Lue keskustelun säännöt.
Jos meillä on yhteishuoltajuus ja viikko-viikko, niin saanko muuttaa toiseen kaupunkiin lasten kaa
15.05.2022 |
Heidän koulut myös vaihtuisi ja isä ei näkis enää puolet ajasta lapsia etäisyyden takia. Hirveä tilanne ku mulla ja nyxällä ei varaa ostaa täältä hienoa taloa, mut kauempaa olisi ja nyt exä veti hankalaksi. Enkö saa lähivanhempana tehdä mitä haluan? En jaksaisi asua kerrostalossa enää ja uusi vauvakin tulossa.
Ps. Saako uudesta vauvasta nostaa elareita isommiksi tältä exältä, ja toiselta exältä jonka kanssa myös lapsi vai pitääkö tyytyä vajaa 300e elareihin? Mun tulot kuitenki tippuu.
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vastailette selkeälle trollille. 🙄
Aihe on todella yleinen ja todellinen. Siksi. Lähivanhemmat ja yleensä äidit luulevat todella päättävänsä yksin asioista ja menevät oma napa edellä uuteen kaupunkiin uudet vauvat mahassa. Rikkovat lapsen elämän, toivottavasti tähän tulee äkkiä lakimuutoksia.
Eivät asiat kuule ole noin mustavalkoisia. Muuttamisesta voi seurata hyvääkin. Ainoastaan pitäisi miettiä, kumpi on parempi lähivanhempana. Kumpi pystyy huolehtimaan paremmin lapsen henkisestä- ja fyysisestä hyvinvoinnista, kummalla on parempi taloudellinen tilanne, kumpaan lapsi on enemmän kiintynyt jne. Jos toisella esim. päihde- tai mt-ongelmaa ja toisella ei, niin se terveempi on tod. näk. parempi vaihtoehto lähihuoltajaksi.
Hirveästi en keksi tilanteita, joissa olisi Ok viedä lapsilta isä, mutta totta kai on olemassa poikkeuksia esimerkiksi juuri alkoholismi ja muut vakavimmat syyt. Muuten kivan talon perässä muuttaminen on aivan äärettömän itsekäs teko vanhemmalta ja tällaisiin tilanteisiin tulee toivottavasti tiukennuksia sakkojen muodossa. Tietenkin tällaisissa tapauksissa viedään asia oikeuteen ja haetaan asumista isän luokse ja hän sen todennäköisesti saakin, jos ei ole näitä selkeästi asiaa muuttavia tekijöitä, kuten vakavat mt-ongelmat tai muut. Pääosin vanhemmat ovat kuitenkin aika samalla viivalla, tällaisessa tapauksessa muuttaja tipauttaa itsensä alapuolelle jos ei muuta varsinaista syytä ole, koska suurin kriteeri on osittaa se, kumpi ylläpitää hyviä välejä toiseen vanhempaan ja mahdollistaa vuoroviikkoasumisen ja ko tapauksissa se yritetään riistää kyseenalaisista syistä. Siellä oikeudessa kun ei kelpaa syyksi, että halusi kivemman rivitalon pätkän. Siellä pitää oikeasti perustella ja jos isä ei ole mihinkään muuttamassa, niin hänellähän on siellä koti jossa lapsi on jo tottunut asumaan. On ystäviä, ehkä puolisisaruksia tai bonussisaruksia. On vakiintuneet olosuhteet ja ympäristö - siinä voi äiti yrittää.
Miksi muuttaminen pitäisi nähdä vanhemman viemisenä? Kai nyt normaali vanhempi voi ajaa lapsen luokse, hakea luokseen jne?
Ja jos kyseessä isompi lapsi, voi matkustaa itsekin toisen vanhemman luo julkisilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Erittäin huono provo. Jonkun katkeran isukin vääntämä? Tai isukin nykyisen naisystävän? :D
Väitätkö todella, ettei äidit tee näitä tempauksia? Tärkeä aihe. Ja toisaalta, miksi ihmeessä isä ei olisi katkera, jos äiti yrittää viedä lapsen? Outoa jos ei olisi ja kylmä äitipuoli, jos hänkin ei olisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erittäin huono provo. Jonkun katkeran isukin vääntämä? Tai isukin nykyisen naisystävän? :D
Väitätkö todella, ettei äidit tee näitä tempauksia? Tärkeä aihe. Ja toisaalta, miksi ihmeessä isä ei olisi katkera, jos äiti yrittää viedä lapsen? Outoa jos ei olisi ja kylmä äitipuoli, jos hänkin ei olisi?
Varmasti tekee, mutta aloitus on naurettava ilkeily-yritys.
Miten lapsen voi viedä? Tapaamisia ei voi viedä, ellei vanhemmassa ole isoa vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vastailette selkeälle trollille. 🙄
Aihe on todella yleinen ja todellinen. Siksi. Lähivanhemmat ja yleensä äidit luulevat todella päättävänsä yksin asioista ja menevät oma napa edellä uuteen kaupunkiin uudet vauvat mahassa. Rikkovat lapsen elämän, toivottavasti tähän tulee äkkiä lakimuutoksia.
Eivät asiat kuule ole noin mustavalkoisia. Muuttamisesta voi seurata hyvääkin. Ainoastaan pitäisi miettiä, kumpi on parempi lähivanhempana. Kumpi pystyy huolehtimaan paremmin lapsen henkisestä- ja fyysisestä hyvinvoinnista, kummalla on parempi taloudellinen tilanne, kumpaan lapsi on enemmän kiintynyt jne. Jos toisella esim. päihde- tai mt-ongelmaa ja toisella ei, niin se terveempi on tod. näk. parempi vaihtoehto lähihuoltajaksi.
