Lue keskustelun säännöt.
Työttömien pitää kouluttautua ammattiin/uuteen ammattiin, jos eivät saa töitä
23.05.2022 |
Näin aina sanotaan - varsinkin pitkäaikaistyöttömille. Mutta entä jos ei pääse mihinkään koulutukseen?
Esimerkkinä käytän itseäni. Olen nyt pitkän työttömyyden ja turhauttavan sekä toivottoman työnhaun jälkeen päättänyt mennä kouluttautumaan, mutta ei se olekaan niin helppoa kuin luulin. Muutama hakukohteeni ilmoitti jo, että en päässyt sisään. Edessä on vielä yhteishaun pääsykokeet ja eihän sieltäkään ole varmaa opiskelupaikkaa tulossa.
Lopulta voi olla tilanne, että en pääse mihinkään koulutukseen ja työttömyys jatkuu. Mitä sitten pitäisi tehdä?
Kommentit (193)
Vierailija kirjoitti:
Vois olla oppilaitokset ihmeissään, kun yli 50-vuotiaiden hakemuksia alkaisi tulvia. Ja jos sattuisi niin, että näitä otettaisiinkin opiskelemaan, niin sittenhän vasta alkaisi älämölö, kun työttömät vievät nuorten opiskelupaikat.
Tämä on kyllä ollut itsellänikin mielessä. Jos nyt onnistun viisikymppisenä saamaan opintopaikan, niin vääjäämättähän se tarkoittaa, että joltain nuorelta se jää saamatta. Sillä nuorella olisi kuitenkin vielä elämä edessä ja työnantajatkin ottaisivat hänet todennäköisemmin töihin.
Nuori voi toki yrittää uudestaan vuoden päästä, mutta tuollaisille alta parikymppisille se vuosi on ikuisuus. Meillä viisikymppisillä taas vuodet menevät vauhdilla.
Omalla kohdalla mietityttää sekin, että vaikka saisin opiskelupaikan ja vaikka opinnot sujuisivat hyvin, niin ennen eläkeikää ehtisin olla töissä vain kymmenen vuotta. Ei tuossa ajassa ehdi kehittyä kovinkaan kummoiseksi ammattilaiseksi :-(
Voisi olla kaikille osapuolille parempi, että saisin käsiteltyä sen asian, että eri syistä tämä elämä nyt ei mennyt minun kohdallani käsikirjoituksen mukaan ja nyt viisikymppisenä on jo liian myöhäistä, vaikka päällään seisoisi. Sillä nuorella olisi kymmenien vuosien ura edessä, siinä ehtisi jo jotain oppiakin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko katsonut työvoimapoliittisia koulutuksia? Niitä on vaikka mitä tarjolla.
Nämä taitavat olla lähinnä täydentäviä koulutuksia jo ammatin omaaville ihmisille ja sinällään varmasti joissakin tapauksessa järkeviä vaihtoehtoja. Tutkintoon johtavia koulutuksia näissä ei taideta oikein tarjota?
ap
Itse asiassa näissä on paljonkin tutkintoon johtavia tarjolla. Itse opiskelin AMK-tutkinnon tällaisena, vieläpä alalle minkä koulutukseen on suht vaikea päästä, koska alueellani on näistä pulaa. Tuttu kävi taloushallinnon koulutuksen ja työllistyi heti kirjanpitäjäksi, ilman mitään pohjakoulutusta. Kannattaa katsoa tarjontaa.
Täällä vain 2 koulutusta tarjolla, artesaani ja puuseppä.
Teuva?
Ei noin pienessä paikassa välttämättä olekaan, mutta kannattaa katsoa laajemmalta alueelta. Monet koulutuksista siirtyivät Koronan vuoksi verkkoon ja osittain varmaan pysyvästikin. Kädentaitoja on paha etäopiskella, mutta vaikka kirjanpitoa hyvinkin.
Ei vaan pohjoisemmassa.
En voi kovin kaukana kulkea koulussa.
Mutta korkeakoulu on lähellä kun sinne hait?
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä jos työtön alkaa kouluttautua uuteen ammattiin niin työttömyystuki katkaistaan. Jos opintotukikuukausia ei ole jäljellä (käytännössä ei ole jos on aiempi tutkinto suoritettu) niin mahdollista on saada vain alennettua toimeentulotukea, ja senkin hakeminen on mahdollisimman vaikeaa ja joka päätöksessä pyytetään liitteitä (suunnitelma opintojen loppuunsaattamisesta, ohjaajan lausunto tai ihan mitä vain) ja kehotetaan lopettamaan opiskelu.
