Eilen uskovainen tarjosi minulle lippusta... " -saanko antaa evankeliumin?"

hätä sielustasi. Ei ymmärrä, että usko on ihmisen oma valinta. Itse uskon Jeesukseen omana pelastajana, mutta olen huono kertomaan siitä. Tuntuu aina tuputtamiselta. Toisaalta tuntuu kurjalta, kun ihmiset ei luota Jumalaan, vaan elävät materialle jne. On olemassa ikuisuus, taivas ja helvetti. Harva ottaa pelastuksen vastaan.

En oikeasti ymmärrä, valaiskaa minua?



ap

Niin, ymmärrän kyllä tuon kannan. Olen kasvanut " normaalisti uskovassa" ev. lut. kodissa ja osaan nähdä nämä asiat teidänkin kannaltanne. Ymmärrän, että haluatte vain minun ja kaltaisteni parasta. Ja se harmittaa, että emme tajua ottaa ilosanomaa vastaan.



Mutta kun usko ei tule väkisin. Tiedän kaiken mitä tarvitsee uskosta tietää. Joten en periaatteessa tule sen kummemmaksi lippusista ja lappusista. Minun uskonnottomuuteni ei ole kiinni tiedon puutteesta. Joskus otan mielenkiinnosta noita lappusia, luen ja katson kenen jakamia ovat. Aina en kuitenkaan jaksa.



Hmm.... kaikki ateistit eivät ole moraalittomia ja materialle eläviä (toki et niin väittänytkään, mutta monet niin ennakkoluuloisesti ajattelevat). Me elämme aivan normaalia perhe-elämää ilman uskoakin. Meillä ei ole alkoholi-ongelmia (emme juo), ei väkivaltaa, ei moraalittomuutta. Elämme perhekeskeistä normaalia arkea kunnioittaen luontoa ja muita ihmisiä.



ap

ihminen monella tavalla kuin minä uskovainen. Mitä uskot olevan kuoleman jälkeen? Etkö usko yliluonnolliseen? Elämä on kuitenkin lyhyt, vaikka nyt tuntuu ikuiselta. minä elän ja nautin elämästä nyt, mutta kaipuu jonnekin parempaan paikkaan on kova. Miksi ihmiset usein vasta kuolemansairaana etsivät Jumalaa? Tosin Raamatussakin sanotaan, että vain harvat löytävät pelastuksen. Jumala ei apkota meitä mihinkään! Itselläkin kristillinen koti, jossa tosin uskosta ei puhuttu paljoakaan. Jumala antaa minulle rauhan ja kuolemakaan ei enää niin paljon pelota!

Minä ajattelen, että kuoleman jälkeen ei ole mitään. Tai sitten elämme henkinä jossakin....en tiedä. En kaipaa " parempaan paikkaan" . Minulla ei ole mitään ehdottomia uskomuksia, siksi kutsun itseäni agnostikoksi. En siis kiellä jumalaakaan, mutta en kyllä uskokaan. Ajattelen, että jos jumala on olemassa ja hän haluaa minua kutsua, hän kyllä sitten pistää sisälleni sen tunteen, että jumala on. Epäilen kyllä vahvasti, että ikinä niin tulee käymään.



En usko, että kuolemansairaanakaan etsisin jumalaa. Olen ollut lähellä kuolemaa-tilanteissa 2 kertaa viimeisen 5 vuoden aikana, enkä siltikään saanut mitään ihmeellistä oloa, että pelastumiseni olisi ollut jumalan ansiota. Minulla kävi vain hyvä tuuri. Jos sairastuisin kuolemanvakavasti, ehkä sittenkin vielä ajattelisin niin, että koska minulla on jumalalle avoin sydän, hän kyllä kílmoittelee itsestään, jos on olemassa :)



Kuolemaa en pelkää. Enkä tunne oloani rauhattomaksikaan.





