Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

kaatuuko/kompuroiko teidän muiden 2-vuotiaat usein?

Vierailija
10.10.2006 |

tuntuu että tyttö kaatuilee tai sotkeutuu jalkoihinsa tämän tästä. Onko normaalia?

Kommentit (12)

Vierailija
1/12 |
10.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siinä juuri kävelyyn oppimisen jälkeen on se kompuravaihe, mutta se on molemmilla ollut vähän jälkeen yhden vuoden.

Vierailija
2/12 |
10.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

meidän kompuroiva parivuotias diagnosoitiin lopulta pari vuotta myöhemmin epileptikoksi, lisäksi häiriöitä motorisessa kehityksessä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/12 |
10.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

on muuten hyvinki lahjakas motorisesti. Pitää kynää oikein, hyppää tasajalkaa, tekee kaikenlaisia temppuja. Mutta juostessa, pyöriessä tms. tasapaino pettää. KOmpastuu omiin koipiinsa.



ap

Vierailija
4/12 |
10.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ystävälläni on isokokoinen, pitkä tyttö ja hän alkoi käydä jumpassa kömpelyyden takia. Liittyi siis ihan vain isokokoisuuteen.



Itse olen kova kompuroimaan vieläkin ja minulla se liittyy stereonäön puutteeseen ja siksi minun on tosi vaikea hahmottaa etäisyyksiä. Saatan törmätä ovenpieleen tai astua portaan ohi, koska näen " väärin" .

Vierailija
5/12 |
10.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsi on muuten motorisesti nopeasti kehittynyt, mutta nyt on alkanut kompuroimaan. Luulen sen liittyvän nopeaan kasvuvaiheeseen.

Vierailija
6/12 |
10.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

tuntuu, että tuo neiti on jatkuvasti turvallaan... on kyllä kehittynyt hyvin ja motorisesti lahjakas... liittyiskö sitten siihen pituuskasvuun.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/12 |
10.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

on kävellyt kyllä jo viitisen kuukautta. mutta saattaahan tuo johtua pituuden kasvusta.

Vierailija
8/12 |
10.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

on kompuroinut aina, siitä asti kun oppi 1v kävelemään.



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/12 |
10.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

oli siis semmoista yleistä kehonhallinnan vaikeutta, lisäksi hienomotoriikan ongelmia. kynäotteen kyllä osasi, mutta piirtäminen on ollut aina vaikeaa eikä mitenkään mieluista.



epilepsia on lapsuusiän poissaoloepilepsia, jonka todella lyhyet poissaolokohtaukset huomasin erittäin harvoin, vaikka tutkimuksissa niitä todettiin olevan kymmeniä ellei satoja vuorokaudessa. ne siis osaltaan aiheuttivat nuo kompuroinnit, jotka lääkityksen jälkeen loppuivatkin.



MUTTA meidän kokemus ei tarkoita että teillä olisi mitään suurempaa hätää. kuitenkin kannattaa olla avoin sillekin että jotain häikkää saattaa olla - meille hoettiin todella pitkään monelta taholta että hätää ei ole ja kaikki menee ohi iän myötä. no ei mennyt - mutta tarkempiin tutkimuksiin päästiin vasta kun erikseen pyysin ja anelin.

Vierailija
10/12 |
10.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

tyttö tuijottaa joskus eteensä eikä kuule eikä näe mitään silloin, vaikka kuinka hoen hänen nimeään. Olen ihmetellyt sitä aina.



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/12 |
10.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

näkyä lapsessa juuri kompurointina.. Totta kai lapsi voi olla lahjakas motorisesti ja muutenkin ;) Tuo ongelmallinen hahmottaminen voi myös näkyä vaikkapa saksien käsittelyssä, kun pitää leikata viivaa pitkin. Tosin 2v on vielä sen verran pieni, ettei noita välttämättä vielä voi päätellä.



Lapsen hahmottamista voi tukea liikunnallisilla harjoituksilla ja varsinkin sellaisilla, missä ylitetään keskiviivaa ;) Vaikkapa kävellen kiemurtelu esineiden välistä jne. Myös tanssi on hyvä keino. Kannattaa vaikka käydä kirjastosta katselemassa aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja lasten liikuntakirjoja ;) Niistä löytyy hyvää tietoa, miten lasta voisi tukea ;) Ja noista harjoituksista voi tehdä yhteisiä hauskoja hetkiä ;)

Vierailija
12/12 |
10.10.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

ne oli meillä siis todella lyhyitä, muutama sekunti. suurin osa meni multakin ohi, eli en niitä huomannut (tiedän kun video-eeg:ssä niitä löytyi valtavasti, enkä huomannut niitä vaikka olin samassa tilassa koko ajan ja erikseen koitin huomata ne). kun huomasin, se tapahtui niin että lapsi pysähtyi kesken jonkun tekemisensä, jähmettyi muutamaksi sekunniksi paikalleen, kasvoille tuli semmoinen jännä ilme ja katse suuntautui ylös vasemmalle. on siis eri asia kuin se, että unohtuu ajatuksiinsa, jota meille ehdotettiin mm neuvolasta.



jos tuntuu että tällaisia kohtauksia on, niin vaadi päästä tutkimuksiin. eeg tutkimus on kivuton ja varma tapa tutkia onko aivosähkökäyrässä jotain poikkeavaa.



jos taas kyse on pelkästään hahmotuksen ongelmista ja niihin liittyvistä motorisista ongelmista, kannattaa jutella niistäkin neuvolassa. kaikenlaista voi tehdä itsekin, ja toimintaterapia on erinomainen apu näihin ongelmiin. voi tosin olla hankalaa päästä sinne noin pienen kanssa, mutta kannattaa ottaa asia esille.



tsemppiä, edelleen on mahdollista ja jopa todennäköistä että kaikki on ok ja menee ohi itsestään. ei kuitenkaan kannata pelätä tutkimuksia ja mahdollisia diagnooseja!

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän viisi kaksi