Lue keskustelun säännöt.
Miten päästä työttömyyden, pätkätöiden ja työuupumuksen kierteestä?
14.05.2022 |
Koulussa olin hyvä ja tunnollinen. Sain itselleni luettua amk- ja korkeakoulututkinnotkin. Siitä huolimatta työelämä on ollut yhtä kamppailua pitkien työttömyyskausien ja pätkätöiden välillä. Joka kerta, kun olen onnistunut saamaan työpaikan, olen tehnyt valtavasti töitä, jotta saisin jatkoa työsuhteelle. Silti en ole kelvannut työnantajille vaan joutunut kokemaan useat irtisanomiset koeajalla tai ettei määräaikaisuutta ole jatkettu :( Ilman selityksiä.
Nyt viimein onni potkaisi ja onnistuin saamaan koulutustani vastaavan vakituisen työpaikan. Töitä on kuitenkin enemmän kuin koskaan. Työpäivät venyvät ylipitkiksi, teen jatkuvasti yli 12-tuntisia päiviä, välillä jopa 15. Mitä enemmän teen ylitöitä, sitä hitaammalla olen alkanut käymään ja muisti pätkimään pahasti. En uskalla mennä työterveyteen kysymään apua, koska olen koeajalla. En haluaisi taas joutua siihen työttömyyden ja pätkätöiden rumbaan, joka on henkisesti todella kuluttavaa ja toivotonta. Tuntuu, ettei tästä tilanteesta ole ulospääsyä :(
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työsi on sinulle liian vaativaa.
Niin? Mitä ehdotat ratkaisuksi?
Ap
Vaihdat työsi helpompaan suorittavaan työhön. Koeaika irtisanomiset tai nykyisin nuo järjettömät ylityöt kertovat kyllä siitä, ettei sinusta ole vaativan työn tekijäksi.
Mistähän sinä tiedät ap:n työn kuormittavuuden, tai sen miten hyvin/ huonosti hänen työnsä on järjestetty?
Järkyttävää tulla huutelemaan asioita totena, vaikka et tasan tiedä ap:n todellisesta tilanteesta yhtään mitään. Onnistut kyllä hyvin syyllistämään. Työnantajissahan ei ole mitään vikaa, saati nykyajan tehokkuusvaatimuksissa?!
Uutta vaan tilalle kun väsyyyäk!Jos on useasti joutunut koeajalla pihalle, niin kyllä se syy silloin tekijässä on!
Joissakin firmoissa ei muuta kuin koeaikaa (harjoittelija) olekaan. Sellainen antaa parhaimpansa työpaikan toivossa, joten miksi ihmeessä ottaa tilalle jotain sellaista, jonka työsuorite laskee heti koeajan loputtua? Uusia tulijoita riittää Suomessa, ja firma tuottaa kilisevää omistajien kukkaroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onnellinen että sinulla on työpaikka. Tuo tilanne on kuitenkin kamala. Toivon sinulle voimia jatkaa, kunnes saat tilanteen rauhoittumaan. Kai se työnantaja näkee sinun tunneista että tilanne ei ole normaali!
Valistunut työnantaja. Onko Suomessa sellaisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käy yksityisellä tohtorilla ja pyydä B-lausunto. Postita se eläkeyhtiöön.
Pyri vapaaksi. Pääse vapaaksi. Vapaudu.Luuletko, että se kävisi noin helposti? Monet eivät pääse työkyvyttömyyseläkkeelle, vaikka syytä olisi. Tilastojen mukaan varsinkin työttömien työkyvyttömien tai osatyökykyisten on ihan mahdotonta saada apua ja päästä työkyvyttömyyseläkkeelle. Pitää olla työsuhteessa, jotta työeläkeyhtiö suostuu auttamaan. Siihen tarvitaan työterveyshuollon ja työnantajan yhteistyötä.
Olethan työurasiaikana jonkin työeläkeyhtiön asiakas. Käy yksityisellä lääkärillä. Sieltä mahd b-lausunto postiin siihen eläkeyhtiöön ja hae työkyvyttömyyseläkettä. Ohitat työterveyden. Työnantajalle asia ei edes kuulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten Suomella on varaa korkeakouluttaa ihmisiä työttömyyskortistoon? Eihän tässä ole mitään järkeä!
