Missä asiassa aikuinen ihminen saa pyytää kavereilta apua? Vai saako missään?
Ainakaan muuttoapua ei saa kysellä, se selvisi ketjussa https://www.vauva.fi/keskustelu/4653060/pyysin-apua-kavereilta-muuttoon….
Autatko sinä kavereitasi?
Auttavatko kaverit sinua?
Kommentit (21)
Jossain pikkujutuissa voi mielestäni pyytää. Ei voi kuitenkaan lähteä siitä oletuksesta, että toisen kuuluu auttaa. Se on ahdistavaa.
Mulla on muutama ystävä, joiden kanssa autetaan puolin ja toisin. Esim nyt menen piikomaan ystäväperheen yo juhliin. Itse sain vasta apua mökkipihan laittamisessa näiltä kolmelta ystävältä. Avussa tärkeintä on se, että se toimii molempiin suuntiin ja auttaminen pitää olla vapaaehtoista. Pitää voida sanoa ilman huonoa omatuntoa, etten nyt jaksa. Mitään muuta syytä ei tarvitse olla.
Muuttoketjussa ap oli tivannut, miksei pääse ja sävy oli sellainen, että lapsettoman pitäis tulla.
Kyllä aikuisenakin saa kavereilta apua pyytää.
Tuo linkkaamasi ketju oli selkeästi provo, ja siksi vastauksetkin on mitä on. Toki muutto on sellainen, jossa ihan oikeasti kannattaa mieluummin tilata muuttofirma kuin pyytää kavereita apuun. Aikuisilla ja varsinkin perheellisillä on niin paljon tavaraa, että niiden roudaaminen on työlästä.
Apua saa pyytää aina, kun siltä tuntuu.
Eri asia, milloin apua saa ja keneltä.
Kaikessa saa pyytää apua, kunhan ei loukkaannu siitä jos ei apua annetakaan.
Tasapaino auttamisessa on hyväksi, silloin saa apua toisenkin kerran.
Autoin vuosikaudet kaveria kuljettamalla häntä autolla ja ottamalla mukaan tapahtumiin, joihin hän ei autottomana päässyt. Vähitellen muutuin myös valittamisen ja itsesäälin laskiämpäriksi, eli ilmaiseksi kuuntelijaksi.
Ainoa vastapalvelus oli hänen puoleltaan tarjoutuminen keittämään minulle kuppi teetä ja kutsu sisälle (...ja jatkamaan valittamisen kuuntelemista). Ihme juttu, että en auta häntä enää edes painavien kissanhiekkasäkkien hakemisessa tarjouksesta toiselta puolen kaupunkia.
Ihan kaikkeen saa pyytää apua, mutta on mietittävä miten sitä apua pyytää.
Multa saa pyytää melkein mitä apua tahansa ja mä sitten itse päätän, autanko vai en. Jos en, ei pidä loukkaantua. Mun ei tarvitse pyytää kavereiltani apua, koska kuulun aika yhteisölliseen sukuun ja saan tarvitsemani avun lähisukulaisiltanikin. Tästä syystä mulla ei ole ystävien ja kavereiden kanssa mitään auttamisen vastavuoroisuutta, mutta se ei estä mua auttamasta välillä ystäviäni ja kavereitani.
hoida itse asiasi tai palkkaa ammattilaisia. ei muiden kuulu ilmaiseksi sinun hommiasi hoitaa
Inhoan kaikkia talkoita yms. vastaavia, ja en ikinä järjestä sellaisia, vaan maksan mielummin tarvitsemistani palveluista ulkopuoliselle.
Voin auttaa joissakin asioissa ystäviä ja perhettä ihan mielelläni, mutta olen oppinut miettimään, että ensin tulee ikioma perhe ja tietenkin työni sekä oma jaksamiseni ja sitten vasta ne muut. Minua on yritetty käyttää joskus liian monta kertaa ilmaisena työläisenä, mutta enää ei käytetä.
Vierailija kirjoitti:
hoida itse asiasi tai palkkaa ammattilaisia. ei muiden kuulu ilmaiseksi sinun hommiasi hoitaa
Tämähän se on. Ystävät ovat ystävyyttä varten, ei työvoimaksi.