Hirveästi en keksi tilanteita, joissa olisi Ok viedä lapsilta isä, mutta totta kai on olemassa poikkeuksia esimerkiksi juuri alkoholismi ja muut vakavimmat syyt. Muuten kivan talon perässä muuttaminen on aivan äärettömän itsekäs teko vanhemmalta ja tällaisiin tilanteisiin tulee toivottavasti tiukennuksia sakkojen muodossa. Tietenkin tällaisissa tapauksissa viedään asia oikeuteen ja haetaan asumista isän luokse ja hän sen todennäköisesti saakin, jos ei ole näitä selkeästi asiaa muuttavia tekijöitä, kuten vakavat mt-ongelmat tai muut. Pääosin vanhemmat ovat kuitenkin aika samalla viivalla, tällaisessa tapauksessa muuttaja tipauttaa itsensä alapuolelle jos ei muuta varsinaista syytä ole, koska suurin kriteeri on osittaa se, kumpi ylläpitää hyviä välejä toiseen vanhempaan ja mahdollistaa vuoroviikkoasumisen ja ko tapauksissa se yritetään riistää kyseenalaisista syistä. Siellä oikeudessa kun ei kelpaa syyksi, että halusi kivemman rivitalon pätkän. Siellä pitää oikeasti perustella ja jos isä ei ole mihinkään muuttamassa, niin hänellähän on siellä koti jossa lapsi on jo tottunut asumaan. On ystäviä, ehkä puolisisaruksia tai bonussisaruksia. On vakiintuneet olosuhteet ja ympäristö - siinä voi äiti yrittää.
Miksi muuttaminen pitäisi nähdä vanhemman viemisenä? Kai nyt normaali vanhempi voi ajaa lapsen luokse, hakea luokseen jne?
Jos toinen itsekkyyttään muuttaa niin kauas, että vuoroviikkoasuminen estyy, niin kyllä se vie valtaosan lapselta siitä toisesta vanhemmasta. Sanomattakin selvää. Ei kukaan älykäs vanhempi näin tee? En koskaan voisi näin vuoroviikkoäitinä viedä lapsiltani heidän isää, vaikka voi että houkuttelisi muuttaa halvemmille alueille ja saada puolet isompi talo. Nyt on jotain tärkeämpää ajateltavaa kuten omat lapset.
Sen verran omituinen kuvio, että kannattaa pitää jalat ristissä jatkossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erittäin huono provo. Jonkun katkeran isukin vääntämä? Tai isukin nykyisen naisystävän? :D
Väitätkö todella, ettei äidit tee näitä tempauksia? Tärkeä aihe. Ja toisaalta, miksi ihmeessä isä ei olisi katkera, jos äiti yrittää viedä lapsen? Outoa jos ei olisi ja kylmä äitipuoli, jos hänkin ei olisi?
Varmasti tekee, mutta aloitus on naurettava ilkeily-yritys.
Miten lapsen voi viedä? Tapaamisia ei voi viedä, ellei vanhemmassa ole isoa vikaa.
Jos muuttaa kauaksi, niin automaattisesti lapsi menettää valtaosan ajasta toisen vanhemman kanssa. Vaikka tässä hypoteettisessa tilanteessa äiti häviäisi oikeudessa niin lapsihan menettää silti äidin? Äidin itsekkyyttä lapsi menettää joka tapauksessa toisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erittäin huono provo. Jonkun katkeran isukin vääntämä? Tai isukin nykyisen naisystävän? :D
Väitätkö todella, ettei äidit tee näitä tempauksia? Tärkeä aihe. Ja toisaalta, miksi ihmeessä isä ei olisi katkera, jos äiti yrittää viedä lapsen? Outoa jos ei olisi ja kylmä äitipuoli, jos hänkin ei olisi?
Varmasti tekee, mutta aloitus on naurettava ilkeily-yritys.
Miten lapsen voi viedä? Tapaamisia ei voi viedä, ellei vanhemmassa ole isoa vikaa.
Jos mun lapsen isä yrittäisi kaapata meidän lapset pois, niin voi olla varmaa etten säälisi ilkeily-yrityksissä! :D Ei ole enää pahempaa ja itsekkäämpää tekoa. Toivottavasti joku tunti ketjun seurauksena piston sydämessään. Muista ajatella lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vastailette selkeälle trollille. 🙄
Aihe on todella yleinen ja todellinen. Siksi. Lähivanhemmat ja yleensä äidit luulevat todella päättävänsä yksin asioista ja menevät oma napa edellä uuteen kaupunkiin uudet vauvat mahassa. Rikkovat lapsen elämän, toivottavasti tähän tulee äkkiä lakimuutoksia.
Eivät asiat kuule ole noin mustavalkoisia. Muuttamisesta voi seurata hyvääkin. Ainoastaan pitäisi miettiä, kumpi on parempi lähivanhempana. Kumpi pystyy huolehtimaan paremmin lapsen henkisestä- ja fyysisestä hyvinvoinnista, kummalla on parempi taloudellinen tilanne, kumpaan lapsi on enemmän kiintynyt jne. Jos toisella esim. päihde- tai mt-ongelmaa ja toisella ei, niin se terveempi on tod. näk. parempi vaihtoehto lähihuoltajaksi.
