ainakin on oltava lämpimät suhteet jos aiot sisään.
Tai sitten teet työtä mitä osaisit unissasikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nepotismi on vahva teatteripiireissä, sekä kavereiden suosiminen.
Olen vaihtanut viime vuonna 3 kertaa työpaikkaa omalla alallani ja joka kerta olen saanut uuden vakituisen työpaikan sellaisesta paikasta, jossa minulla ei ole ollut yhtään tuttua / suhteita. Tänä vuonna olen vaihtanut 2 kertaa toisiin työtehtäviin eri työpaikkoihin ja nekin vakituisia. Itseasiassa tämän uusimman paikan kanssa oli kiperä tilanne, kun minua pyydettiin toiseenkin paikkaan ja olisi ollut myös 4 haastattelua eri paikkoihin, mutta valitsin nyt tämän. Tein myös keikkaa kahdessa eri paikassa nähdäkseni haluanko todella jäädä vai houkuttaisiko joku muu.
Ja tiedän. Kaikki eivät saa vakituisia paikkoja. Syyt miksi olen vaihtanut työpaikkaa:
- huono johtaminen
- sairastuttava työilmapiiri
Ainiin, teen myös sivutöitä harrastuksen kautta, jossa periaatteessa kilpailen koulutettujen kanssa, vaikka itselläni ei ole virallista koulutusta tuolle alalle.
Olen tiimipelaaja. Sen näkee minusta jo kaukaa. En haasta riitaa tai luo kenellekkään huonoa oloa. Haluan kehittää työtäni ja työyhteisöä asiakkaiden ja työyhteisön takia, en pelkästään omien tarpeideni ja näkemysteni kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä jollain tuotantoaloilla. Omalla alallani ratkaisevat ammattitaito ja lisäarvoa tuovat verkostot. Tuttavuus tai sukulaisuus ei auta siihen, että projektit valmistuvat ajallaan ja rahoittaja on tyytyväinen, tai että niitä saadaan lisää.
Kyllä se näin on. Mun mies sai suhteilla hyvän työpaikan, alalta josta sillä ei ole mitään koulutusta, eikä työkokeemusta. Itse olin nuorena aina kesätöissä firmassa, jossa molemmat vanhempani olivat esimiehiä. Ollessani itsr esimies, palkkasin tyttäreni osa-aikatöihin, tosin hän opiskeli alaa muutenkin ja myös hänen opiskelukaverinsa pääsi samaan paikkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen töissä tosi suuressa firmassa. Siellä oli viime kesänä erään pomon lapsi kesätöissä (toimihenkilötehtävissä), tänä kesänä toinen hänen lapsensa samoin. Ovat varmasti päteviä ja korkeakouluopiskelijoita mutta ei varmaan sattumaa, että heidät juuri valittu.
Yhden isukin molemmat lapset pääsivät arvalla iskän työpaikkaan kesätöihin. Kävi lapsosilla hyvä tuuri...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jospa ne ihmiset on niin hyviä, että olisivat saaneet työn muutenkin ja vaikka eri firmasta.
Vierailija kirjoitti:
Kymenlaakson keskussairaalassa ainakin on oltava lämpimät suhteet jos aiot sisään.
Tai sitten teet työtä mitä osaisit unissasikin.
Meinaat, että siellä lääkärit tappelevat verissä päin työpaikoista ja vain johtavan ylilääkärin lapset saattavat päästä lääkärin vakanssiin. Mistähän syystä en usko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai kukaan ole väittänyt, ettei suhteista ole hyötyä vaan, etteivät ne ole mikään ehdoton edellytys. Vaikka kuinka listaatte esimerkkejä suhteilla töihin päässeistä, niin ei se kumoa sitä, että moni pääsee ilmankin.
Toiseksi ihmetyttää tämä, että kaikilla työpaikoilla on päättäjinä henkilö, jolla sattuu just olemaan kaveri, lapsi, muu sukulainen kun pitäisi rekrytä.
Olen ollut nyt töissä eri kunnissa ja esimerkiksi kaavoittajien tai juristien paikkaan ei välttämättä tule yhtään hakemusta. Mutta palstaviisaude mukaan kaikilla on tuttu kaava-arkkitehti tai juristi, jolle nämä duunit annetaan pöydän alta - kun olisikin, niin saataisiin joku töihin.
tietynlaiset suhteet vääristävät kuvaa ja luovat yrityskulttuuriltaan myös huonoja rakenteita joita ei hyvä veli verkostossakaan haluta pikkuporvarienkaan kesken sopien purkaa. päätöksenteosta tulee yksinapaista.
No meillä pomot kysyvät, että tiedetäänkö ketään, jpka olisi paikasta kiinnostunut.
Itse olen saanut ensimmäisen kesätyöpaikkani 14-vuotiaana suhteilla. Sen jälkeen hakenut ja saanut paikat itse.
siinä ns. väitetty arvoverkko alkaa toimimaan itseään vastaa ja vahvistaa vääristymiä. osaamisen tilalle tulee jotain muuta; kuten päätön kustannusten painoarvo. pikkuporvari ei halua eikä kykene kehittymään kun osinkoa halutaan näennäisestä tehostamisesta väen vähennyksen ja työmäärän lisääntymisenä.
No ei kai kukaan luullut, että niitä paikkoja jumalan armosta jaetaan? Ta palkkaa kenet haluaa ja yksinkertaista absoluuttista totuutta pätevimmästä ei ole edes olemassa.
Olen töissä tosi suuressa firmassa. Siellä oli viime kesänä erään pomon lapsi kesätöissä (toimihenkilötehtävissä), tänä kesänä toinen hänen lapsensa samoin. Ovat varmasti päteviä ja korkeakouluopiskelijoita mutta ei varmaan sattumaa, että heidät juuri valittu.