Omien ylivertaisen taitavien lasten kehuketju ;)
Minun on pakko päästä kehuskelemaan kaikille kuopukseni eilistä yllättävän hyvin sujunutta ratsastuskokeilua. Ja kun irl en kehtaa, kehun täällä. Eli siis eilen pääsi 3-vuotias poika ensimmäisen kerran yksin hevosen selkään ja oli ihan uskomattoman taitava. Todella hienosti piti tasapainon ja käsitti jopa vähän ideaa painoavuista. Ja hirveän hyvin jaksoi myös keskittyä, taluttelin häntä parin kilometrin lenkin ja kokeiltiin jopa pikkaisen ravia ja siinäkin pysyi hyvin mukana. Ja ihan oikeasti sai jo vähän kiinni painoavuistakin, ei vain minun toiveajatteluani, vaan ponikin jo epäili ymmärtävänsä mitä poika tahtoi. Joo ja tiedän, että menee todennäköisesti ainakin vielä pari vuotta, ennen kuin tasapaino on niin hyvä, että pojalle uskaltaa antaa ohjat käteen ilman että tarvitse sääliä ponirukan suupieliä, mutta silti.
Muita, jotka yrittävät juuri nyt naama punaisena saada pidettyä suunsa kiinni, jottei kuulostaisi täysin idiootilta kehuessaan lastensa taitoja kuin kyse olisi vähintäänkin nobelin palkinnon voittamiseen verrattavasta asiasta?
Kommentit (30)
musikaalisesti erittäin lahjakas laulaa ja soittaa ja toinen on erittäin lahjakas piirtäjä tämän lisäksi molemmat menestyvät koulussa erinomaisesti.
Lisäksi ovat huomaavaisia ja kohteliaita. Osaavat sanan kiitos ja anteeksi.
Ovat suosittuja kaveripiirissä.
Meilläpäin kokeet arvostellaan pisteillä vielä neljänteen luokkaan saakka, viidennellä saa niitä numeroita.
Sen lisäksi osaa päristä autolla leikkiessään. Kun sanoin kerran että pappa ajaa autolla, niin sanoi pappa ja pärisi perään! Ihana fiksu tyttönen.
Meidän 2-v poika osaa lyödä " amerikkalaista" pesäpalloa. Osasi puhua 9kk ja nyt on varsinainen papupata:)
kuopus kääntyi 4 viikkosena ekan kerran, nyt kiepsahtaa jo nopsaan ja ikää nyt 2kk.
Mutta ihan kaikista ihanin mitä esikoinen osaa, on, " äiti lakas!"
Et haluaisi väheksyä iloani, mutta väheksyt kuitenkin? Ilollani ja ylpeydelläni ei ole mitään tekemistä sen 10:n kanssa. Pojan kovasta yrittämisestä ja puhtaasta onnistumisen ilosta olen ylpeä.
3
on saanut tämän syksyn kokeista pelkkiä 10, no yks koe oli 10- ei ainakaan vanhempiin tullu ;)
Mun 8-vuotias pelaa jalkapalloa tosi hyvällä asenteella. Ei ole joukkueen paras, mutta on sitkein taistelija, kuuntelee valmentajia tarkaan ja tekee niin kuin neuvotaan eikä ole koskaan kohdellut vastustajaa kaltoin.
Ja 4-vuotias muistaa ja hoksaa ihan uskomattomia juttuja. Laski yhtenä päivänä sujuvasti minkä ikäisenä ollaan milläkin luokalla ja kuinka vanha hän on kun isoveli on esim. 15.
Voi, kyllä ne on fiksuja ja ihania, vaikka aiheuttavatkin välillä niin paljon huolta ja murhettakin.
Päiväkotiin oli aamulla tulossa yhden päivän ajaksi varahoitoon yksi pieni tyttö, joka oli peloissaan eikä päästänyt isänsä lahkeesta irti. Meidän pikkumies katsoi tytön murhetta ja meni sitten sanomaan: " Kuule, nyt me lähdetään leikkimään, ajetaan mopoilla ja luetaan kirjaa!"
Ja niin siinä kävi, että tytön murhe meni ohi, pienet kaverukset lähtivät mopoilemaan ja isäkin pääsi ovesta ulos:)
tavuttaa pitkiäkin sanoja esim. il-ma-pal-lo. Ei itkenyt yhtään kun lääkäri katsoi korvia ja labran täti otti verinäytteitä. Osaa laskea neljään, tietää missä oma nimi lukee, harjoittelee kirjaimia ja numeroita. Jaksoi herkeämättä keskittyä tunnin mittaiseen teatteriesitykseen. Osaa käydä itsenäisesti wc:ssä ja kerätä lelut leikin jälkeen pois. etc... Pikku juttuja kaikki, tiedän, mutta silti äiti on tylleröstään todella ylpeä :)
päätti tässä yhtenä päivänä avata itse oven. Ovessa on sellainen pieni musta nappula, josta pitää kääntää ja ovi on jäykkä, joten sitä ei itsekään saa auki kuin vetämällä toisella kädellä kahvasta sisäänpäin ja toisella vääntämällä lukkoa. POika totesi, että nyt minä haen työkalun ja avaan tuon oven. Hän haki pienipäisen kiintoavaimen, laittoi sen siihen mustaan nappulaan ja väänsi kunnolla, ja lukko aukesi. Kääntyi katsomaan meitä ja totesi " aika temppu" .
Muutenkin on ollut jo 2,5 vuotiaasta varsin taitava tietokoneen käyttäjä ja käden ja silmän kordinaatio on varmaan jo parempi kuin äidillään. Lisäksi on varsin kultainen ja kiltti poika.
Pikkuveljensä 1-v taas kiipeää vaikka puuhun ja ymmärtää aivan täysin monimutkaisempiakin sanallisia ohjeita.
Tulee aina halimaan ja sanoo, että äiti ihana:) Sitten kun isi tulee töistä, sanoo isille, että ikävä!!
Osaa rakentaa dubloja ja on myöskin selvittänyt ruuvin kierteen arvoituksen. Osaa laittaa sukat jalkaan:)
Osaa myös purkaa kaikki laatikot keittiöstä ja pudottaa äidin kännyn pönttöön. Osaa avata huulipunan ja piirtää sillä lattiaan ISON jäljen...
Osaa alkaa kirkumaan kaupassa kurrku suorana jos ei saa ottaa hyllyiltä jotain...