Hirveästi en keksi tilanteita, joissa olisi Ok viedä lapsilta isä, mutta totta kai on olemassa poikkeuksia esimerkiksi juuri alkoholismi ja muut vakavimmat syyt. Muuten kivan talon perässä muuttaminen on aivan äärettömän itsekäs teko vanhemmalta ja tällaisiin tilanteisiin tulee toivottavasti tiukennuksia sakkojen muodossa. Tietenkin tällaisissa tapauksissa viedään asia oikeuteen ja haetaan asumista isän luokse ja hän sen todennäköisesti saakin, jos ei ole näitä selkeästi asiaa muuttavia tekijöitä, kuten vakavat mt-ongelmat tai muut. Pääosin vanhemmat ovat kuitenkin aika samalla viivalla, tällaisessa tapauksessa muuttaja tipauttaa itsensä alapuolelle jos ei muuta varsinaista syytä ole, koska suurin kriteeri on osittaa se, kumpi ylläpitää hyviä välejä toiseen vanhempaan ja mahdollistaa vuoroviikkoasumisen ja ko tapauksissa se yritetään riistää kyseenalaisista syistä. Siellä oikeudessa kun ei kelpaa syyksi, että halusi kivemman rivitalon pätkän. Siellä pitää oikeasti perustella ja jos isä ei ole mihinkään muuttamassa, niin hänellähän on siellä koti jossa lapsi on jo tottunut asumaan. On ystäviä, ehkä puolisisaruksia tai bonussisaruksia. On vakiintuneet olosuhteet ja ympäristö - siinä voi äiti yrittää.
Miksi muuttaminen pitäisi nähdä vanhemman viemisenä? Kai nyt normaali vanhempi voi ajaa lapsen luokse, hakea luokseen jne?
Jos toinen itsekkyyttään muuttaa niin kauas, että vuoroviikkoasuminen estyy, niin kyllä se vie valtaosan lapselta siitä toisesta vanhemmasta. Sanomattakin selvää. Ei kukaan älykäs vanhempi näin tee? En koskaan voisi näin vuoroviikkoäitinä viedä lapsiltani heidän isää, vaikka voi että houkuttelisi muuttaa halvemmille alueille ja saada puolet isompi talo. Nyt on jotain tärkeämpää ajateltavaa kuten omat lapset.
En usko, että kukaan viekään jos sama tilanne kuin sinulla. Itselläni on esim. Ex-kumppani, joka tissuttelee päivittäin ja kaikki rutiinit ja elämänhallinta hakusessa, ja hän toivoisi viikko-viikkoa. En usko, että olisi lapsille hyväksi. Mielelläni toki suostuisin, jos isä olisi kunnollinen ja työssäkäyvä, jolla rahaa ostaa milloin tahansa lapsille esim. ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vastailette selkeälle trollille. 🙄
Aihe on todella yleinen ja todellinen. Siksi. Lähivanhemmat ja yleensä äidit luulevat todella päättävänsä yksin asioista ja menevät oma napa edellä uuteen kaupunkiin uudet vauvat mahassa. Rikkovat lapsen elämän, toivottavasti tähän tulee äkkiä lakimuutoksia.
Eivät asiat kuule ole noin mustavalkoisia. Muuttamisesta voi seurata hyvääkin. Ainoastaan pitäisi miettiä, kumpi on parempi lähivanhempana. Kumpi pystyy huolehtimaan paremmin lapsen henkisestä- ja fyysisestä hyvinvoinnista, kummalla on parempi taloudellinen tilanne, kumpaan lapsi on enemmän kiintynyt jne. Jos toisella esim. päihde- tai mt-ongelmaa ja toisella ei, niin se terveempi on tod. näk. parempi vaihtoehto lähihuoltajaksi.
Hirveästi en keksi tilanteita, joissa olisi Ok viedä lapsilta isä, mutta totta kai on olemassa poikkeuksia esimerkiksi juuri alkoholismi ja muut vakavimmat syyt. Muuten kivan talon perässä muuttaminen on aivan äärettömän itsekäs teko vanhemmalta ja tällaisiin tilanteisiin tulee toivottavasti tiukennuksia sakkojen muodossa. Tietenkin tällaisissa tapauksissa viedään asia oikeuteen ja haetaan asumista isän luokse ja hän sen todennäköisesti saakin, jos ei ole näitä selkeästi asiaa muuttavia tekijöitä, kuten vakavat mt-ongelmat tai muut. Pääosin vanhemmat ovat kuitenkin aika samalla viivalla, tällaisessa tapauksessa muuttaja tipauttaa itsensä alapuolelle jos ei muuta varsinaista syytä ole, koska suurin kriteeri on osittaa se, kumpi ylläpitää hyviä välejä toiseen vanhempaan ja mahdollistaa vuoroviikkoasumisen ja ko tapauksissa se yritetään riistää kyseenalaisista syistä. Siellä oikeudessa kun ei kelpaa syyksi, että halusi kivemman rivitalon pätkän. Siellä pitää oikeasti perustella ja jos isä ei ole mihinkään muuttamassa, niin hänellähän on siellä koti jossa lapsi on jo tottunut asumaan. On ystäviä, ehkä puolisisaruksia tai bonussisaruksia. On vakiintuneet olosuhteet ja ympäristö - siinä voi äiti yrittää.
Miksi muuttaminen pitäisi nähdä vanhemman viemisenä? Kai nyt normaali vanhempi voi ajaa lapsen luokse, hakea luokseen jne?
Jos toinen itsekkyyttään muuttaa niin kauas, että vuoroviikkoasuminen estyy, niin kyllä se vie valtaosan lapselta siitä toisesta vanhemmasta. Sanomattakin selvää. Ei kukaan älykäs vanhempi näin tee? En koskaan voisi näin vuoroviikkoäitinä viedä lapsiltani heidän isää, vaikka voi että houkuttelisi muuttaa halvemmille alueille ja saada puolet isompi talo. Nyt on jotain tärkeämpää ajateltavaa kuten omat lapset.
