Lue keskustelun säännöt.
Haluaisin vaan olla rakastettu ja hyväksytty
09.05.2022 |
En toivo mitään materiaalista, mutta tämmöisen aineettoman toivomuksen toteutuminen vaikuttaa olevan ihan utopiaa. Miksi joudun olemaan yksin?
Kommentit (26)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parin kommentin jälkeen jo huomaa, että miksi ap on yksin. Eikö ole kumma juttu ap, että muut huomaavat asian jo näin pian. Näkemättä ja tuntematta sinua.
Mitkähän nämä pari kommenttia ovat, minunko joka en pidä itsestäni? En ole ap, en ole edes väittänyt niin. Mutta tee vaan diagnooseja toisen ihmisen teksteistä. Olen edelleen sitä mieltä että minä ja muut emme ole identtisiä joten se että en pidä itsestäni ei sulje pois sitä etteikö muut voisi olla mukavia ja hyviä tyyppejä.
Olet ap tai et. Joka tapauksessa sinun teksteistäsi saa niin ikävän kuvan, että ei kyllä sinuun kukaan halua tutustua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et tule saamaan sitä toisilta ja miksi edes pitäisi. Ei toiset ole luotuja sinua tsempaamaan. Rakasta ja hyväksy itse itsesi, niin me muutkin tehdään. Sen jälkeen vasta aletaan tykkäämään toisista.
Mistä fraasikirjasta tämän löysit? 😆 Ei minun tarvitse pitää itsestäni, pitääkseni muista. En minä pidä lakritsistakaan pitääkseni suklaasta. Nyt järki käteen noiden latteuksien kanssa.
No niinhän se menee; kun itse ei osaa olla itsensä kanssa, heijastaa oloansa muihin. Kun hakemalla hakee hyväksyntää, tulee perseennuolijaksi. Jos ei pidä itsestään, hakee ylemmyyden tunnetta toisia vähättelemällä heitä ja jne.
Päinvastoin, kun en pidä itsestäni, keskityn itseni ihailun sijaan muihin ja muiden kanssa olemiseen. Näinollen keskitän sen mielenkiintoni muihin ihmisiin ja kuka tässä häviää?
Toisin kuin väitit, en ole ylemmyydentuntoinen muita kohtaan - enintään sitä kohtaan, että toistellaan jotain ulkoaopeteltuja fraaseja vain siksi että olisi jotain mitä sanoa asenteella "ettei kenellekään tule paha mieli". Toisinsanoen, ajatelkaa joskus omilla aivoilla sieltä boksin ulkopuolelta, niin ymmärrätte ettei noissa hokemissa ole mitään järkeä. Ihmisinä voitte silti olla mahtavia vaikka torppasinkin nykyisen ajatusmallin.
Tuo sun systeemi ei vaan toimi. Maailman hirvein stalkkeri kiinnittää kaiken huomionsa toiseen ihmiseen ja lopputulos on täysi katastrofi.
No se ei tee minusta hirveää stalkkeria, jos en pidä itsestäni vaan muista. Muuten ihan kiva logiikka.
No sun logiikalla tarvitset rinnallesi toisen rikkinäisen ihmisen, joka sitten vuorostaan ihailee sinua ja seuraamme tällaista mm. Heard/Depp -oikeudenkäynnissä.
Jotta ihminen voi rakastaa ja kiintyä terveesti ja tasapainoisesti, olla toiselle hyvä ja samalla pitää kiinni omista rajoistaan ja arvoistaan, pitää rakastaa itseään ja hyväksyä itsensä. Se ei ole mikään helppo rasti, mutta mahdollinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et tule saamaan sitä toisilta ja miksi edes pitäisi. Ei toiset ole luotuja sinua tsempaamaan. Rakasta ja hyväksy itse itsesi, niin me muutkin tehdään. Sen jälkeen vasta aletaan tykkäämään toisista.
Mistä fraasikirjasta tämän löysit? 😆 Ei minun tarvitse pitää itsestäni, pitääkseni muista. En minä pidä lakritsistakaan pitääkseni suklaasta. Nyt järki käteen noiden latteuksien kanssa.
No niinhän se menee; kun itse ei osaa olla itsensä kanssa, heijastaa oloansa muihin. Kun hakemalla hakee hyväksyntää, tulee perseennuolijaksi. Jos ei pidä itsestään, hakee ylemmyyden tunnetta toisia vähättelemällä heitä ja jne.
