Onko oppimisvaikeuksista kärsivä tyhmä?
Jos ei ole niiden takia saanut suoritettua mitään tutkintoa ja on syrjäytynyt työelämästä.
Kommentit (57)
Koulumenestys on vähän hankala mittari sille, onko ihminen älykäs vai ei. Tosia-asia on se, että tekemällä paljon töitä koulun eteen, saavuttaa tyypillisesti kiitettäviä arvosanoja, ellei juuri ole laaja-alaisempaa oppimishäiriötä, joka kyllä estää hyvien arvosanojen saaminen, ellei opettaja sitten "säälistä" anna niitä yläkanttiin.
Älykkyystesti on myös puutteellinen indikaattori yleisenä älykkyyden mittarina, koska älykkyystesti kehitettiin aikoinaan Ranskassa juuri päinvastaiseen tarkoitukseen eli yleisen oppimishäiriön identifioimiseen.
Tyhmyys on paljon helpommin havaittavissa oleva asia kuin itse älykkyys, joka on monivivahteinen asia kaikenkaikkiaan.
Osalla ihmisistä on kapea-alainen oppimisvaikeus, joka saattaa haitata opiskelua merkittävästikin. Esimerkiksi lukihäiriön takia ei pysty opiskelemaan lukemalla ja kirjoittamalla. Tai on niin paha keskittymisvaikeus, ettei edisty tehtävissä. Silti voi olla normaali päättelykyky eli älykkyys. Usein nämä ihmiset oppivat tulemaan toimeen haasteidensa kanssa ja pystyvät vahvuuksillaan kompensoimaan heikkouksiaan.
Mutta valitettavasti olen työssäni opettajana havainnut, että ongelmat usein kasaantuvat. Samoilla tyypeillä on lukivaikeuksia, hahmottamisen ongelmia, adhd, heikko työmuisti jne. Aivot toimivat monella tavalla huonosti. Silloin voi puhua tyhmyydestä. Viimeistään sitten, kun dg on laaja-alaiset oppimisvaikeudet, ihminen on heukkolahjainen eli tyhmä, niin rumalta kuin se joidenkuiden mielestä on. Tuo sana kuitenkin on kielessä ihan syystä. Kaikki eivät ole älykkäitä.
Toi selittely ainakin on äärimmäisen tyhmää, joten joo, ap, kyllä sä olet laiskuuden ja vittumaisuuden lisäksi myös tyhmä.
Vierailija kirjoitti:
No ei sillälailla, hän vain näkee maailman vähän eri tavalla.
Oppimisvaikeuksista kärsivä ei ole mikään autisti. Hänellä voi olla esim. keskittymisongelma. Maailma kyllä näyttää ihan samalle, mutta lukemisesta ei välttämättä tule mitään (pitkiä aikoja)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan reaaliaineissa ja matematiikassa yläkoulussa jo sen verran vaativat määrät muistamista kokeisiin, että saa olla terävät aivot jo siihen seiskaan. En silti usko, että heikkolahjaisen todistus on täynnä vitosia. Yleensä saavat saman kun ne, jotka eivät kokeisiin lue.
Jou! Kahdeksan on se arvosana, jonka saa, kun hallitsee opsin vaatimat sisällöt hyvin. Seiska ei ole huono arvosana!
Mummoilta ei silti saa silloin yhtä paljon rahaa keväällä, kuin esim 9-10 arvosanoilla. Siinä ei auta että osaa tarpeeksi hyvin. Puhumattakaan jatko-opintoihin pääsystä
Vierailija kirjoitti:
Toi selittely ainakin on äärimmäisen tyhmää, joten joo, ap, kyllä sä olet laiskuuden ja vittumaisuuden lisäksi myös tyhmä.
Jännä vaan, että sinulla on puutteelliset tiedot oppimisvaikeuksista...
Vierailija kirjoitti:
Osalla ihmisistä on kapea-alainen oppimisvaikeus, joka saattaa haitata opiskelua merkittävästikin. Esimerkiksi lukihäiriön takia ei pysty opiskelemaan lukemalla ja kirjoittamalla. Tai on niin paha keskittymisvaikeus, ettei edisty tehtävissä. Silti voi olla normaali päättelykyky eli älykkyys. Usein nämä ihmiset oppivat tulemaan toimeen haasteidensa kanssa ja pystyvät vahvuuksillaan kompensoimaan heikkouksiaan.
Mutta valitettavasti olen työssäni opettajana havainnut, että ongelmat usein kasaantuvat. Samoilla tyypeillä on lukivaikeuksia, hahmottamisen ongelmia, adhd, heikko työmuisti jne. Aivot toimivat monella tavalla huonosti. Silloin voi puhua tyhmyydestä. Viimeistään sitten, kun dg on laaja-alaiset oppimisvaikeudet, ihminen on heukkolahjainen eli tyhmä, niin rumalta kuin se joidenkuiden mielestä on. Tuo sana kuitenkin on kielessä ihan syystä. Kaikki eivät ole älykkäitä.
