MARRASMURUJEN tiistai turinoita....
huomenta siis täältä kirpakkaasta syys säästä,kainuusta.
itse jo " malttamattomana" odotan että vauveli syntyisi,vaikka ihan hyvä että laskettuun on vielä aikaa,tänään nimittäin tulee keittiö ukko suunnittelemaan meille keittiötä.
tuntuu että repeän liitoksista(ei sen puoleen raskausarvet ympäröi koko masun,jalkoihin tullut ja takapuoli on myös saanut osansa)
vaan ei tule nyt taas mieleen mitä kirjoittaisi joten pitää palata myöhemmin.
toukokuunäiti 33+5
Kommentit (36)
Aliaa peesaan ensikertalaisten nukkumisvinkin kanssa: ei sitä ennen synnytystä tajunnutkaan, miten eri tavalla levättyä saa lapsen synnyttyä saati synnytyksen käynnistyttyä. Itselläni vedet menivät yöllä, seuraavan unettoman yön odotin suppareita osastolla ja viimein synnytin kuumeisena esikon maailmaan. Aika hormonihuuruissa olin, enkä saanut koko sairaalassa vietettynä aikana (synnytyksen jälkeen peräti 5 yötä) kunnolla nukuttua - noilla hormonihuuruilla ei ollut minuun sellaista " voisin juosta vaikka maratonin, ei tunnu missään" -vaikutusta, vaan pikemminkin olin huolissani vauva voinnista ja itku tuli niin ilosta kuin huolestakin. Tosi rasittavaa olla niin ei oma itsensä!
Synnytystä olen ajatellut jatkuvasti ja eilen supisteli sen verran reippaasti, että tein käsitekarttaa toiveistani - voin sitten synnärillä vaikka antaa paperin miehelle, jos ei itselläni ihan kaikki koristeet ole kuusessa... Lisäksi juttelen yhden hyvän ystäväni kanssa (3 lapsen äiti) synnytysjutuista lähes päivittäin, joten se käy henkisestä valmistautumisesta. Vähän kiusaa, kun en ole ihan vakuuttunut siitä, ymmärtääkö mies täysin, miten latautunut itse olen, ja välillä tavallista ärtyneempi. Saattavat tietty nuo hormonitkin tehdä kärttyisämmäksi (tai perus v-mäinen luonne, mutten sitä myönnä...)
Supistelee siis tuttuun tapaan. Lisäksi eilen oli tosi oksettava olo (ainakin viimeksi kipu sai oksentamaan). ole pariin päivää valunut, mutta ensimmäistä kertaa tämän raskauden aikana valkovuotoa. Olikos myös se merkki paikkojen kypsymisestä?
Ingefära 36+0
Tervetuloa Siilirouva! Muistiko oikein? Siili... jotain se ainakin oli, minä ja mun muisti :)
Tosi hurjalta tuntuu kuin teillä alkukuun marrasmuruilla on jo niin huikeet viikot!
Meillä tällähetkellä nuorin on 1v9kk. Mutta kun kuopusta rupesin odottaa niin keskinmäinen oli n.4kk vanha ja ikäeroksi tuli 1v3vko! Silloin oli aika rankkaa, ei sitä ehtinyt hirveesti keskittyä itseensä. Mutta lapset on ihania! Mitäpä sitä ei heidän eteensä tekisi? Nyt kotona vilistää tytöt pian 7v, pian 3v ja pian 2v..
Olenkohan uhkarohkea kun ajattelin pitää tytöille yhteiset synttärikemut 18.11? la on 26.11 eli seuraavana viikonloppuna. Mulla tytöt on syntyneet rv39+1, 40+1 ja 41+3. En viitsis hirveen aikaisin niitä pitää kun nuorimilla on synttärit oikeesti vasta joulukuussa. Mutta haluan pitää ne kuitenkin ennenkuin vauva syntyy!
Kotitöitä olis taas hirmuisesti kun vaan jaksais tehdä.. ei oikein huvita. Hitsi kun ton lakasukoneen pitää tulla pörräämään ihan tohon ikkunoiden alle juuri päikkäri aikaan...aarg. no nyt ne tytöt heräs..voi ...
