Miksi jo pelkkä työpaikkailmoituksen lukeminen aiheuttaa stressin tunteita?
En pidä itseäni työtä pelkäävänä maisterina, mutta miksi useimmat työpaikkailmoitukset ahdistavat jo lukiessa niitä?
Esim. " Sinulta odotetaan vahvaa projektinhallinnan osaamista sekä kokemusta kansainvälisten projektien tuotannosta. Sinulla on asiakaslähtöinen ja luova kehittämisote ja olet kiinnostunut laaja-alaisesta ammatillisesta verkostoitumisesta. Olet tiimityöskentelijä, joka osaa innostaa ja inspiroida sekä johtaa projektia positiivisella asenteella. Olet idearikas sisällönkehittäjä, joka on kiinnostunut niin X:n kuin Y:n ilmiöistä Z:aa unohtamatta. Sinulla pysyvät myös asiakirjat, sopimukset ja laskut hallinnassa. Edellytämme sinulta myös vahvaa paineensietokykyä ja erinomaisia vuorovaikutustaitoja.
Työn kansainvälisen luonteen takia hakijalta edellytetään hyvää suomen kielen ja vahvaa englannin kielen taitoa. Muu kielitaito katsotaan hakijalle eduksi."
Näen itseni tässä tehtävässä ahdistuneena jokapaikanhöylänä, jossa revitään eri suuntiin ja vielä pitäisi ehtiä tekemään sihteerin-, viestinnän- ja projektityöntekijän hommatkin. Ideointikykyjä vaaditaan, juu, mutta ne ovat taatusti jumissa, kun en pysty nukkumaan ja pyörin aamuyöt tulevaa viikkoa miettien. Ja näkyvissä vielä väkisin verkostoitumista jäykissä tilaisuuksissa sekä yht'äkkisiä puheluita toiselta puolen maailmaa.
Ääh! Kaipaisin vain selkeän, simppelin työn - tontin jonka pystyn osaltani hoitamaan ja sitten vapaalle. Onko tällaisia töitä enää ollenkaan? Vai olenko vain liian herkkä ja stressinsietokyvytön tapaus?
Onko muita kohtalotovereita?
Kommentit (7)
En ole maisteri, mutta tunnistan saman niiltä ajoilta, kun piti etsiä töitä. Rupesin sitten ajattelemaan, että ei siinä työpaikassa yksikään töissä oleva täytä noita kriteerejä. Työnantajat saisivat vähän hillitä lennokkuuttaan työpaikkailmoituksia laatiessaan, vaatimukset on ihan tolkuttomia työhön nähden.
Kaikki on nykyisin tuota. Lisätään soppaan vielä se mitä ei mainita ilmoituksessa eli huono työilmapiiri ja loputon sekavuus.
Joskus tulee jotain vilkaistua vaikka en töitä edes hae ja kyllä stressaa nuo aivan älyttömän teennäiset kuvaukset ja vaatimukset töistä. Miksi kaikelle yksinkertaiselle pitää nykyään keksiä joku erikoisen hieno nimi, eikö kukaan kehtaa olla sitä mitä on?
Koska tiedät, että kukaan normaali ihminen ei halua muuttua kuvauksen kaltaiseksi työntekijäksi.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki on nykyisin tuota. Lisätään soppaan vielä se mitä ei mainita ilmoituksessa eli huono työilmapiiri ja loputon sekavuus.
Kyllä, päädyin käväisemään julkisella projektissa, jonka johtaja oli täysin pihalla. Häntä ei edes nähnyt toimistolla, vain takki oli tuolissa/pois. Kaikki työntekijät olettivat työstä hirveästi jotakin, mutta kukaan ei tiennyt, mitä oikeasti piti tehdä. Kaikilla oli vaan "kauhean kova kiire." Kukaan ei neuvonut ketään, keneltäkään ei voinut edes kysyä, koska siitä neuvosta ei tullut viisaammaksi. Tietotekniikka oli jumissa ja IT-tuki viikon kuluttua (ehkä) paikalla. Kovasti olisi pitänyt kehittää ja ideoida. Mutta mitä? Mikä tavoite?
Siellä kävi 7h 45 min pitkäksi, kun piti olla tekevinään jotakin. Vessassakaan ei voi koko päivää kuluttaa eikä ruokatunnilla. En jaksanut tällaista epämääräisyyttä, vaan lähdin menemään.
Samassa veneessä olen minäkin kuin ap. Luen työpaikkailmoituksia ja hakuvaiheessa jo ahdistaa.
Samoja fiiliksiä. Yksi burnis tuli jo, en jaksa enempää.