Miksi pitäisi aina katkerana kuvitella, että syynä muualle muuttoon olisi itsekkyys? Yleensä se syy on oman elämän ja mahdollisuuksien parantaminen, joka hyödyttää myös lasta. Ihmeen mustavalkoista porukkaa ketjussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vastailette selkeälle trollille. 🙄
Aihe on todella yleinen ja todellinen. Siksi. Lähivanhemmat ja yleensä äidit luulevat todella päättävänsä yksin asioista ja menevät oma napa edellä uuteen kaupunkiin uudet vauvat mahassa. Rikkovat lapsen elämän, toivottavasti tähän tulee äkkiä lakimuutoksia.
Eivät asiat kuule ole noin mustavalkoisia. Muuttamisesta voi seurata hyvääkin. Ainoastaan pitäisi miettiä, kumpi on parempi lähivanhempana. Kumpi pystyy huolehtimaan paremmin lapsen henkisestä- ja fyysisestä hyvinvoinnista, kummalla on parempi taloudellinen tilanne, kumpaan lapsi on enemmän kiintynyt jne. Jos toisella esim. päihde- tai mt-ongelmaa ja toisella ei, niin se terveempi on tod. näk. parempi vaihtoehto lähihuoltajaksi.
Hirveästi en keksi tilanteita, joissa olisi Ok viedä lapsilta isä, mutta totta kai on olemassa poikkeuksia esimerkiksi juuri alkoholismi ja muut vakavimmat syyt. Muuten kivan talon perässä muuttaminen on aivan äärettömän itsekäs teko vanhemmalta ja tällaisiin tilanteisiin tulee toivottavasti tiukennuksia sakkojen muodossa. Tietenkin tällaisissa tapauksissa viedään asia oikeuteen ja haetaan asumista isän luokse ja hän sen todennäköisesti saakin, jos ei ole näitä selkeästi asiaa muuttavia tekijöitä, kuten vakavat mt-ongelmat tai muut. Pääosin vanhemmat ovat kuitenkin aika samalla viivalla, tällaisessa tapauksessa muuttaja tipauttaa itsensä alapuolelle jos ei muuta varsinaista syytä ole, koska suurin kriteeri on osittaa se, kumpi ylläpitää hyviä välejä toiseen vanhempaan ja mahdollistaa vuoroviikkoasumisen ja ko tapauksissa se yritetään riistää kyseenalaisista syistä. Siellä oikeudessa kun ei kelpaa syyksi, että halusi kivemman rivitalon pätkän. Siellä pitää oikeasti perustella ja jos isä ei ole mihinkään muuttamassa, niin hänellähän on siellä koti jossa lapsi on jo tottunut asumaan. On ystäviä, ehkä puolisisaruksia tai bonussisaruksia. On vakiintuneet olosuhteet ja ympäristö - siinä voi äiti yrittää.
Miksi muuttaminen pitäisi nähdä vanhemman viemisenä? Kai nyt normaali vanhempi voi ajaa lapsen luokse, hakea luokseen jne?
Jos toinen itsekkyyttään muuttaa niin kauas, että vuoroviikkoasuminen estyy, niin kyllä se vie valtaosan lapselta siitä toisesta vanhemmasta. Sanomattakin selvää. Ei kukaan älykäs vanhempi näin tee? En koskaan voisi näin vuoroviikkoäitinä viedä lapsiltani heidän isää, vaikka voi että houkuttelisi muuttaa halvemmille alueille ja saada puolet isompi talo. Nyt on jotain tärkeämpää ajateltavaa kuten omat lapset.
Miksi pitäisi aina katkerana kuvitella, että syynä muualle muuttoon olisi itsekkyys? Yleensä se syy on oman elämän ja mahdollisuuksien parantaminen, joka hyödyttää myös lasta. Ihmeen mustavalkoista porukkaa ketjussa.
Hmm no miksi lapsi ei sitten saa pysyä siellä missä on jo tottunut asumaan? Isälle asuminen ja tapaa sitten äitiä välillä. :) Äiti saa sitten kivasti isomman palkan, mutta ei se nyt ole syy toisen vanhemman viemiseen kuitenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vastailette selkeälle trollille. 🙄
Aihe on todella yleinen ja todellinen. Siksi. Lähivanhemmat ja yleensä äidit luulevat todella päättävänsä yksin asioista ja menevät oma napa edellä uuteen kaupunkiin uudet vauvat mahassa. Rikkovat lapsen elämän, toivottavasti tähän tulee äkkiä lakimuutoksia.
Eivät asiat kuule ole noin mustavalkoisia. Muuttamisesta voi seurata hyvääkin. Ainoastaan pitäisi miettiä, kumpi on parempi lähivanhempana. Kumpi pystyy huolehtimaan paremmin lapsen henkisestä- ja fyysisestä hyvinvoinnista, kummalla on parempi taloudellinen tilanne, kumpaan lapsi on enemmän kiintynyt jne. Jos toisella esim. päihde- tai mt-ongelmaa ja toisella ei, niin se terveempi on tod. näk. parempi vaihtoehto lähihuoltajaksi.
Hirveästi en keksi tilanteita, joissa olisi Ok viedä lapsilta isä, mutta totta kai on olemassa poikkeuksia esimerkiksi juuri alkoholismi ja muut vakavimmat syyt. Muuten kivan talon perässä muuttaminen on aivan äärettömän itsekäs teko vanhemmalta ja tällaisiin tilanteisiin tulee toivottavasti tiukennuksia sakkojen muodossa. Tietenkin tällaisissa tapauksissa viedään asia oikeuteen ja haetaan asumista isän luokse ja hän sen todennäköisesti saakin, jos ei ole näitä selkeästi asiaa muuttavia tekijöitä, kuten vakavat mt-ongelmat tai muut. Pääosin vanhemmat ovat kuitenkin aika samalla viivalla, tällaisessa tapauksessa muuttaja tipauttaa itsensä alapuolelle jos ei muuta varsinaista syytä ole, koska suurin kriteeri on osittaa se, kumpi ylläpitää hyviä välejä toiseen vanhempaan ja mahdollistaa vuoroviikkoasumisen ja ko tapauksissa se yritetään riistää kyseenalaisista syistä. Siellä oikeudessa kun ei kelpaa syyksi, että halusi kivemman rivitalon pätkän. Siellä pitää oikeasti perustella ja jos isä ei ole mihinkään muuttamassa, niin hänellähän on siellä koti jossa lapsi on jo tottunut asumaan. On ystäviä, ehkä puolisisaruksia tai bonussisaruksia. On vakiintuneet olosuhteet ja ympäristö - siinä voi äiti yrittää.