Ei se koulutus mitään takaa. Meillekin tuli töihin uudeksi tuotantopäälliköksi nainen, joka on käynyt korkeakoulut sun muut. Ei vielä puolen vuoden jälkeenkään ymmärrä mistään mitään. Yrittää suunnitella töiden tekemistä, mutta kun ei ymmärrä töistä ja prosesseista mitään, niin kaikki hänen suunnitelmansa ovat täyttä tuubaa ja käyttökelvottomia. Aivan turhanpäivänen akka, vaikka on niin käyny kaiken maailman haighscuulit ja on lontoon kieliset linketinni-profiilit plus viidellä sadalla konnektilla ym.
Sinulla tuntuu olevan jokin asennevamma korkeastikoulutettuja naisia kohtaan. Ei mikään ihme, ettei suoritutunut tehtävistään, jos alaisina oli tuollaisia kuspäitä, jotka eivät edes yrittäneet tukea häntä tehtävissään ja pahimmillaan puhuivat selän takana pahaa ja kiusasivat.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli kerran korkeakoulutettu kollega, joka sai koko porukan stressaantumaan työtyylillään, hän oli toimistolla eka ja vika. Mutta hän käytti esimerkiksi tuhottomasti aikaa siihen että kirjoitti kaiken vihkoon- siis KIRJOITTI KAIKEN VIHKOON, mm sähköposteista tietoja, ohjeita yms. Käytti myös aikaa kaikkeen sälään, ja osallistua kaikkeen niin suurella innolla että lopputiimi ei lopulta saanut mitään hänestä- ei siis sitä mitä hänen piti tehdä, näytteli kyllä tekevänsä mutta kun ei ehdi...Meillä esimiehet on ulkomailla, eli kukaan ei johda päivittäistä työtä, kyllä sitä mitattiin ja mittareiden sekä kollegojen arvioiden perusteella hän ei saanut jatkoa....
Olen istunut kolme kuukautta samassa konttorihuoneessa tällaisen sekopään kanssa. Kyseinen henkilö vouhkasi jatkuvasti siitä miten kiire hänellä on, siis se oli aamun ensimmäinen puheenaihe. Jatkuva häsääminen ja suhaaminen ja voihkiminen kuului pöydän toiselta puolelta. Oikeasti, tämä ihminen saattoi vääntää tunnin yhtä sähköpostiviestiä. Viestiä jossa asian olisi voinut kuitata yhdellä virkkeellä, mutta kun ei, ei saa vaikuttaa tylyltä! Totta hitossa siinä saa itselleen kiireen aikaiseksi. Tulinkin siihen tulokseen että kyseisellä henkilöllä oli joku pahemman luokan luonnevika, johon kuului tuo superkiireisen ja stressaantuneen esittäminen. Kun kerran tuli päivä että hän ei voinut kiirettä kehitellä mistään (osin siksi että minä tein osan hänen töistään ja työt yksinkertaisesti loppuivat) hän alkoi valittaa että hän ei saa mitään aikaiseksi kun ei ole kiirettä.
Sitä on niin montaa lajia hullua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käy yksityisellä tohtorilla ja pyydä B-lausunto. Postita se eläkeyhtiöön.
Pyri vapaaksi. Pääse vapaaksi. Vapaudu.Luuletko, että se kävisi noin helposti? Monet eivät pääse työkyvyttömyyseläkkeelle, vaikka syytä olisi. Tilastojen mukaan varsinkin työttömien työkyvyttömien tai osatyökykyisten on ihan mahdotonta saada apua ja päästä työkyvyttömyyseläkkeelle. Pitää olla työsuhteessa, jotta työeläkeyhtiö suostuu auttamaan. Siihen tarvitaan työterveyshuollon ja työnantajan yhteistyötä.
Olethan työurasiaikana jonkin työeläkeyhtiön asiakas. Käy yksityisellä lääkärillä. Sieltä mahd b-lausunto postiin siihen eläkeyhtiöön ja hae työkyvyttömyyseläkettä. Ohitat työterveyden. Työnantajalle asia ei edes kuulu.