äitikki rv33+2
Painoa oli tullut +500g/vko ja yhteensä n. 7,5 kg. Sf-mitta oli kasvanut pikkuisen, eli nyt oli 26,5 ja sainkin lähetteen äitiyspolille tarkistusta varten. Lääkäri meinasi kyllä että pää on niin alhaalla että oli mahdotonta mitata pään ympärystä. Pissassa oli reilusti leukosyyttejä (mitä sitten tarkoittaneekaan???) ja aamupissa pitää kiikuttaa huomenna labraan. Hemppa 131 ja verenpaine alhainen. Siinäpä ne - terkka lupaili että jo viikonloppuna saa lähteä pikkuisen " rilluttelemaan" mutta lääkäri käski edelleen makoilla jotta vauva nousisi ylemmäs. Paino-arvio oli puutteellisilla mitoilla n. 2 kg ja ensiviikolla äitiyspolilla saanee tarkemman arvion. Alakerrassa ei ollut tapahtunut kummoisia ja taisi sitten olla viimeinen lääkärikäynti äitiyspolikäyntiä lukuunottamatta. Nyt sitten vaan taas odotellaan ja odotellaan... huoh....
Taidanpa ottaa tunnin torkut ennen pojan kotiutumista... Nyt kun vielä saa nukkua oman rytmin mukaan :)
Illemmalla taidan jatkaa auton penkinpäällisten ompelua, aloiteltiin isännän kanssa lauantaina yhteistyössä jenkkiauton (vm -67) penkkien ompelu... olisittepa nähneet kun mies piirtää väkersi hiki päässä tunnollisesti kaavoja ratkotuista päällisistä, en huomannut sanoa että joka palasta ei tarvi jos ovat samanlaisia keskenään... Oppia ikä kaikki :)
MrsCruiser 32+6
tultiin jst neuvolasta. ehdittiin jo matkalla saada sisällisota pystyyn miehen kanssa! en _oikeen_ tykännyt lääkäristä ja hänen tavastaan hoitaa asioita tai minua!
ekaksi nää tavalliset: paineet 120/79. sf 35?! kasvanut 4cm viimesestä. sykkeet 140 kirjotettu, puhui 150. terkkari ja lääkäri teki nää havainnot.
sitten itse lääkäri!!! ensinnäkin kun menin sisään, sanoin että mieheni tulee ihan kohta, jos voidaan vaikka paineet mitata sillä välin. no lääkäri (venäläinen nainen) sanoo tylysti ota kengät pois ja mene vaa' alle. ennen kuin ehdin sanoa että mut punnittiin jo hän sanoo mikset sanonut että paino on jo mitattu. istun siinä penkissä ja hän sanoo housut pois tehdään sisätutkimus.
olisin halunnut että mies on sinä kuulemassa sykkeet ja muutenkin. siinä on sit sykkeet kuunneltu ja tutkimus melkein tehty kun mieheni koputtaa oveen. lääkäri levittää sitä liukuvoidetta entisestään mun mahalle, ottaa kumihanskat kädestä ja menee avaamaan ovea samalla sanoi että voit pukea. oli siis alapää ja maha siinä liukuvoiteessa aina kotiin asti.
lääkäri ei tuntenut vauvan päätä.. ennen sisätutkimusta hän sanoi että vauvan peppu olisi vasemmalla puolella ylhäällä, kuten olin epäillytkin. sisätutkimuksen jälkeen hän sanoo että laittaa lähetteen ultraan koska ei ole varma onko vauva perätilassa.
en tiedä mikähän nyt on, v*****aa ja pelottaa. oikeen todellinen kauhu kuva toi lääkäri! tekee niin mieli vaan sadatella ja manata se hemmetin akka! taas voin vaan ihmetellä miksi ja miten joku noin tyly ihminen voi olla hoitamassa äitiysneuvolassa?!
viikon sisällä pitäisi tulla kutsu äitiyspolille ultraan. siellä sit varmaan selviää kumpi tulee .. nyt on sellanen olo et yksikin väärä sana ukolta ni räjähdän!
koitin tossa hetken maata ja levätä, mut ei siitä tuu mitään. alko heti kauhee alavatsakipu, en tiiä ei kai mitään supistusta mut kauhee kipu!
*kirosanalitania*
jos vähä söis nyt ja miettis.. sit voi taas lukea ja kirjottaa vähän fiksummin.
ootellaan..
Tulin juuri neuvolasta, kaikki periaatteessa kunnossa, paino nousee tasaisesti 500g/viikko, yhteensä tullut 16 kg. Pissa puhdas, RR 112/60.