Miksi muuttaminen pitäisi nähdä vanhemman viemisenä? Kai nyt normaali vanhempi voi ajaa lapsen luokse, hakea luokseen jne?
Jos toinen itsekkyyttään muuttaa niin kauas, että vuoroviikkoasuminen estyy, niin kyllä se vie valtaosan lapselta siitä toisesta vanhemmasta. Sanomattakin selvää. Ei kukaan älykäs vanhempi näin tee? En koskaan voisi näin vuoroviikkoäitinä viedä lapsiltani heidän isää, vaikka voi että houkuttelisi muuttaa halvemmille alueille ja saada puolet isompi talo. Nyt on jotain tärkeämpää ajateltavaa kuten omat lapset.
Miksi pitäisi aina katkerana kuvitella, että syynä muualle muuttoon olisi itsekkyys? Yleensä se syy on oman elämän ja mahdollisuuksien parantaminen, joka hyödyttää myös lasta. Ihmeen mustavalkoista porukkaa ketjussa.
Hmm no miksi lapsi ei sitten saa pysyä siellä missä on jo tottunut asumaan? Isälle asuminen ja tapaa sitten äitiä välillä. :) Äiti saa sitten kivasti isomman palkan, mutta ei se nyt ole syy toisen vanhemman viemiseen kuitenkaan.
Asia ei ole noin mustavalkoinen. Pitää myös miettiä, millaisia vanhemmat ovat, kuinka kykeneväisiä ovat vanhemmuuteen. :)
Ja miksi sinusta olisi ok tavata äitiä vain välillä, mutta isää harvemmin tapaaminen ei sitten sopisikaan. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vastailette selkeälle trollille. 🙄
Aihe on todella yleinen ja todellinen. Siksi. Lähivanhemmat ja yleensä äidit luulevat todella päättävänsä yksin asioista ja menevät oma napa edellä uuteen kaupunkiin uudet vauvat mahassa. Rikkovat lapsen elämän, toivottavasti tähän tulee äkkiä lakimuutoksia.
Eivät asiat kuule ole noin mustavalkoisia. Muuttamisesta voi seurata hyvääkin. Ainoastaan pitäisi miettiä, kumpi on parempi lähivanhempana. Kumpi pystyy huolehtimaan paremmin lapsen henkisestä- ja fyysisestä hyvinvoinnista, kummalla on parempi taloudellinen tilanne, kumpaan lapsi on enemmän kiintynyt jne. Jos toisella esim. päihde- tai mt-ongelmaa ja toisella ei, niin se terveempi on tod. näk. parempi vaihtoehto lähihuoltajaksi.
Hirveästi en keksi tilanteita, joissa olisi Ok viedä lapsilta isä, mutta totta kai on olemassa poikkeuksia esimerkiksi juuri alkoholismi ja muut vakavimmat syyt. Muuten kivan talon perässä muuttaminen on aivan äärettömän itsekäs teko vanhemmalta ja tällaisiin tilanteisiin tulee toivottavasti tiukennuksia sakkojen muodossa. Tietenkin tällaisissa tapauksissa viedään asia oikeuteen ja haetaan asumista isän luokse ja hän sen todennäköisesti saakin, jos ei ole näitä selkeästi asiaa muuttavia tekijöitä, kuten vakavat mt-ongelmat tai muut. Pääosin vanhemmat ovat kuitenkin aika samalla viivalla, tällaisessa tapauksessa muuttaja tipauttaa itsensä alapuolelle jos ei muuta varsinaista syytä ole, koska suurin kriteeri on osittaa se, kumpi ylläpitää hyviä välejä toiseen vanhempaan ja mahdollistaa vuoroviikkoasumisen ja ko tapauksissa se yritetään riistää kyseenalaisista syistä. Siellä oikeudessa kun ei kelpaa syyksi, että halusi kivemman rivitalon pätkän. Siellä pitää oikeasti perustella ja jos isä ei ole mihinkään muuttamassa, niin hänellähän on siellä koti jossa lapsi on jo tottunut asumaan. On ystäviä, ehkä puolisisaruksia tai bonussisaruksia. On vakiintuneet olosuhteet ja ympäristö - siinä voi äiti yrittää.
Miksi muuttaminen pitäisi nähdä vanhemman viemisenä? Kai nyt normaali vanhempi voi ajaa lapsen luokse, hakea luokseen jne?
Jos toinen itsekkyyttään muuttaa niin kauas, että vuoroviikkoasuminen estyy, niin kyllä se vie valtaosan lapselta siitä toisesta vanhemmasta. Sanomattakin selvää. Ei kukaan älykäs vanhempi näin tee? En koskaan voisi näin vuoroviikkoäitinä viedä lapsiltani heidän isää, vaikka voi että houkuttelisi muuttaa halvemmille alueille ja saada puolet isompi talo. Nyt on jotain tärkeämpää ajateltavaa kuten omat lapset.
Miksi pitäisi aina katkerana kuvitella, että syynä muualle muuttoon olisi itsekkyys? Yleensä se syy on oman elämän ja mahdollisuuksien parantaminen, joka hyödyttää myös lasta. Ihmeen mustavalkoista porukkaa ketjussa.