Näin ainakin joitakin vuosia sitten, vähän ennen kuin tt-tuki siirtyi Kelalle.
Kyllä se Kelan kanssa on ihan sama juttu. Itselläni oli nuorena suoritettu koulutus, joka ei työllistänyt, ja opiskelin siis toista tutkintoa. Toimeentulotukipäätöksissä yritettiin koko ajan saada minut lopettamaan opinnot, mm. esitettiin, että työttömäksi ilmoittautuminen olisi opiskelua toivottavampi ratkaisu, ja jouduin jatkuvasti selittämään, miksi en ole työtön, vaan opiskelen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelu on myös melko kallis, jopa ylivoimaisen kallis harrastus työttömän kustannettavaksi.
Oppisopimusta pitäisi lisätä voimakkaasti, mutta heti jos tästä edes puhutaan, työnantajat tyrmäävät sen hetipaikalla. Työnantajille on niin paljon helpompaa vain naljaista työttömille että menkää töihin, mutta työnantajat eivät ole itse valmiita työllistämään, eikä edes kouluttamaan työttömiä oppisopimuksella. Näinollen työnantajien on ihan turha v*tuilla työttömille työttömyydestään, se on työnantajien itsensä aiheuttama ongelma yhteiskunnalle!!
Suomessa opiskelu on maksutonta, miksi se siis on työttömälle kallista?
Opintotuilla pärjää korkeintaan vanhempiensa luona asuva teini. Opiskelu aiheuttaa kustannuksia ja normaalin elämän kulut, asuminen, ruoka, jne. pitäisi jollain pystyä kustantamaan opiskelun aikana.
Työkkärin kanssa voi sopia omaehtoisesta kouluttautumisesta ja työttömyyskorvaukset juoksevat normaalisti. Puhut pelkkää paskaa.
Omaehtoinen opiskelu ei tuosta vain onnistu. Se tarvitsee hyväksyttää työkkärin tyypeillä ja alan täytyy oikeasti olla työllistävä.
Ei kannata alkaa sitten miksikään koirakuiskaajaksi. Hae vaikka sinne lähäriopiskeluun ja työllisyys on taattu.
Toisaalta palkka on niin huono, että sama vaikka olla työttömänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis miten ei voi päästä sisään? Lääkäriksikö hait? Varmasti valtava määrä aloja joihin kuka tahansa pääsee sisään.
Meillä on täällä Suomessa ainakin vielä valinnanvapaus. Hain aloille, jotka koen omakseni, joihin koen omaavani soveltuvuutta ja jotka lähtökohtaisesti kiinnostavat. Ja en todellakaan hakenut lääkäriksi tai oikikseen vaan ihan ns. normaaleille aloille hain. Lisäksi on aloja, jotka tiedän itselleni ei-sopiviksi ja niihin en tietenkään hakenut. Varmasti sitten, jos käy niin, että en yo-todistuksellani ja pääsykoesuoriutumisellani mihinkään onnistu pääsemään sisään niin sitten on pidettävä ajatustuokio itseni kanssa ja haettava aloille joihin "kuka tahansa pääsee sisään".
ap
Jokainen voi valita, mutta miksi ihmeessä typerät valinnat laskutetaan valtiolta?
Ihan samalla kaikki muutkin valinnat laskutetaan valtiolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitajista ja kokeista on huutava pula, kotoa soitetaan töihin. Noita hommia pystyy täysjärkinen ihminen tekemään, ja koulutukseen pääsee. Tämän hetken pitkäaikaistyöttömät ovat joko hulluja, tyhmiä tai laiskoja.
Pitkäaikaistyöttömistä moni on jo keski-iässä. Mitä järkeä on lähteä tyrkyttämään vaikka melkein 50-vuotiaalle hoitajan työtä, jos se tarkoittaa sitä, että ensin pitää mennä opiskelemaan sitä, ja sitten valmistutaan tällaiseen fyysisesti rankkaan työhön siinä vaiheessa, kun oma keho alkaa monella jo pettää, eikä enää pysty sitä-tai-tätä. Työura tulisi olemaan minimaalisen pieni, ja jatkuvasti olisi rajoitteita, mitä voi tehdä, koko ajan saikulla, kun "selkä ei kestä tätä työtä" jne.
Sitä se sohvalla parhaan työikänsä makaaminen teettää. Ei ole enää työhön. Pelkkä elätettävä.