Työeläkeyhtiö ei välttämättä auta, jos mukana ei ole työnantajaa, vaikka tulojen perusteella olisi pitänyt olla oikeus työeläkeyhtiön palveluihin. Työeläkeyhtiöt eivät auta työttömiä, kokemusta on. Työterveyttä ei noin vain voi ohittaa.
- Eri
Miten se entinen työntekijä selviytyi tuossa hommassa, missä nyt olet? Tunnetko hänet tai onko samassa työpaikassa muussa tehtävässä, että voit kysyä neuvoa? Onko siellä ketään sellaista luotettavaa työkaveria jonka kanssa voisi jutella työn järkeistämisestä? Voitko kysyä tekikö edeltäjäsi ylitöitä.
Joku tuossa nyt on pielessä. Ei voi olla olemassa työtehtävää missä joutuu koko ajan tekemään liian pitkiä päiviä ja ilmaista ylityötä.
Eihän kukaan sellaista jaksa eikä ole laillistakaan.
Oletko liian pikkutarkka tai et osaa järjestellä töitä tärkeämmistä vähemmän tärkeämpiin? Puuhasteletko jonkun homman kanssa pitkään ja sitten muut jäävät tekemättä. Eli jäät ikää kuin jumiin jos et ymmärrä tai osaa miten joku tehdään. Sitten saattaa kulua siihen tuntikausia. Kuitenkin olisi sillä aikaa pystynyt tekemään muita pois alta ja kysyä neuvoa siihen jumiutuneeseen.
Itse aikoinani kävin aina aamulla työt läpi ja lajittelin ne työt jotka ajattelin tehdä ja olivat jonossa.
Jos ei ollut täysin kiireellistä, niin ensin tein nopeasti ne helpot pois ja pino pieneni heti.
Jos olisin jäänyt vaan ensimmäiseen päällimmäiseen ja hankalaan kiinni tutkimatta mitä muita olisi ollut niin työpino olisi vain kasvanut päivän mittaan lisää.
Työn priorisointi ja suunnittelu on myös osa työtehtävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan ymmärrät, ettei jälkesi oöe hyvää.
Itse tein vuosia joka 2 vko 6 h ja joka toinen vko 10 h tuöpäiviä.
Arvaa löytyikö paljon eroa mitä sain valmiiksi ?
Olet väsynyt ja ei näin jaksa pitkään.
Yritä muuttaa työt max 10 h
Olen töissä firmassa, jossa kaikki valittavat kiirettä. Moni ollut sairaslomalla työuupumuksen vuoksi. Moni vaihtanut työpaikkaa ja vaihtuvuus on suurta. Tilalle otetaan nuoria ja innokkaita työntekijöitä pienellä palkalla., ja heidät poltetaan loppuun. Tämä oli tietysti tilaisuus minulle työllistyä, kun firma kärsii työvoimapulasta.
Oikeasti, tämäkin helvetti on parempi kuin kärsiä pitkäaikaistyöttömyyden vaikutuksesta ammatilliseen itsetuntoon, mielialaan ja köyhyyteen. Been there, done that.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten se entinen työntekijä selviytyi tuossa hommassa, missä nyt olet? Tunnetko hänet tai onko samassa työpaikassa muussa tehtävässä, että voit kysyä neuvoa? Onko siellä ketään sellaista luotettavaa työkaveria jonka kanssa voisi jutella työn järkeistämisestä? Voitko kysyä tekikö edeltäjäsi ylitöitä.
Joku tuossa nyt on pielessä. Ei voi olla olemassa työtehtävää missä joutuu koko ajan tekemään liian pitkiä päiviä ja ilmaista ylityötä.
Eihän kukaan sellaista jaksa eikä ole laillistakaan.
Oletko liian pikkutarkka tai et osaa järjestellä töitä tärkeämmistä vähemmän tärkeämpiin? Puuhasteletko jonkun homman kanssa pitkään ja sitten muut jäävät tekemättä. Eli jäät ikää kuin jumiin jos et ymmärrä tai osaa miten joku tehdään. Sitten saattaa kulua siihen tuntikausia. Kuitenkin olisi sillä aikaa pystynyt tekemään muita pois alta ja kysyä neuvoa siihen jumiutuneeseen.Itse aikoinani kävin aina aamulla työt läpi ja lajittelin ne työt jotka ajattelin tehdä ja olivat jonossa.