Päinvastoin, kun en pidä itsestäni, keskityn itseni ihailun sijaan muihin ja muiden kanssa olemiseen. Näinollen keskitän sen mielenkiintoni muihin ihmisiin ja kuka tässä häviää?
Toisin kuin väitit, en ole ylemmyydentuntoinen muita kohtaan - enintään sitä kohtaan, että toistellaan jotain ulkoaopeteltuja fraaseja vain siksi että olisi jotain mitä sanoa asenteella "ettei kenellekään tule paha mieli". Toisinsanoen, ajatelkaa joskus omilla aivoilla sieltä boksin ulkopuolelta, niin ymmärrätte ettei noissa hokemissa ole mitään järkeä. Ihmisinä voitte silti olla mahtavia vaikka torppasinkin nykyisen ajatusmallin.
Tuo sun systeemi ei vaan toimi. Maailman hirvein stalkkeri kiinnittää kaiken huomionsa toiseen ihmiseen ja lopputulos on täysi katastrofi.
No se ei tee minusta hirveää stalkkeria, jos en pidä itsestäni vaan muista. Muuten ihan kiva logiikka.
Ei kukaan ole väittänyt että olet stalkkeri ja logiikka on tosiaan tuo. Etköhän sinäkin ole sitä mieltä että stalkkerin pitäisi kääntää katse oman sisimpänsä työstämiseen muiden ihmisten hyväksynnän hakemisen ja vainoamisen sijaan. Sun ongelma on se että et pidä itsestäsi. Kaikki ongelmat on sitä perua ja korjaantuvat kun korjaat tuon. Et pysty kuvittelemaan sitä minkälaista elämä on kun hyväksyt itsesi ja rakastat itseäsi, joten sulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin uskoa meitä jotka on koettu sama ja päästy toiselle puolelle. Et sinä muutu toiseksi ihmiseksi sillä että opettelet rakastamaan itseäsi (jos onnistut, se ei ole helppoa). Sinulla on vain sata kertaa mukavampaa olla sinä.
Vierailija kirjoitti:
Niin mäkin halusin, mutta kun en ole. Ei elämässä saa kaikkea mitä haluaa, ihan luulis olevan perusasia heikompilahjaisellekin. Opi elämään ilman typeriä riippuvuksia.
Rakastetuksi ja hyväksytyksi tulemisen tarve ei ole typerää riippuvuutta.
Se on perustarve, jo vastasyntyneellä on nämä, eikä se kehity terveeksi normaaliksi yksilöksi ilman.
Jos vauva hoidetaan fyysisesti hyvin, mutta rakkaus läheisyys ja ehdoton hyväksyminen puuttuu, kasvaa empatiakyvyttömiä kylmiä ihmisiä.
Ja kun katsot ympärillesi huomaat miten valtavasti näistä on ollut puute ja vajaus hyvin monen elämässä!
Jostain syystä juuri sellaisia ihannoidaan, herkkiä ja tuntevia halveksitaan.
Ei ihme että maailma on sellainen kuin on.
Sinussa ap on paljon tervettä, osaat kaivata näitä aisoita. Ne eivät ole sinulle vieraita, olet varmaankin saanut näitä asiopita joskus? Muutenhan et osaisi kaivata.
Elämä ei ole tuntevalle ihmiselle helppoa maailmassa missä pitäisi olla kova, kylmä, minä-minä-orientoitunut, ilkeä, ja paha.
Pidä yllä herkkyyttäsi ja pyri löytämään toisia kaltaisiasi. Sillä kyllä heitä (meitä) on olemassa. Hakeudu sellaiseen seuraan missä kohtaat empatiaa ja myönteisyyttä vaikka se vaikeaa tuntuukin olevan.
Älä anna lannistaa itseäsi, pidä liekki yllä!
Mitkähän nämä pari kommenttia ovat, minunko joka en pidä itsestäni? En ole ap, en ole edes väittänyt niin. Mutta tee vaan diagnooseja toisen ihmisen teksteistä. Olen edelleen sitä mieltä että minä ja muut emme ole identtisiä joten se että en pidä itsestäni ei sulje pois sitä etteikö muut voisi olla mukavia ja hyviä tyyppejä.