Kohdunpohjamitta (35+4) oli 32.5, eli keskikäyrän ja yläkäyrän puolivälissä, eli ihan normaali.... Mutta mutta..... minulla oli mukana näytille aikaisemmat neuvolakortit, ja molemmat pojat ovat kasvaneet keskikäyrän tuntumassa ja olleet silti syntyessään yli 4 kg. Ja tämä siis nyt on isompi. Vauvan pää on syvällä lantiossa, niin oli pojillakin pitkään (1,5 kk) ennen syntymää eli vauva uppoaa jonnekin lantioon ja SF-mitta näyttäää suhteessa vauvan kokoon pientä lukemaa.
Jos keskikäyrällä kasvava vauva on minun kropassani 4.2 kg niin paljonkohan painaa keskikäyrän ja yläkäyrän puolivälissä kasvava vauva? 4.7 kg? En todellakaan haluaisi jättivauvaa alatiesynnyttää, enkä haluaisi mitään ikäviä repeämiä ym kiusakseni.
Neuvolatädin mielestä syytä huoleen ei ole, eikä tarvetta mihinkään kummempaan koko- tai synnytystapa-arvioon, hän lykkää vastuun lääkärille jonne olen menossa ensi viikolla. Käyn siis omalla gynekologillani, enkä neuvolan lääkärillä, ja kai gyne jotain kantaa osaa asiaan ottaa. Minun gyneni ei vain ole mikään raskaus-expertti, enemmänkin hänen omin alansa on ehkäisy- ja vaihdevuosiasiat, ja olenkin alunperin alkanut hänellä käymään kierukka-asiossa, enkä viitsinyt vaihtaa toiseen nyt raskauden aikana.
tällaisia miettii
Mari 35+4
äippäpolista tuli mieleen vielä.. kun ultrat on maksanut sen polikäynnin niin maksaako toi äippäpoli kanssa? siis sen 22e tms..? tietääkö joku? vaikuttaako sairaala siihen? eli tässä tapauksessa kättäri..?
Monilla on jo supistukset ja tosi hommat menossa! Hieno juttu! Itsellani tänään on rv 33. Jokainen elävä lapsemme on syntynyt maailmaan n.2 vkoa myöhässä, eikä nytkään ole merkkia supistuksista....Hyvin pystyy olla koulussa ja työssä.En uskaltanut nauttia tästä raskaudesta, koska viime vuonna poikamme syntyi kuolleena rv 33+5, nyt sama rv on alkanut. Ihme juttu, mutta huomasin etten ole panikissa, kävin tänään ostamassa vauvalle talvihaalarit, en jaksa pelätä enää. Toivon että tästä lapsesta tulee elävä.Joka viikko käyn sairaalassa tarkkailussa( ottavat varmaan minun mielenrauhan takia), vauvalla kaikki on hyvin. Joku kirjoitti isosta vauvasta ja sf- mitasta.Kolmas lapseni on kasvanut yläkäyrällä ja tuli 4,3 kg poika. Neljas meni n. 1cm yläkäyrän yläpuolella, kuoli selittämättömään hapenpuutteseen( luin vähän aika sitten että pieni äiti ja iso vauva on aika huono yhdistelmä). Tämä kasvaa taas yläkäyrän yläpuolella,myös sen takia olen tarkkailussa, ja jos näytä siltä että vauvalla on jotain hätää, niin synnytys käynnistetään heti. Synnytyslääkäri viime viikollla armahti minua ja lupasi että synnytykseni käynnistetään vimeistään laskettuna päivänä , 28.11 vaikka kaikki menisi hyvin, he eivät anna menna yliajalle. Se tieto lohdutti ja rauhoitti.Samalla sain lupauksen että synnytystä valvotaan ja seurataan vaavin sydänäänet koko ajan.
Voimia jokaiselle loppusuoraalle!
Täällä Vaasassa ainakin menee silloin 22e kun on lääkäri, kun kuunnellaan sydänäänet niin 6e. Minähän myös käyn sen kaksi kertaa viikossa. Halpaa olla riskiraskaana ;).
Matuskhalla (?) ollut kyllä raskasta varmasti tuon edellisen vauvan kohtalon kanssa. En osaa edes kuvitella miltä tuntuu. Kun pitäisi olla jo voiton puolella ja sitten käy noin. hapenpuute on yksi syy miksi myös näitä diabetes-vauvoja seurataan tiheämmin. Elämä on välillä kyllä niin rankkaa. Mutta toivokaamme parasta! Onnea siis odotukseen!
Paino noussut pitkästä aikaa +200g,hb 137,verenpaineet taas aika alhaiset 105/60 ja sf-mitta 31.