Jos ei ollut täysin kiireellistä, niin ensin tein nopeasti ne helpot pois ja pino pieneni heti.
Jos olisin jäänyt vaan ensimmäiseen päällimmäiseen ja hankalaan kiinni tutkimatta mitä muita olisi ollut niin työpino olisi vain kasvanut päivän mittaan lisää.Työn priorisointi ja suunnittelu on myös osa työtehtävää.
En haluaisi kuulostaa nillittäjältä täysin asialliseen viestiisi, mutta pakko mainita, että joidenkin työ ei ole kuin palikkajono, vaan joidenkin työ on kuin Tetris. To do -listat lentää roskiin jo aamun aikana.
Saako kysyä mikä ala on kyseessä? Onko kaupallinen? Jos on niin kannattaa yrittää opetella pois sinisilmäisyydestä ja hyvän ihmisen kompleksista. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten Suomella on varaa korkeakouluttaa ihmisiä työttömyyskortistoon? Eihän tässä ole mitään järkeä!
Ei se koulutus mitään takaa. Meillekin tuli töihin uudeksi tuotantopäälliköksi nainen, joka on käynyt korkeakoulut sun muut. Ei vielä puolen vuoden jälkeenkään ymmärrä mistään mitään. Yrittää suunnitella töiden tekemistä, mutta kun ei ymmärrä töistä ja prosesseista mitään, niin kaikki hänen suunnitelmansa ovat täyttä tuubaa ja käyttökelvottomia. Aivan turhanpäivänen akka, vaikka on niin käyny kaiken maailman haighscuulit ja on lontoon kieliset linketinni-profiilit plus viidellä sadalla konnektilla ym.
Sinulla tuntuu olevan jokin asennevamma korkeastikoulutettuja naisia kohtaan. Ei mikään ihme, ettei suoritutunut tehtävistään, jos alaisina oli tuollaisia kuspäitä, jotka eivät edes yrittäneet tukea häntä tehtävissään ja pahimmillaan puhuivat selän takana pahaa ja kiusasivat.
No voi vettu, sanon minä. Kyseinen akka itse vaatii tuotannontyöntekijöiltä parempaa asennetta ainaisen kiukutelun sijaan, vaikka itse on syypää siihen, että pitkäpinnaisiltakin palaa hermo. Kuten todettua, kaikki hänen suunnitelmansa ovat käyttökelvottomia, eikä hän edes tiedä että kauanko eri prosessit vievät aikaa. Sen sijaan, että syyttäisi muita, niin voisi rehellisesti katsoa peiliin ja todeta että minusta ei ole tähän toimenkuvaan, vaikka onkin hieno linketinni-profiili.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se entinen työntekijä selviytyi tuossa hommassa, missä nyt olet? Tunnetko hänet tai onko samassa työpaikassa muussa tehtävässä, että voit kysyä neuvoa? Onko siellä ketään sellaista luotettavaa työkaveria jonka kanssa voisi jutella työn järkeistämisestä? Voitko kysyä tekikö edeltäjäsi ylitöitä.
Joku tuossa nyt on pielessä. Ei voi olla olemassa työtehtävää missä joutuu koko ajan tekemään liian pitkiä päiviä ja ilmaista ylityötä.
Eihän kukaan sellaista jaksa eikä ole laillistakaan.
Oletko liian pikkutarkka tai et osaa järjestellä töitä tärkeämmistä vähemmän tärkeämpiin? Puuhasteletko jonkun homman kanssa pitkään ja sitten muut jäävät tekemättä. Eli jäät ikää kuin jumiin jos et ymmärrä tai osaa miten joku tehdään. Sitten saattaa kulua siihen tuntikausia. Kuitenkin olisi sillä aikaa pystynyt tekemään muita pois alta ja kysyä neuvoa siihen jumiutuneeseen.Itse aikoinani kävin aina aamulla työt läpi ja lajittelin ne työt jotka ajattelin tehdä ja olivat jonossa.
Jos ei ollut täysin kiireellistä, niin ensin tein nopeasti ne helpot pois ja pino pieneni heti.