Kun ottaa vastuun itsestään ja ikääntymisestään jo viimeistään kolmekymppisenä. Elää terveellisesti jättäen mm. tupakoinnin ja harrastaa työn tasapainoksi liikuntaa jne.
Tietoa kyllä on, ei ole nykyaikana puutetta.
Sitä vaan joillakin on kauheasti oikeuksia, mutta alunperin terveet ihmiset jää kotiin vaatien kaikenlaisia etuuksia niin laiskituvat ja sitten eivät tee enää mitään. Telkkarit ja pelit pitäis viedä niin kiinnostaa työ.
Aikuiselämässä on velvollisuuksia. Ei pitäisi tulla yllätyksenä, jos peruskoulu on käyty.
No en varmana palaa koulunpenkille. :D Ja korkeakouluihin en ikinä mene! M27
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitajista ja kokeista on huutava pula, kotoa soitetaan töihin. Noita hommia pystyy täysjärkinen ihminen tekemään, ja koulutukseen pääsee. Tämän hetken pitkäaikaistyöttömät ovat joko hulluja, tyhmiä tai laiskoja.
Pitkäaikaistyöttömistä moni on jo keski-iässä. Mitä järkeä on lähteä tyrkyttämään vaikka melkein 50-vuotiaalle hoitajan työtä, jos se tarkoittaa sitä, että ensin pitää mennä opiskelemaan sitä, ja sitten valmistutaan tällaiseen fyysisesti rankkaan työhön siinä vaiheessa, kun oma keho alkaa monella jo pettää, eikä enää pysty sitä-tai-tätä. Työura tulisi olemaan minimaalisen pieni, ja jatkuvasti olisi rajoitteita, mitä voi tehdä, koko ajan saikulla, kun "selkä ei kestä tätä työtä" jne.
Sitä se sohvalla parhaan työikänsä makaaminen teettää. Ei ole enää työhön. Pelkkä elätettävä.
Kun ottaa vastuun itsestään ja ikääntymisestään jo viimeistään kolmekymppisenä. Elää terveellisesti jättäen mm. tupakoinnin ja harrastaa työn tasapainoksi liikuntaa jne.
Tietoa kyllä on, ei ole nykyaikana puutetta.
Sitä vaan joillakin on kauheasti oikeuksia, mutta alunperin terveet ihmiset jää kotiin vaatien kaikenlaisia etuuksia niin laiskituvat ja sitten eivät tee enää mitään. Telkkarit ja pelit pitäis viedä niin kiinnostaa työ.
Aikuiselämässä on velvollisuuksia. Ei pitäisi tulla yllätyksenä, jos peruskoulu on käyty.
Mikä ihme sinua rassaa? Sillä viisikymppisellä voi olla 30 vuoden työkokemus alalta, joka ei enää työllistä tai hän sai potkut yyteessä tai ei kykene enää entiseen työhönsä. Olet kyllä harvinaisen yksinkertainen ihminen, en ymmärrä, miten olet kelvannut minnekään töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko katsonut työvoimapoliittisia koulutuksia? Niitä on vaikka mitä tarjolla.
Nämä taitavat olla lähinnä täydentäviä koulutuksia jo ammatin omaaville ihmisille ja sinällään varmasti joissakin tapauksessa järkeviä vaihtoehtoja. Tutkintoon johtavia koulutuksia näissä ei taideta oikein tarjota?
ap
Itse asiassa näissä on paljonkin tutkintoon johtavia tarjolla. Itse opiskelin AMK-tutkinnon tällaisena, vieläpä alalle minkä koulutukseen on suht vaikea päästä, koska alueellani on näistä pulaa. Tuttu kävi taloushallinnon koulutuksen ja työllistyi heti kirjanpitäjäksi, ilman mitään pohjakoulutusta. Kannattaa katsoa tarjontaa.
Täällä vain 2 koulutusta tarjolla, artesaani ja puuseppä.
Teuva?
Ei noin pienessä paikassa välttämättä olekaan, mutta kannattaa katsoa laajemmalta alueelta. Monet koulutuksista siirtyivät Koronan vuoksi verkkoon ja osittain varmaan pysyvästikin. Kädentaitoja on paha etäopiskella, mutta vaikka kirjanpitoa hyvinkin.
Ei vaan pohjoisemmassa.
En voi kovin kaukana kulkea koulussa.Mutta korkeakoulu on lähellä kun sinne hait?
En ole hakenut korkeakouluun.