Auttaisiko keisarileikkauksien lisääminen pelastamaan useammat aivot? Nykyään raskaus ja synnytys vedetään aika riskillä läpi.
AP diagnosoi täällä ihmisiä. Oletko itse kenties lähihoitaja?
Tiesitkö, että monella maailman menestyneimmillä älyköillä on elämässään ollut oppimisvaikeuksia?
Näille henkilöille on tehty kaikki älykkyystestit ja tulokset ovat olleet "pikkaisen" korkeammat kuin kaltaisellasi kiusaajalla.
Yksinkertaiset jaottelee kaikki ihmiset samaan nippuun.
Vierailija kirjoitti:
Voi olla tyhmä tai sitten voi olla hahmotushäiriöitä, lukivaikeutta, keskittymisvaikeutta jne.
Nämäkään eivät sulje tyhmyyttä tietenkään pois.
Mensan äo- testi voisi antaa suuntaa, jos saa yli 90, ei pitäisi olla kyse heikosta yleisälykkyydestä eli tyhmyydestä.
Alle 85 äo tarkoittaa vanhoin termein heikkolahjaisuutta, suomeksi tyhmää.
Hän ei selviä normaaleisya oeruskouluopinnoista ilman vahvaa tukea.Alle 75 on jo älyllisesti kehitysvammainen
Meneekö sulla yli viidenkymmenen?
Älykkyydestä tai sen puutteesta kertoo jo se, että jankkaa tätä samaa asiaa vauvapalstalla vuodesta, nyt jo vuosikymmenestä toiseen. Varmasti iso osa teistä tunnistaa aloittajan.
Vaarallisilla vesillä liikut kirjoitti:
AP diagnosoi täällä ihmisiä. Oletko itse kenties lähihoitaja?
Tiesitkö, että monella maailman menestyneimmillä älyköillä on elämässään ollut oppimisvaikeuksia?
Näille henkilöille on tehty kaikki älykkyystestit ja tulokset ovat olleet "pikkaisen" korkeammat kuin kaltaisellasi kiusaajalla.Yksinkertaiset jaottelee kaikki ihmiset samaan nippuun.
Ap puhuu itsestään, etkö muka tunnista. Eikä todellakaan ole lähihoitaja, kun ei ole lähihoitajakoulutuksenkaan vaatimuksia täyttänyt.
Vierailija kirjoitti:
Onhan reaaliaineissa ja matematiikassa yläkoulussa jo sen verran vaativat määrät muistamista kokeisiin, että saa olla terävät aivot jo siihen seiskaan. En silti usko, että heikkolahjaisen todistus on täynnä vitosia.
Tämä ketju on täynnä tyhmiä ihmisiä, jotka haluavat vain yhden yleispätevän vastauksen. Todistukseni yläkoulussa oli täynnä vitosia. Niin oli myös amiksessa ja yliopistossa, tosin skaala oli eri ;)
En heikkolahjainen ei ole synonyymi oppimisvaikeuksille.
Opettaja, joka arvostaa myös erilaista oppijaa kirjoitti:
Vaikuttaa siltä, että moni kommentti on yhden ja saman jankkaajan kirjoittama.
Älykkyys on monimuotoinen asia, iso osa älykkyydestä on muuta kuin akateemista ongelmanratkontaa. Mene peilin eteen ja mieti, onko esim. sinulla sosiaalista lahjakkuutta. Entä avaruudellisen hahmottamisen lahjaa? Liikunnallista lahjakkuutta? Musikaalista lahjakkuutta?
Esim. liikunnallinen tai musiikillinen lahjakkuus ei ole älykkyytä. Se on liikunnallista tai musiikillista lahjakkuutta. En ymmärrä miksi nykyään kaikista koitetaan väkisin vääntää juuri älykkäitä, kun eivät kaikki sitä ole. Se ei toki sulje pois sitä että voisi olla lahjakas jossain asiassa.
Niin. Kapea-alainen oppimisvaikeus ei sinänsä tyhmennä ihmistä, koska sitä pystyy kompensoimaan muilla puolilla. Voisi rinnastaa siihen, että vartalossa on yksi ongelmakohta ja sen kanssa voi pelata vaatteilla. Tämmöinen kapea oppimisvaikeus ei estä menestystä ja henkilö voi olla osoittaa älykkyyttä muissa asioissa. Mutta laaja-alaiset oppimisvaikeudet johtaa kyllä automaattisesti siihen, että on perinteisessä mallissa tyhmä. Rinnasta tuohon vaatejuttuun. Jos kropassa on kaikki huonosti, niin ei sitä enää vaatteilla ja "hyviä pulia" korostamalla muuta. Tutkimusten mukaan laaja-alaisista oppimisvaikeukista kärsivillä on pääsääntöisesti erittäin alhainen älykkyysosamäärä. Ennen olisi ehkä puhuttu heikkolahjaisista, nyt käytetään termiä laaja-alaiset oppimisvaikeudet, kun ei ole vielä ihan lievää kehitysvammaa, muttei normaalikaan oppimis- ja käsityskyky.