Nii no jos asuu järven keskellä saaressa ja elää tukien varassa, niin sinänsä ymmärrän tällaisen pakottavan tarpeen, mutta jos kyseessä on vain elintason nostaminen vuokralta rivitaloon , niin kumman luulet olevan lapselle tärkeämpää? Isommat lelumäärät ja kalliimmat harrastukset vai isä? Sitäpaitsi eikös isällä ole varaa jäädä sinne missä olikin, joten ilmeisesti rahaakin on tarpeelliseen. Isälle siis asuminen tietenkin eikä äidille siinäkin tapauksessa. Miettikää sitä lasta ensin, sitten kun hän on aikuinen niin voi muuttaa vaikka toiseen maahan, sitä ennen lapsi edelle. Jos isä on joku ihan alkkis, niin tietty eri asia ja sanomatta selvää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vastailette selkeälle trollille. 🙄
Aihe on todella yleinen ja todellinen. Siksi. Lähivanhemmat ja yleensä äidit luulevat todella päättävänsä yksin asioista ja menevät oma napa edellä uuteen kaupunkiin uudet vauvat mahassa. Rikkovat lapsen elämän, toivottavasti tähän tulee äkkiä lakimuutoksia.
Eivät asiat kuule ole noin mustavalkoisia. Muuttamisesta voi seurata hyvääkin. Ainoastaan pitäisi miettiä, kumpi on parempi lähivanhempana. Kumpi pystyy huolehtimaan paremmin lapsen henkisestä- ja fyysisestä hyvinvoinnista, kummalla on parempi taloudellinen tilanne, kumpaan lapsi on enemmän kiintynyt jne. Jos toisella esim. päihde- tai mt-ongelmaa ja toisella ei, niin se terveempi on tod. näk. parempi vaihtoehto lähihuoltajaksi.
Hirveästi en keksi tilanteita, joissa olisi Ok viedä lapsilta isä, mutta totta kai on olemassa poikkeuksia esimerkiksi juuri alkoholismi ja muut vakavimmat syyt. Muuten kivan talon perässä muuttaminen on aivan äärettömän itsekäs teko vanhemmalta ja tällaisiin tilanteisiin tulee toivottavasti tiukennuksia sakkojen muodossa. Tietenkin tällaisissa tapauksissa viedään asia oikeuteen ja haetaan asumista isän luokse ja hän sen todennäköisesti saakin, jos ei ole näitä selkeästi asiaa muuttavia tekijöitä, kuten vakavat mt-ongelmat tai muut. Pääosin vanhemmat ovat kuitenkin aika samalla viivalla, tällaisessa tapauksessa muuttaja tipauttaa itsensä alapuolelle jos ei muuta varsinaista syytä ole, koska suurin kriteeri on osittaa se, kumpi ylläpitää hyviä välejä toiseen vanhempaan ja mahdollistaa vuoroviikkoasumisen ja ko tapauksissa se yritetään riistää kyseenalaisista syistä. Siellä oikeudessa kun ei kelpaa syyksi, että halusi kivemman rivitalon pätkän. Siellä pitää oikeasti perustella ja jos isä ei ole mihinkään muuttamassa, niin hänellähän on siellä koti jossa lapsi on jo tottunut asumaan. On ystäviä, ehkä puolisisaruksia tai bonussisaruksia. On vakiintuneet olosuhteet ja ympäristö - siinä voi äiti yrittää.
Miksi muuttaminen pitäisi nähdä vanhemman viemisenä? Kai nyt normaali vanhempi voi ajaa lapsen luokse, hakea luokseen jne?
Jos toinen itsekkyyttään muuttaa niin kauas, että vuoroviikkoasuminen estyy, niin kyllä se vie valtaosan lapselta siitä toisesta vanhemmasta. Sanomattakin selvää. Ei kukaan älykäs vanhempi näin tee? En koskaan voisi näin vuoroviikkoäitinä viedä lapsiltani heidän isää, vaikka voi että houkuttelisi muuttaa halvemmille alueille ja saada puolet isompi talo. Nyt on jotain tärkeämpää ajateltavaa kuten omat lapset.
Miksi pitäisi aina katkerana kuvitella, että syynä muualle muuttoon olisi itsekkyys? Yleensä se syy on oman elämän ja mahdollisuuksien parantaminen, joka hyödyttää myös lasta. Ihmeen mustavalkoista porukkaa ketjussa.
Siksi, koska tällaiseen keskusteluun osallistuvilla on tunteet pinnassa omien asiaan liittyvien sotkujen vuoksi. Siksi on vaikeaa tarkastella asiaa etäältä, mielessä kun on vaan se oma tilanne johon muiden erilaiset tilanteet yhdistetään samoiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voihan isä muuttaa samalle paikkakunnalle lasten kanssa, jos haluaa jatkossakin jatkaa viikko-viikkosysteemiä.
Ei voi lähteä siitä, että eron jälkeen kaikki on lukittu sille samalle paikkakunnalle ja asuinalueelle kuin ennen eroa. Ennen eroa on mahdollisesti asuttu paikkakunnalla toisen vanhemman työn takia, mutta toinen ei ole sieltä löytänyt töitä. On lastenkin etu, että molemmat vanhemmat voivat osallistua työelämään ja saada kohtuullisia tuloja. Tai ehkä perhe muuttaa lähemmäs tukiverkostoja. Eikä se, että toinen on varakkaampi ja on asuttu hänen omistamassaan asunnossa, tarkoita että olisi automaattisesti lapsen etu asua jatkossakin sen varakkaamman vanhemman kanssa. Lasten kannalta paras ratkaisu on etsittävä ottaen huomioon kummankin vanhemman tilanne. Jos vanhempi ei ole kiinnostunut lapsen parhaasta, ehkä se toinen vanhempi on parempi huoltaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vastailette selkeälle trollille. 🙄
Aihe on todella yleinen ja todellinen. Siksi. Lähivanhemmat ja yleensä äidit luulevat todella päättävänsä yksin asioista ja menevät oma napa edellä uuteen kaupunkiin uudet vauvat mahassa. Rikkovat lapsen elämän, toivottavasti tähän tulee äkkiä lakimuutoksia.