ap

Jumala kestää sun epäuskon. Parempi noin, kuin oisit teeskentelevä tapauskovainen (vert. fariseus). Et kyllä voi sanoa etukäteen, ettet etsi jumalaa kuolemansairaana, on se niin kova juttu, kun kuolema on tulossa. Itse hoitanu sairaanhoitajana kuolevia ja tosi usen, melkein aina Jumala tulee esille keskusteluissa. Pysy edelleen avoimena Jumalalle! Jos olet kristillisestä kodista varmasti olet kuullut Raamatun ennustuksista, jotka paraikaa toteutuvat. Vielä tulee se viimeinen sota, tuskimpa ydinaseita valtiot tulevat museoihin laittamaan. Pelkästään kasvihuoneilmiö tulee tekemään elämän vähitellen mahdottomaksi. Raamattu ennustaa maailman lopun tulevan sen sukupolven aikana, joka näkee Israelin valtion syntyvän. Tämä tapahtui 1948. Seuraa uutisia. et voi olla sokea, että pian alkaa tapahtua... kuulostaa klseeltä, mutta oletko valmis?

Olen " aloitteleva" raamatunlukija ja haluaisin lukea kyseisen kohdan. Kiitos!

Minuakin kiinnostaisi tietää, missä raamatun kohdassa noita ennustuksia lukee?

10 siis oli ap.



Sanoinkin, että _en usko_ että kuolemansairaanakaan etsin jumalaa. Tottakai voi olla, että etsin jumalaa joskus vielä ilman mitään sairauksiakaan.



En mene vannomaan mitään, vaikka luulenkin monenlaista :) Aion aina yrittää pitää mielen avoimena kaikelle uudelle, en halua väkisin sulkea mitään ovia, miksi niin tehdäkään?



Tosin ihmetyttää se, että jos jumala olisi olemassa, miksi hän ei olisi jo antanut itsestään tunnetta minulla? Siksi siis luulen, että jumalaa ei ole.





ap

on noita ennustuksia, mutta niitä on vaikea tulkita itse. Olen siis uskova, ja kuullut opetusta lopun ajoista ja ilmestyskirjoista, mutta itse en kauheasti ole ilmestyskirjaa lukenut, juuri sen vaikeaselkoisuuden vuoksi :)

Hmm....mitenkähän se voi niin vaikeaselkoinen olla, että sitä ei voi itse lukea ja ymmärtää?



Täytynee kaivaa raamattu kirjahyllystä ja tutkia. Olen joskus lueskellut raamattua, mutta en saanut sitä kovin pitkälle vietyä, kun tuli entistä enemmän semmoinen olo, että se on puutaheinää.





ap

Sinähän vain kieltäydyit ottamasta lappusta, koska et tarvinnut sitä. Samalla tavalla voisi vastata uskova ihminen, jolle taivasasiat on selvillä, eikä tarvitse lippusia ja lappusia aiheesta. Mielestäni miehen käyttäytyminen oli vähintäänkin outoa, jos häntä näytti ikäänkuin inhottavan käytöksesi. Ei välttämättä täysillä matkassa mieskään. Ehkä Jumala kävi miehen kautta kuitenkin kolkuttelemassa ovellesi, kun rupesit asioita miettimään.

Vierailija:

Ehkä Jumala kävi miehen kautta kuitenkin kolkuttelemassa ovellesi, kun rupesit asioita miettimään.

No, oikeastaan tämä tapaus ei saanut minua sen erityisemmin miettimään uskoa tai raamatun lukemista. Olen aina ollut sen luontoinen ihminen, että olen kiinnostunut uskonnoista, ihmisistä, tavoista ajatella ja elää.

Olen aikaisemminkin lukenut raamattua ihan mielenkiinnosta, jehovan todistajien kirjallisuutta, koraania myös. Tiedelehdet ovat lempilukemistani, rakastan kunnon dolumenttien katselua. Ihmiset ja käytös kiinnostavat. Ei mielenkiinto uskontoja kohtaan vielä minua " melkein uskovaiseksi" tee. Mutta jos se oli jumalan kolkutusta...ehkä sen joskus vielä sitten huomaan :)

ap