Vierailija kirjoitti:
Oppimisvaikeuksien kohdalla on syiden lisäksi tärkeää selvittää vahvimmat sekä heikoimmat oppimistyylit sekä tekniikat. Kukaan ei ole "tyhmä" siksi, että oppii eri tavalla kuin joku muu.
Auditiivinen: oppii ensisijaisesti kuuloaistin avulla.
Visuaalinen: oppii ensisijaisesti näköaistin avulla.
Kinesteettinen: oppii ensisijaisesti tuntoaistin avulla.
Taktiilinen: oppii ensisijaisesti liikkeen avulla.
Ja tämä on todistettu olevan aikalailla kukkua tämäkin, jos sitä luokitellaan tällä tavoin. Oppiminen on tilanne- ja aikasidonnaista. Ei kenelläkään ole vain yhtä tyyliä oppia vaan se vaihtelee. Lisäksi useimmat hyvin oppivat oppivat kaikin tavoin paremmin kuin heikko-oppinen.
Vierailija kirjoitti:
Nykymaailmassa "tyhmä" on tietysti kovin epäkorrekti sana. Mutta eihän se itse ilmiötä poista.
Osa ihmisistä on tyhmiä, haluamme tai emme. Eivät kaikki edes lähtökohtaisesti voi olla älyltään edes keskinkertaisia, saati keskinkertaisen yläpuolella.
Ja kyllä älykkyys melko vahvasti korreloi positiivisesti koulumenestykseen ja siihen, kykeneekö suorittamaan tutkinnon vai ei.
Ei. Kysymys voi olla vaikka siitä, että ei pysty kirjoittamaan vaadittua 20-sivuista työtä määrätyssä ajassa. Eli henkilö kyllä tietää ja osaa, jolloin kysymys ei ole tyhmyydestä. Hän ei vain saa valmiiksi määrätyssä aikataulussa.
Oppimisvaikeuksista kärsivä voi keksiä ja luoda uutta. Oppimisvaikeudet eivät ole yhtä kuin tyhmyys. Miksi ette opi näin yksinkertaista asiaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykymaailmassa "tyhmä" on tietysti kovin epäkorrekti sana. Mutta eihän se itse ilmiötä poista.
Osa ihmisistä on tyhmiä, haluamme tai emme. Eivät kaikki edes lähtökohtaisesti voi olla älyltään edes keskinkertaisia, saati keskinkertaisen yläpuolella.
Ja kyllä älykkyys melko vahvasti korreloi positiivisesti koulumenestykseen ja siihen, kykeneekö suorittamaan tutkinnon vai ei.
Ei. Kysymys voi olla vaikka siitä, että ei pysty kirjoittamaan vaadittua 20-sivuista työtä määrätyssä ajassa. Eli henkilö kyllä tietää ja osaa, jolloin kysymys ei ole tyhmyydestä. Hän ei vain saa valmiiksi määrätyssä aikataulussa.
Oppimisvaikeuksista kärsivä voi keksiä ja luoda uutta. Oppimisvaikeudet eivät ole yhtä kuin tyhmyys. Miksi ette opi näin yksinkertaista asiaa?
Toki on ihmisiä, jotka vain tarvitsevat suoritukseensa muita enemmän aikaa.
Mutta heidän lisäkseen on joukko ihmisiä, jotka eivät pysty vaadittavaan suoritukseen, vaikka saisivat käyttöönsä maailman kaiken ajan.
Lapiota on voitava kutsua lapioksi. Osa ihmisistä on älykkäitä, osa keskivertoja. Käyrän vasemmassa laidassa on se joukko, jotka eivät ole älykkäitä.
Vierailija kirjoitti:
Älykäs on monesti tyhmä tumpelo.
Testeissä älykkäällä ei välttämättä ole muuta kuin hyvä muisti. Hän ei välttämättä ole luova. Älykkyys vaatii isäksi luovuutta tuottaakseen jotain uutta. Samoin hlö, jolla on oppimisvaikeuksia voi olla luova ja keksiä uutta.
Oppimisvaikeuksien kohdalla on syiden lisäksi tärkeää selvittää vahvimmat sekä heikoimmat oppimistyylit sekä tekniikat. Kukaan ei ole "tyhmä" siksi, että oppii eri tavalla kuin joku muu.
Auditiivinen: oppii ensisijaisesti kuuloaistin avulla.
Visuaalinen: oppii ensisijaisesti näköaistin avulla.
Kinesteettinen: oppii ensisijaisesti tuntoaistin avulla.
Taktiilinen: oppii ensisijaisesti liikkeen avulla.