Eivät asiat kuule ole noin mustavalkoisia. Muuttamisesta voi seurata hyvääkin. Ainoastaan pitäisi miettiä, kumpi on parempi lähivanhempana. Kumpi pystyy huolehtimaan paremmin lapsen henkisestä- ja fyysisestä hyvinvoinnista, kummalla on parempi taloudellinen tilanne, kumpaan lapsi on enemmän kiintynyt jne. Jos toisella esim. päihde- tai mt-ongelmaa ja toisella ei, niin se terveempi on tod. näk. parempi vaihtoehto lähihuoltajaksi.
Hirveästi en keksi tilanteita, joissa olisi Ok viedä lapsilta isä, mutta totta kai on olemassa poikkeuksia esimerkiksi juuri alkoholismi ja muut vakavimmat syyt. Muuten kivan talon perässä muuttaminen on aivan äärettömän itsekäs teko vanhemmalta ja tällaisiin tilanteisiin tulee toivottavasti tiukennuksia sakkojen muodossa. Tietenkin tällaisissa tapauksissa viedään asia oikeuteen ja haetaan asumista isän luokse ja hän sen todennäköisesti saakin, jos ei ole näitä selkeästi asiaa muuttavia tekijöitä, kuten vakavat mt-ongelmat tai muut. Pääosin vanhemmat ovat kuitenkin aika samalla viivalla, tällaisessa tapauksessa muuttaja tipauttaa itsensä alapuolelle jos ei muuta varsinaista syytä ole, koska suurin kriteeri on osittaa se, kumpi ylläpitää hyviä välejä toiseen vanhempaan ja mahdollistaa vuoroviikkoasumisen ja ko tapauksissa se yritetään riistää kyseenalaisista syistä. Siellä oikeudessa kun ei kelpaa syyksi, että halusi kivemman rivitalon pätkän. Siellä pitää oikeasti perustella ja jos isä ei ole mihinkään muuttamassa, niin hänellähän on siellä koti jossa lapsi on jo tottunut asumaan. On ystäviä, ehkä puolisisaruksia tai bonussisaruksia. On vakiintuneet olosuhteet ja ympäristö - siinä voi äiti yrittää.
Miksi muuttaminen pitäisi nähdä vanhemman viemisenä? Kai nyt normaali vanhempi voi ajaa lapsen luokse, hakea luokseen jne?
Jos toinen itsekkyyttään muuttaa niin kauas, että vuoroviikkoasuminen estyy, niin kyllä se vie valtaosan lapselta siitä toisesta vanhemmasta. Sanomattakin selvää. Ei kukaan älykäs vanhempi näin tee? En koskaan voisi näin vuoroviikkoäitinä viedä lapsiltani heidän isää, vaikka voi että houkuttelisi muuttaa halvemmille alueille ja saada puolet isompi talo. Nyt on jotain tärkeämpää ajateltavaa kuten omat lapset.
Miksi pitäisi aina katkerana kuvitella, että syynä muualle muuttoon olisi itsekkyys? Yleensä se syy on oman elämän ja mahdollisuuksien parantaminen, joka hyödyttää myös lasta. Ihmeen mustavalkoista porukkaa ketjussa.
Nii no jos asuu järven keskellä saaressa ja elää tukien varassa, niin sinänsä ymmärrän tällaisen pakottavan tarpeen, mutta jos kyseessä on vain elintason nostaminen vuokralta rivitaloon , niin kumman luulet olevan lapselle tärkeämpää? Isommat lelumäärät ja kalliimmat harrastukset vai isä? Sitäpaitsi eikös isällä ole varaa jäädä sinne missä olikin, joten ilmeisesti rahaakin on tarpeelliseen. Isälle siis asuminen tietenkin eikä äidille siinäkin tapauksessa. Miettikää sitä lasta ensin, sitten kun hän on aikuinen niin voi muuttaa vaikka toiseen maahan, sitä ennen lapsi edelle. Jos isä on joku ihan alkkis, niin tietty eri asia ja sanomatta selvää!
Tietysti toinen kunnollinen ja turvallinen vanhempi on tärkeämpi.
Aloitus oli kuitenkin erittäin typerä provo, enkä usko, että tosielämässä monikaan noin ajattelee.
Kyllä se otetaan huomioon elatuslaskelmissa, jos vanhemman tulot tippuvat tai saa uusia lapsia. Silloin vanhemman elatuskyky pienenee, jos ei jo valmiiksi ollut olematon. Voi pyytää elatussopimuksen uusimista ja jos toinen ei suostu, vaatia sitä oikeudessa. Toki toisellakin osapuolella voi olla tulot ja vaikka asumiskulut muuttuneet, ja jos saa jo valmiiksi ihan hyvää elatusapua, tuskin kannattaa alkaa siitä oikeudessa riidellä. Elarit voivat pienetäkin, jos ne oikeuden päätöksellä määrätään.
Asia ei ole noin mustavalkoinen. Pitää myös miettiä, millaisia vanhemmat ovat, kuinka kykeneväisiä ovat vanhemmuuteen. :)
Ja miksi sinusta olisi ok tavata äitiä vain välillä, mutta isää harvemmin tapaaminen ei sitten sopisikaan. :)[/quote]
Tietenkin pitää miettiä sitäkin.
