Suurin epävarmuutesi kehossasi?

Murrosikä

Todella pahat aknearvet kasvoissa, eli sellaiset syvät kuopat ja kraaterit kaikkialla. Minulla oli teininä todella paha akne, ja siinä kohtaa kun sain vihdoin roaccutan-kuurin, oli akne tehnyt tuhojaan jo vuosien ajan. Olen nyt aikuisiällä käyttänyt tuhansia euroja mm. laserointiin ja eri happohoitoihin, mutta naama muistuttaa edelleen kuoppaista perunapeltoa.

Typerän näköinen nenä.

Finnit!

Finnitt

Isot tissit!

Ylipainoa on

Maha kun se ei ole sellainen lituska. Ja siis tämä on ollut ihan aina, myös normipainoisena.

Lisäksi eteenpäin kääntyneet olkapäät on yksi häpeän aihe.

Ja roikkuvat rinnat.

Arpinen ruma maha! Mulla on ollut useampi vatsan alueen leikkaus vuosien varrella,

Pienet jalat.

Oli jo kouluaikoina luokan pienimmät kädet.

Niitä on paljon. Top-3 ehkä minipenis, iso pottunenä ja iso maha.

Maha. Maha. MAHA!!!

Vihaan mahaani vaikka en ole ylipainoinen enkä lihava. Päin vastoin.

Jostain syystä en siedä sitä ollenkaan, toivoisin että minulla olisi mahan paikalla kuoppa.

Joskus teini-ikäisenä suunnittelin tosissani hankkivani jostain tarpeeksi ison ja terävän lihaveitsen ja leikkaavani sen pois.

Tähän vaikuttaneeni sairastamini syömishäiriö, anoreksia. 

Olen tosin toipunut pahimmasta mutta viha mahaani kohtaan ei laannu. 

Miehekkäät pohkeet. :/ Häpeen ja inhoon.

Vierailija kirjoitti:

Maha. Maha. MAHA!!!

Vihaan mahaani vaikka en ole ylipainoinen enkä lihava. Päin vastoin.

Jostain syystä en siedä sitä ollenkaan, toivoisin että minulla olisi mahan paikalla kuoppa.

Joskus teini-ikäisenä suunnittelin tosissani hankkivani jostain tarpeeksi ison ja terävän lihaveitsen ja leikkaavani sen pois.

Tähän vaikuttaneeni sairastamini syömishäiriö, anoreksia. 

Olen tosin toipunut pahimmasta mutta viha mahaani kohtaan ei laannu. 

Kaikkea tämä sairas yhteiskunta ja kauneusihanteet saavat aikaiseksi. Ole itsellesi armollisempi. Maha on normaali asia, jota ilman et olisi elossa. 

Liian pitkä kaula, peruskoulussa joskus alieniksi haukuttu sen vuoksi. Edelleen suurin epävarmuuden aiheuttaja ulkonäössä vaikka tuosta on jo kohta parikymmentä vuotta aikaa :(

Vierailija kirjoitti:

Liian iso

Ei voi olla liian iso. Oletko tosissasi?

Kaksoisleuka, joka ei laihtuniden myötä pienentynyt vaan muuttui vain lepattavammaksi. Sitäpä et peitä tai muuta millään.

Kyllä se valitettavasti on ikääntymisen merkkien näkyminen. Olen alkanut iän myötä näyttää mieheltä (olen siis nelikymppinen nainen), ja vielä rumalta mieheltä. Kerran kun katsoin erästä valokuvaa, niin ensivilkaisulla ihmettelin, että kuka tuokin mies on ja samassa tajusin, että herranjumala sehän olenkin minä. Minulla on vielä todella ohuet hiuksetkin, ihan kalju paistaa läpi ja näytänkin mieheltä, joka pitää ohenevia hiuksiaan pitkänä ja kampaa niitä peittämään kaljua. Kuka antiikin roomalainen kirjailija se sanoikaan ettei ole mitään rumempaa kuin pitkätukkainen kalju, se tarkoitti kyllä että miehissä, mutta minähän olen alkanut näyttää mieheltä.

Pää. Epävarmuus johtuu aina päästä, vaikka sitä eivät kaikki ymmärrä. Tuskin esim karvainen jalka on epävarma.

Oikeastaan koko keho.

Olin ennen todella ylipainoinen ja laihdutin puolet elopainosta, siitä jäi löysää ihoa jota leikattiin pois. Paraneminen oli vaikeaa, tulehduksia yms. sittemmin olen lihonut paljon takaisin.

Nyt mun kehossa ei ole yhtäkään kohtaa mistä oisin edes semityytyväinen. Joka paikassa on löysää ihoa, läskiä, selluliittia, venyneitä arpia, turvotusta, tulehtuneita näppylöitä yms.

Ei mene oikeastaan päivääkään ettenkö tämän takia ajattelisi itsemurhaa.

Tän takia oon menettänyt monta potentiaalista ihmissuhdetta enkä enää jaksa yrittää edes.

Elämä menee eteenpäin väkisin kun keksin kaikkea ettei asiaa tarvisi miettiä, mutta aina se tulee vastaan.

Ehkä eniten tässä surettaa se, etten ole ikinä eläessäni päässyt tuntemaan miltä tuntuu kun on normaali ja sopusuhtainen kroppa, kun lapsesta asti olen ylipainoinen ollut. Ja sittemmin olen tajunnut että en sitä ikinä tule kokemaankaan.