Jos olisin jäänyt vaan ensimmäiseen päällimmäiseen ja hankalaan kiinni tutkimatta mitä muita olisi ollut niin työpino olisi vain kasvanut päivän mittaan lisää.Työn priorisointi ja suunnittelu on myös osa työtehtävää.
En haluaisi kuulostaa nillittäjältä täysin asialliseen viestiisi, mutta pakko mainita, että joidenkin työ ei ole kuin palikkajono, vaan joidenkin työ on kuin Tetris. To do -listat lentää roskiin jo aamun aikana.
Pakko mainita, että tietenkin ymmärrän tuon. Olihan itsellänikin päiviä, jolloin teinkin ihan jotain muuta kuin sitä mitä olin suunnitellut. Tai tuli heti aamusta joku kiireellinen ja muut työt aivat jäädä odottamaan. Ei minulla kaiken aikaa ollut niitä palikoita jonossa.
Tarkoitinkin sellaista tilannetta kun ei ollut mitään kiireellistä juuri silloin, kukaan ei keskeyttänut jatkuvasti, ei tullu jotain yllättävää tms.
Kai jokaisella on myös niitä työpäiviä kun pystyy tekemään niitä to do-listan töitä. Ei voi olla kaiken aikaa kaaosta ja sitä sun tätä koko päivää. Ei ne palikat voi aina olla sekaisin ja vajota ennakoimatta mistä sattuu.
Jos ei ole mitään mahdollisuutta koskaan itse priorisoida tai suunnitella omia töitään niin ei sekään työ mitenkään tuottavaa voi olla.
Tietenkin jokainen valitsee työtyylinsä miten tekee. Joillekin on nimenomaan "tärkeää", että on koko ajan kova kiire ja sählinki ja mitään ei ehdi tehdä. Tai sitten juuttuu johonkin yksityiskohtaan tai korjailee ja korjailee tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä, kun joku on epäillyt osaamistani ja pätevyyttäni, niin pakko todeta, että yliopiston lisäksi pääsin amk:uun, jossa oli koko päivän kestävät soveltuvuuskokeet, mitattiin mm. loogista päättelykykyä, yhteistyötaitoja, motivaatiota, jne. Alle 10 % hakijoista pääsi sisälle. Minä pääsin heti ensi yrittämällä sisään. Eräskin kaveri ei päässyt ekalla yrittämällä sisään, vaikka myöhemmin opiskeli itsensä ekonomiksi.
Sitä paitsi kukaan ei ole seppä syntyessään. Ei mikään korkeakoulu opeta valmiiksi työelämään, vaan ne työtehtävät opitaan työelämässä. Toista on ehkä duunaritason hommissa, jossa ammattiin opiskellaan ja harjoitellaan jo koulussa. Mutta niissäkin hommissa harjoittelu tekee mestarin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Täällä, kun joku on epäillyt osaamistani ja pätevyyttäni, niin pakko todeta, että yliopiston lisäksi pääsin amk:uun, jossa oli koko päivän kestävät soveltuvuuskokeet, mitattiin mm. loogista päättelykykyä, yhteistyötaitoja, motivaatiota, jne. Alle 10 % hakijoista pääsi sisälle. Minä pääsin heti ensi yrittämällä sisään. Eräskin kaveri ei päässyt ekalla yrittämällä sisään, vaikka myöhemmin opiskeli itsensä ekonomiksi.
Sitä paitsi kukaan ei ole seppä syntyessään. Ei mikään korkeakoulu opeta valmiiksi työelämään, vaan ne työtehtävät opitaan työelämässä. Toista on ehkä duunaritason hommissa, jossa ammattiin opiskellaan ja harjoitellaan jo koulussa. Mutta niissäkin hommissa harjoittelu tekee mestarin.
Ap
Opettele olemaan ulkokultainen, eli näkyvimmät työt ensin. Laiskahko ja itsekäs. Näyttelijä. Niillä pärjäät nykymaailmassa.
Kuulostaa kyyniseltä. Taitaa sinullakin kuomaseni olla työuupumus ;)
Onnellinen että sinulla on työpaikka. Tuo tilanne on kuitenkin kamala. Toivon sinulle voimia jatkaa, kunnes saat tilanteen rauhoittumaan. Kai se työnantaja näkee sinun tunneista että tilanne ei ole normaali!