Mikä elokuva on ollut suurin pettymyksesi?

Assburger kirjoitti:

Koska nykyään voidaan tehdä digitaalisesti mitä vain, pyritään elokuviin tekemään pompöösiä näyttävyyttä ja pökerryttäviä kuvakulmia ja virtuaalisia kamera-ajoja.

Näitä alleviivataan jylisevällä musiikilla yms. äänitehosteilla.

Silloinkin, kun tarina ei sitä vaadi tai se sotkee tarinan luomaa tunnelmaa.

Viimeksi kävin katsomassa Christie- tulkinnan Kuolema Niilillä ja kuva melkein oli pilattu tällaisella levottomuutta luovalla jylistelyllä.

En tykännyt muutenkaan pääosan näyttelijästä. David Suchett sentään näytti kirjoissa kuvatunlaiselta Poirotilta. Uusissa versioissa Poirot vaan yhtäkkiä keksii oikean ratkaisun mitään juurikaan miettimättä. Näyttelijät oli epäuskottavia, paitsi ehkä Idän pikajunan arvoituksesa Michelle Pfeiffer.

-eri-

Vierailija kirjoitti:

The Mummy. Naismuumio ei vaan toiminut ja Tom Cruisen itsevarma virnuilu  alkoi vituttaa.

Kun vertaa vuoden 1999 Mummyyn.. ei,ei niitä edes voi verrata.

Cruisen leffat on olleet kyllä itselleni kaikki pettymyksiä. Toinen väärä valinta elokuvarooleihin on mielestäni Leonardo si Caprio, se näyttää aina kiukkuiselta kakaralta!

Titanic

Vierailija kirjoitti:

Herrasmiesliiga. Jäi muistaakseni Sean Conneryn viimeiseksi elokuvaksi ja kuulemma Sir Connerya v ..ttuti kun erehtyi moiseen p. elokuvaan näyttelemään..

Minusta se oli ok kun katselin sen ilman mitään tietoa alkuperäismateriaaleista tai mitään odotuksia siitä mitä siinä olisi pitänyt olla. Aika usein suuret odotukset saa pettymään leffaan. Siksi koitankin välttää hypetystä (trailereita, haastatteluja, arvosteluja yms) ennen jonkun leffan katsomista jos vaan mahdollista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

The Mummy. Naismuumio ei vaan toiminut ja Tom Cruisen itsevarma virnuilu  alkoi vituttaa.

Kun vertaa vuoden 1999 Mummyyn.. ei,ei niitä edes voi verrata.

Cruisen leffat on olleet kyllä itselleni kaikki pettymyksiä. Toinen väärä valinta elokuvarooleihin on mielestäni Leonardo si Caprio, se näyttää aina kiukkuiselta kakaralta!

Cruisea kehutaan tropic thunder leffan tuottajan roolista, mutta siinähän tuo vetelikin täysillä niin yli kun vaan pystyi ja käsikirjoitus tuota tuki. 

Moulin rouge

Blair witch project, Sicario, Jahti

Olin nukahtaa Oppenheimerissä. En tajua, miksi sitä hypetettiin niin paljon. Tylsin ja epäkiinnostavin leffa pitkään aikaan! Puhumattakaan täysin turhista alastonkohtauksista. Todellakin "a swing and a miss," vaikka teema on paperilla todella kiinnostava. Olen vieläkin ymmälläni, kuinka Nolan onnistui tekemään noin haukotuttavan rainan.

Armageddon.

Kaffebulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki kotimaiset 90-luvusta eteenpäin, melkoisia floppeja.

No mitä hyviä oli ennen 80-lukua? Uunot ja Vääpeli Körmyt? 

Palmut. Kahdeksan surmanluotia. Täällä pohjantähden alla. jne..

Substance, vi**u mitä kuraa varsinkin elokuvan loppu. Olisi ollut aineksia parempaan, mutta pilattiin mitäänsanomattomalla menolla ja mömmöoliolla.

Yök kirjoitti:

Pianon pääosan hahmot ovat kaikki kuvottavan itserakkaita ja leffan olisi ilmeisesti tarkoitus kuvata emansipaatiota. Hahmot ovat vain ja ainoastaan mulkvisteja.

Mykkä nainen myydään postimyyntimorsiameksi. Mies on yksioikoinen ja joustamaton. Naisen tytär laitetaan äidin toimesta heittopussin rooliin, jossa tämä hakee pysyvyyttä, kun äiti jörnii itserakkaan Keitelin hahmon kanssa että saa jatkaa soittamista. Arvioissa tyttären toiminta leimataan usein vastuuttomaksi, mutta ehkei ole kovin järkevää myydä itseään jollekin hikiselle äijälle, "toteuttaa itseään" ja jättää tytär odottelemaan oven ulkopuolelle "metsään" - ja niinku olettaa että homma tulee toimimaan.

Hyvä elämä, todella vihaan tätä elokuvaa.

Elokuva saa onnellisen lopun, kun tämä idiootti palaa Keitelin hahmon luo, joka oli ehkä vähän mukavampi raiskari kuin ensimmäinen mies, mutta pohjimmiltaan raiskari kuitenkin. Naisen tytär on ainoa hahmo jota ymmär

Ihana kuvaus, nauroin ääneen tälle, ja Piano on siis yksi mun lempileffoista. :'D Oivallisesti kiteytetty, en voi tätä tulkintaa kieltääkään... Mutta nyt taidankin katsoa ko. leffan uudestaan, musiikkikin on niin kaunista!

Vierailija kirjoitti:

Lost in translation. Tekotaiteellista p * s k aa.

Kävin katsomassa kahdesti, kun jostain selittämättömästä syystä vaan tykkäsin. Oli siinä ainakin hienovaraista komiikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Linnunradan käsikirja liftareille. Kirjana ratkiriemukas, elokuvana paskaa.

Stephen kingin kirjat mainioita, elokuvina paskaa.

En odota toimintaleffoilta mitään niin en pety ne on yleensä paskaa.

Linnunrata- leffa oli rikos sen kirja(sarja)n henkeä vastaan.

80-luvulla The Wall, Pink Floydin musiikilla. Tosiaan tunsi aikakauden muuttuneen, hyvästi psykedelia, tervetulo tylsä yhteiskunta-analyysi.

Katja Ketun : Kätilö.

Firma. Luin kirjan ensin ja sen jälkeen katsoin elokuvan sen jälkeen ja ihan erilainen

Eyes wide shut. Hirveä hypetys, kaikki kehuu. Odotukset oli korkealla ja pettymys sitä myöten. En ymmärtänyt siitä MITÄÄN.

007 No time to die. Siinä ei toiminut mikään. Ei edes kuvauspaikat. Toivottavasti seuraavassa Bond-elokuvassa aloitetaan puhtaalta pöydältä. En todella halua nähdä sitä viurusilmäistä ranskalaisakkaa enää. Saati velipuoli blofeldia tai sitä tyttökakaraa joka ei olisi koskaan saanut syntyäkään. 

Zaida Bergrothin Miami vuodelta 2017. En ole varma odotinko mitään mutta jos niin alitti odotukset. Yrittikö se leffa olla komedia, draama, murhatrilleri, toimintaelokuva vai mitä? Tuntuu että oli alettu kuvata ja sitten heitetty käsis roskiin ja kirjoitettu uusi ja taas uusi. Tämän puolesta puhuu myös päälleliimattu Tuksu-yhteys ilmaisen mainoksen saamiseksi.