Sekoitat minut johonkin toiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin ammattiin te sitten haluaisitte opiskella? Voin kertoa, että artensaanit, koirakuiskaajat, yleissihteerit, medianomit sun muut ei koskaan tule työllistymään. Kannattaa opiskella joko fiksu yliopistotutkinto esim. sote -alat tai amk sotea. Lähäri löytää töitä myös aina. Kaikkiin toihin työllistäviin ammatteihin koulutukseen saa työkkärin omaehtoisen koulutuksen tuen, saman verran kuin peruspäiväraha. Ei ole rahasta kiinni kouluttautuminen.
Itselleni kävisi melkein mikä tahansa muu ala, mutta ei missään tapauksessa sote, ja lähäriksi en missään tapauksessa menisi. Se vaan on niin. Tosin tuskin noissa töissä pärjäisinkään - en ole varsinaisesti huonossa kunnossa, mutta olen aika pienikokoinen ihminen, ja sellainen "laihaläski", että vaikka olen hoikka, niin lihaksia ei kyllä ole yhtään. Ja itselleni jäi raskaudesta vatsalihaserkauma, joten en edes saisi kuulemma nostella mitään. En yksinkertaisesti pysty näkemään itseäni nostelemassa itseäni painavampia potilaita, kun en voi nostella edes ekaluokkalaista lastani. Tämä tosin vähän ohis-kommentti, itselläni on jo kaksi korkeakoulututkintoa, joten kolmatta tuskin olisikaan järkevä hankkia, ja toisaalta työttömyyspätkänikin ovat olleet aina aika lyhyitä.
Ei köyhän pidä valikoida. Menee töihin yksityiselle työterveyteen, siellä ei nostella vaan otetaan vaikka verikokeita.
Vierailija kirjoitti:
Meillä muilla kun ei ole sellaista luksusta, että tekisimme jokainen vain sellaisia töitä, joista nautimme. Useimmat meistä tekevät töitä, että voivat elättää itsensä. Loisilla on luksustoiveet.
Minä olen tehnyt pienipalkkaista ja epäkiitollista työtä elättääkseni itseni. Mutta tuli mitta täyteen enkä halunnut pilata loppuelämääni sellaiseen. Ei siinä ole järkeä, jos työ on niin kauheaa että se pilaa koko muunkin elämän.
Nyt etsin jotain sellaista, mikä kiinnostaa ja missä voisin olla hyvä. Jos tämä ei onnistu, niin harkitsen myöhemmin niitä töitä, joissa en voi olla hyvä. Omalla logiikallani vaan työllistymismahdollisuuteni olisivat paremmat sellaisissa tehtävissä, joissa voisin käyttää luontaisia vahvuuksiani. Ja sellaiset alueet, jotka on minulla heikkouksia, saisivat mieluummin olla korkeintaan sivuroolissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitajista ja kokeista on huutava pula, kotoa soitetaan töihin. Noita hommia pystyy täysjärkinen ihminen tekemään, ja koulutukseen pääsee. Tämän hetken pitkäaikaistyöttömät ovat joko hulluja, tyhmiä tai laiskoja.
Pitkäaikaistyöttömistä moni on jo keski-iässä. Mitä järkeä on lähteä tyrkyttämään vaikka melkein 50-vuotiaalle hoitajan työtä, jos se tarkoittaa sitä, että ensin pitää mennä opiskelemaan sitä, ja sitten valmistutaan tällaiseen fyysisesti rankkaan työhön siinä vaiheessa, kun oma keho alkaa monella jo pettää, eikä enää pysty sitä-tai-tätä. Työura tulisi olemaan minimaalisen pieni, ja jatkuvasti olisi rajoitteita, mitä voi tehdä, koko ajan saikulla, kun "selkä ei kestä tätä työtä" jne.
Sitä se sohvalla parhaan työikänsä makaaminen teettää. Ei ole enää työhön. Pelkkä elätettävä.
Kun ottaa vastuun itsestään ja ikääntymisestään jo viimeistään kolmekymppisenä. Elää terveellisesti jättäen mm. tupakoinnin ja harrastaa työn tasapainoksi liikuntaa jne.
Tietoa kyllä on, ei ole nykyaikana puutetta.
Sitä vaan joillakin on kauheasti oikeuksia, mutta alunperin terveet ihmiset jää kotiin vaatien kaikenlaisia etuuksia niin laiskituvat ja sitten eivät tee enää mitään. Telkkarit ja pelit pitäis viedä niin kiinnostaa työ.
Aikuiselämässä on velvollisuuksia. Ei pitäisi tulla yllätyksenä, jos peruskoulu on käyty.