Saa pyytää vaikka missä, mutta ei voi odottaa, että apua annetaan. Ja tietysti avunpyytämisen kynnys laskee, jos on valmiina esittää joku kunnollinen korvaustarjous.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hoida itse asiasi tai palkkaa ammattilaisia. ei muiden kuulu ilmaiseksi sinun hommiasi hoitaa
Tämähän se on. Ystävät ovat ystävyyttä varten, ei työvoimaksi.
Vähän surullinen ajatus. Mulle ystävyys on sitä, että toiseen voi luottaa myös hädässä.
Kavereita en vaivais mihinkään, mutta ystäviä voin vaivata ja ne saa vaivata minua. Niille voi myös sanoa, että nyt en jaksa/halua.
Muuttotalkoot yms menee vielä kun ollaan alle 25 -vuotiaita. Sen jälkeen on tavaraa kertynyt ja kavereilla on omat elämänsä töineen ja lapsineen. Tuossa linkkaamassassikin jutussa on ison talon muutto, joten siihen tarvittaisiin vähintään rekkaa. Jos on varaa ostaa noin iso talo niin on varaa maksaa muuttomiehille.
Kyllä minulta ystävä saa kysyä apua mihin vaan. Autan jos pystyn ja jos en pysty, niin sanon sitten ei.
Ja jutella saa mistä haluaa ja kertoa vaikeimmatkin asiat. Olen tukena ja kuulevana korvana niin paljon kuin omalta elämältä kykenen.
Vastavuoroista auttamista yleensä, tyyliin hirvenpaistia tietokoneen asennuksesta tai käytetyn tietsikan metsästys ja asennus traktorinhuollosta. Nuorempana myös baariin vientejä ja hakuja, nykyään ei käydä yhdessä missään miehen kanssa niin kuskataan toisiamme vuorotellen ja ulkopuolista apua tai taksia ei tarvita. Muuttoon on tähän saakka löytynyt aina kantajia, auto on vuokrattu
Varmaan riippuu ihmisistä. Omassa porukassa tarjoudutaan oma-aloitteisestikin esim. muuttoavuksi. Kaikenlaista apua saa aina pyytää. Jos jollekin ei sovi, senkin saa ja se täytyy sanoa.
Tuli mieleen, että auttamistahan se on sekin kun tunnistan ja annan hinta-arvioita keräilytavaroista kavereille ja puolitutuillekin. Saan heiltä sitten joskus aina vinkkejä löytöihin. Mulla on myös muutama antiikkialan yrittäjätuttu jotka antaa kohtuuhyviä alennuksia jos joskus jotain heiltä ostan. Kerran tein vähän laajemman hinnoitteluprojektin ihan palkallisenakin
Vierailija kirjoitti:
Muuttotalkoot yms menee vielä kun ollaan alle 25 -vuotiaita. Sen jälkeen on tavaraa kertynyt ja kavereilla on omat elämänsä töineen ja lapsineen. Tuossa linkkaamassassikin jutussa on ison talon muutto, joten siihen tarvittaisiin vähintään rekkaa. Jos on varaa ostaa noin iso talo niin on varaa maksaa muuttomiehille.
Juuri näin. Nuorena ja lapsettomana auttelin aika usein muutoissa ja remonteissa, olin kuskina ihan mielelläni ja muutakin, mutta sitten alkoi tulla omaakin elämää, perhettä ja tekemistä. Enää en ole halukas auttamaan, koska omassa elämässä on ihan yllin kyllin puuhaa.
Vierailija kirjoitti:
Saa pyytää vaikka missä, mutta ei voi odottaa, että apua annetaan. Ja tietysti avunpyytämisen kynnys laskee, jos on valmiina esittää joku kunnollinen korvaustarjous.
Mielummin maksan ulkopuoliselle kuin jollekin ahneelle kaverille.
Itse pyysin kaverilta apua kaupassakäyntiin, kun koronahässäkän alkaessa jouduin karanteeniin. Silloinkin olisin mieluummin maksanut kotiinkuljetuksesta jos sellaista vaan olisi ollut saatavilla, mutta onneksi on ystäviä silloin kun jotain ei muuten voi rahallakaan saada.