Eihän sekään nyt ole okei, mutta jos äiti on se joka haluaa lapsen elämän repiä, niin voit kuvitella miten oikeudessa asia nähdään, kun aletaan vertailla muuten -samantasoisia vanhempia-. Kummalla on mahdollisuus pitää vakiintuneemmat olosuhteet lapselle ja kumpi yrittää säilyttää toisen vanhemman suhteen vahvemmin lapseen. Aika selkeä case, jos tosiaan ei ole näitä muita tekijöitä, kuten aina voidaan jossitella vaikka huumeongelmalla. Jos äiti vain muuttaa yhtäkkiä ja asia viedään kiireelliseen tuomarin päätökseen, niin tuomari katsoo hyvinkin nopeasti asian niin, että lapsella säilytetään tuttu koti ja ympäristö. Siinä vaiheessa, kun asia laittaan kunnolla vireille, ehtii lapsi jo vakiintua vielä tiukemmin sinne isän kotiin, jota harvemmin muutetaan. Ihan samalla tavalla, jos isä jolla on lapsen asuminen, sooloilee tällä tavalla. Kannattaa ainakin olla todella painavat syyt sinne oikeuteen, jos aikoo noin vaan saada lapset. Jos niitä on, niin eihän siin sit mitää. Tasavertaisissa vanhemmissa pienetkin asiat ratkaisee, ja vakiintuneet olot ja näiden säilyttäminen sekä suhteen vahvistaminen toiseen vanhempaan ovat ne KAIKKEIN suurimmat kriteerit oikeudessa. Been there. Siitä kannattaa olla siis tarkkana, jos muuttoja suunnittelee,
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se otetaan huomioon elatuslaskelmissa, jos vanhemman tulot tippuvat tai saa uusia lapsia. Silloin vanhemman elatuskyky pienenee, jos ei jo valmiiksi ollut olematon. Voi pyytää elatussopimuksen uusimista ja jos toinen ei suostu, vaatia sitä oikeudessa. Toki toisellakin osapuolella voi olla tulot ja vaikka asumiskulut muuttuneet, ja jos saa jo valmiiksi ihan hyvää elatusapua, tuskin kannattaa alkaa siitä oikeudessa riidellä. Elarit voivat pienetäkin, jos ne oikeuden päätöksellä määrätään.
Ei voi saada jos on omavalintainen tulovähennys paitsi korkeintaan olikohan se 3kk ajan. Ajankohta oli se, kun isäkin voi jäädä kotiin eli ei lasketa sen mukaan että on jäänyt kotiin. oikeudessa muutenkin vuoroasumisen elarit aika poikkeuksetta pienentyy kun lastenvalvoja menee suoraan kaavoilla. oikeudessa ihan kaikki lasketaan tarkkaan ja yleensä elarin maksaja joutuu maksamaan enemmän kuin laskuri kykenee laskemaan. Jos on saanut jollain konstilla itelle elarit viikkoviikossa niin kannattaa olla hiljaa. Mulla laski 3/4 oikeuden mukaisilla laskuilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Provo, huono. Ei kukaan ole noin tyhmä.
Jep ja aika surkea provo onkin.
Tuohon muuttamisasiaan. Yhteishuoltajuudessa molempien vanhempien pitää hyväksyä lasten osoitteenmuutos maistraattiin, muuten osoite ei muutu. Ja jos osoite ei muutu, ei voi muuttua koulukaan toisen kunnan/koulupiirin alueella olevaan kouluun.
Omakohtaista kokemusta on.Mitä tapahtuu, jos etävanhempi ei suostu osoitteenmuutokseen, vaikka lapset ja lähivanhempi olisivat jo muuttaneet ja entisessä osoitteessa asuu ihan vieraat ihmiset? Eihän lapset voi jäädä kirjoille vanhaan osoitteeseen, tai olla osoitteettomia. Varmaan eri asia, jos lasten lähtöosoite on vanhempien yhteinen osoite.
Käräjäoikeus ratkaisee asian kiireellisenä jopa päivissä jos on pakko, ja tällainen ratkaisu on yleensä se jossa ei muutu elinympäristö ja kuulemma yleistä tämä sanoi juristi. Senkin ikävä kyllä saanut kokea
Entä jos sellaista vaihtoehtoa ei ole, joissa elinympäristö vaihtuu, eli myöskään etävanhempi ei asuisi halutulla alueella? Järjestääkö kunta lähivanhemmalle sitten asunnon paremman koulun alueelta, vai velvoitetaanko lähivanhempaa etsimään uusi asunto samalta alueelta, jossa hän on aiemminkin asunut?
Sanotaan vaikka, että lähivanhempi on asunut lapsen kanssa Helsingissä eliittikoulun alueella edullisessa asunnossa, mutta hänen vuokrasopimuksensa irtisanotaan, koska vuokranantaja tarvitsee asunnon omaan käyttöönsä. Lähivanhempi hakee asuntoa kaupungilta ja saa sen Mellunnäestä ongelmakoulun alueelta. Konalassa yksiössä asuva etävanhempi vastustaa muuttoa Mellunmäkeen, koska haluaisi lähivanhemman järjestävän lapsen asiat paremmin eli hankkivansa asunnon eliittikoulun alueelta. Lähivanhemmalla ei kuitenkaan ole näihin vuokriin varaa, tai sitten hän ei löydä sieltä asuntoa. Voiko etävanhempi siis vastustaa lapsen muuttoa Mellunmäkeen ja kieltäytyä antamasta lupaa muuttoon?
Miksi muuttaminen pitäisi nähdä vanhemman viemisenä? Kai nyt normaali vanhempi voi ajaa lapsen luokse, hakea luokseen jne?