Niin, sellainen tämä maailma on, ihmiset ovat vapaita tekemään vaikka huonompiakin valintoja, ja se yhdistettynä länsimaiseen elämäntyyliin aiheuttaa sen, että moni on jo 50-vuotiaana huonossa kunnossa. Toisaalta kyllä niitä ongelmia tulee hyväkuntoisille ja normaalipainoisillekin. Keho ei kestä loputtomiin yhtä hyvässä kunnossa kuin nuorena. Jollekin jopa liikuntaharrastus yhdistettynä pieneen askelvirheeseen voi aiheuttaa isoja ongelmia polviin, jne.
Mutta oli kuin vaan, ei minusta ole järkeä tyrkyttää fyysisiä töitä ja jotain lähihoitajan koulutuksia sellaiselle ikäluokalle, jossa keskimäärin aika monella alkaa olla fyysisiä ongelmia. Ja jäisihän se työura aika lyhyeksi muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin ammattiin te sitten haluaisitte opiskella? Voin kertoa, että artensaanit, koirakuiskaajat, yleissihteerit, medianomit sun muut ei koskaan tule työllistymään. Kannattaa opiskella joko fiksu yliopistotutkinto esim. sote -alat tai amk sotea. Lähäri löytää töitä myös aina. Kaikkiin toihin työllistäviin ammatteihin koulutukseen saa työkkärin omaehtoisen koulutuksen tuen, saman verran kuin peruspäiväraha. Ei ole rahasta kiinni kouluttautuminen.
Itselleni kävisi melkein mikä tahansa muu ala, mutta ei missään tapauksessa sote, ja lähäriksi en missään tapauksessa menisi. Se vaan on niin. Tosin tuskin noissa töissä pärjäisinkään - en ole varsinaisesti huonossa kunnossa, mutta olen aika pienikokoinen ihminen, ja sellainen "laihaläski", että vaikka olen hoikka, niin lihaksia ei kyllä ole yhtään. Ja itselleni jäi raskaudesta vatsalihaserkauma, joten en edes saisi kuulemma nostella mitään. En yksinkertaisesti pysty näkemään itseäni nostelemassa itseäni painavampia potilaita, kun en voi nostella edes ekaluokkalaista lastani. Tämä tosin vähän ohis-kommentti, itselläni on jo kaksi korkeakoulututkintoa, joten kolmatta tuskin olisikaan järkevä hankkia, ja toisaalta työttömyyspätkänikin ovat olleet aina aika lyhyitä.
Ei köyhän pidä valikoida. Menee töihin yksityiselle työterveyteen, siellä ei nostella vaan otetaan vaikka verikokeita.
En taida olla oikea henkilö hakeutumaan verikokeita ottamaan. Inhottaa vieraiden ihmisten fyysiset asiat ja tuskin pystyisin pistämään ketään. Eikä kiinnostakaan. En näe mitään syytä, miksi hakeutuisin työhön, joka jo ajatuksena ällöttää, ja olisihan tuossa koulutuksessa riskinä, että pakkotyöllistetään jonnekin terveyskeskukseen tai lähihoitajaksi paskoja siivoamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitkäaikaistyöttömistä moni on jo keski-iässä. Mitä järkeä on lähteä tyrkyttämään vaikka melkein 50-vuotiaalle hoitajan työtä, jos se tarkoittaa sitä, että ensin pitää mennä opiskelemaan sitä, ja sitten valmistutaan tällaiseen fyysisesti rankkaan työhön siinä vaiheessa, kun oma keho alkaa monella jo pettää, eikä enää pysty sitä-tai-tätä. Työura tulisi olemaan minimaalisen pieni, ja jatkuvasti olisi rajoitteita, mitä voi tehdä, koko ajan saikulla, kun "selkä ei kestä tätä työtä" jne.
Olen itse viisikymppisenä miettinyt tätä niinkin päin, että ehkä tällaista fyysistä hommaa voisi sen 15 vuotta jaksaa? Jos on tähän asti säästynyt fyysisesti raskailta ja kuluttavilta töiltä, niin ihan hyvin saattaisi sujua lähärin hommat vanhuspuolella ainakin jonkin aikaa. Ei ehkä ehtisi tulla sitä epätoivoa, kun eläkeikä on lähempänä kuin nuorilla. Ja eikös tuon puolen kuormitus jo tuossa ajassa helpottaisi, kun saataisiin suuret ikäluokat hoivattua hautaan?
Jos muuten on kohtalona se työmarkkinatuki, niin saisihan lähärin hommista saman rahan 50% työajalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkäaikaistyöttömistä moni on jo keski-iässä. Mitä järkeä on lähteä tyrkyttämään vaikka melkein 50-vuotiaalle hoitajan työtä, jos se tarkoittaa sitä, että ensin pitää mennä opiskelemaan sitä, ja sitten valmistutaan tällaiseen fyysisesti rankkaan työhön siinä vaiheessa, kun oma keho alkaa monella jo pettää, eikä enää pysty sitä-tai-tätä. Työura tulisi olemaan minimaalisen pieni, ja jatkuvasti olisi rajoitteita, mitä voi tehdä, koko ajan saikulla, kun "selkä ei kestä tätä työtä" jne.
Olen itse viisikymppisenä miettinyt tätä niinkin päin, että ehkä tällaista fyysistä hommaa voisi sen 15 vuotta jaksaa? Jos on tähän asti säästynyt fyysisesti raskailta ja kuluttavilta töiltä, niin ihan hyvin saattaisi sujua lähärin hommat vanhuspuolella ainakin jonkin aikaa. Ei ehkä ehtisi tulla sitä epätoivoa, kun eläkeikä on lähempänä kuin nuorilla. Ja eikös tuon puolen kuormitus jo tuossa ajassa helpottaisi, kun saataisiin suuret ikäluokat hoivattua hautaan?
Jos muuten on kohtalona se työmarkkinatuki, niin saisihan lähärin hommista saman rahan 50% työajalla.
Itse keksin elämässäni kiinnostavampaakin tekemistä kuin lähärin työt. Kokisin, että heitän elämäni hukkaan jos hakeudun työhön, jota kohtaan tunnen vastenmielisyyttä, ja josta saisin vielä surkean palkan.
En tiedä, miksi kaikki työvoimakoulutuksia kehuvat viestit saavat pelkkiä alapeukkuja. Niissä on ihan asiallisia vaihtoehtoja. Usein toki painottuvat kovasti (palkattomaan) harjoitteluun, ja jatkotyöllistyminen vaikuttaa olevan kovasti siitä kiinni, pääseekö harjoittelupaikkaansa palkalliseksi vai ei. Joka tapauksessa noista monessa nykyään suoritetaan jokin tutkinto tai tutkinnon osa, eli niistä saa joka tapauksessa jotain objektiivista itselleen. Ennakko-osaamisen vaatimuksissa joustetaan, jos on oppivaisen oloinen ihminen. Ei noihinkaan välttämättä kyllä jokainen hakija pääse.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, miksi kaikki työvoimakoulutuksia kehuvat viestit saavat pelkkiä alapeukkuja. Niissä on ihan asiallisia vaihtoehtoja. Usein toki painottuvat kovasti (palkattomaan) harjoitteluun, ja jatkotyöllistyminen vaikuttaa olevan kovasti siitä kiinni, pääseekö harjoittelupaikkaansa palkalliseksi vai ei. Joka tapauksessa noista monessa nykyään suoritetaan jokin tutkinto tai tutkinnon osa, eli niistä saa joka tapauksessa jotain objektiivista itselleen. Ennakko-osaamisen vaatimuksissa joustetaan, jos on oppivaisen oloinen ihminen. Ei noihinkaan välttämättä kyllä jokainen hakija pääse.
Niihin ei pääse läheskään kaikki hakijat, hakijoita voi olla kolme-neljä yhtä paikkaa kohden. Ja jos paikan saa, ei välttämättä löydy mistään harjoittelupaikkaa. Harjoittelupaikkakaan ei takaa, että pääsee siihen firmaan töihin, sinne voi olla tulossa seuraavan kurssin harjoittelija.
No, jos ei nyt onnistu, niin ehkä joskus myöhemmin tärppää tai keksit jotain muuta mitä tehdä. Eivät ne elämän ongelmat aina heti ratkea, joskus voi mennä useampi vuosikin ennen kuin asiat alkavat järjestyä.
Vierailija kirjoitti:
Olen kaupan kassa. Ei voi korkeammalle kouluttautua missään. Odotan pääministerin salkkua kohdallani.
Sulla varmaan oli sitten jo tehtynä ne hallintotieteiden maisterin paperit?
Paljon enemmän hyväksytään kuin hylätään. Esim ap:n tapauksessa kun hänellä ei ole lainkaan tutkintoa, on tuki käytännössä varma jos opinnoissa on edes etäisesti tolkkua.