Jollain muullakin oli noita sukkapuikkovihlaisuja,pari päivää on tullut tasaisesti ja muutama vetänyt " jalat alta" .Mistähän johtuu ei neuvolantäti osannut kertoa,kahdessa edellisessä raskaudessa ei näitä ollut.Eilen pakkasin sairaalakassin,sen verran kovia ovat pistokset olleet (vaikka eivät taida vielä synnytystä enteillä).
Nyt ruoan lapsille laittoon...
-kisupikkukuu tasan 35-
Siis voi tuota sanasotkua ;)
Tais aivot jäädä jo neuvolaan...ja nyt keittämään ruokaa lapsille!
Tervetuloa joukkoon Siilivaimo! (niinköhän se oli...)
Olin jo aikaisemmin kirjoittamassa pitkää litaniaa, mutta tottahan sitten tuli keskeytys lasten taholta. Nytkin nuo touhuavat sellaisella metelillä, että ei tässä taaskaan ole montaa hetkeä aikaa. Muutoin koko huusholli hajoaa! Tai ainakin tämän mamman pää =(
Niin, kun joku sitä kyseli, niin meillä on vanhempi 3v1kk ja nuorempi kohta 1v5kk. Poikia. Eli vauhtia ja meteliä piisaa! Meillä kun ei muutenkaan ole mitään hiljaisia kavereita, vaan temperamenttia löytyy. Leikkiväthän nuo kyllä keskenään, mutta aika usein saa olla erotuomarina. Ja monesti ne leikitkin ovat sellaisia, että pitää hiukan rajoittaa... Mutta ihania silti =)
Pää alkaa olla ihan laho... mitähän sitä piti kommentoida... =(
Synnytys käy monesti mielessä, mutten sitä varsinaisesti pohdi. Yritän ottaa asian niin, että muistaisin rentoutua ja toivon, että kaikki menee hyvin. Toisaalta hiukan hirvittää, miten homma tällä kertaa etenee, mutta turha sitä on kauheasti miettiä (sitä jostain syystä pelkää vauvan puolesta ja toisaalta myös repeämiä tms.). Toivon vain, että tämä vauveli tajuaisi syntyä muutaman viikon päästä viimeistään tai räjähdän... Vaikka toisaalta tiedän, että täällä lyllerretään vielä pitkään. Minullakin kun tuo vauvan pää uppoaa jonnekin sisuksiin, niin sanovat vain, ettei ole valtava, vaikka toisin uskon =(
Pitääpä kysyä neuvolassa perjantaina, että mikä täällä on tapana niiden synnytystapa- ja kokoarvioiden kanssa. Kun kerran itse en ole koskaan sellaisissa ollut.
Torstaina käväisen kampaajalla. Tosin vain leikkauttamassa, kun ei noiden lasten kanssa voi siellä pitkään olla. Olisi kyllä ihana ihan rauhassa nautiskella pitemmän kaavan mukaan...
Nyt täytyy mennä ruokkimaan tuo tehokaksikko! Lähdetään kohta vanhemmillani käymään. Äidille pieni hengähdyshetki...
Voimia teille Muruset =)
TalviSalama + Tiitiäinen 36+5
Ihanaa kun on tukka kunnossa,ei tarvitse vähään aikaan siitä huolehtia eikä lähteä vauva kainalossa kampaajalle.
Supistelee kiitettävästi,mutta kai tätä kestää vielä 4-6 viikkoa jos vanhat merkit pitävät paikkansa.Neiti liikkuu paljon ja ahdistaa alapäätä :(
Nyt ruuanlaittoon..
Jas ja píkkuneiti 35+4
Nuo juilimiset eivät vain ota loppuakseen taas tänään. Menkkajomotustakin on, eli kaipa ne paikat sitten koko ajan vain pehmenevät entisestään...vauva ainakin myllertää minkä kerkiää. Kaiken muun kestää, muttei tosiaan noita sukkapuikko tuikkimisia. Ne vievät jalat alta.
Siilivaimolle tervetuloa kirjoittelemaan. Meillä oli lasketut ajat melko lähekkäin, minulla on 18.11. Tällä menolla on hyvä jos selvitään marraskuun alkuun saakka poksahtamatta.
Ootellaan: Järkkyä toimintaa lääkäriltä...voisit tehdä valituksen terkkarille tuollaisesta. Venäläisiin lääkäreihin täällä kotimaassamme törmänneenä (potilaana ja hoitoalan työntekijänä), en voi muuta kuin ihmetellä, miten heillä on oikeus hoitaa potilaita. Kaikki ovat olleet järjestään ihan outoja ja aseptiikan kanssa varsinkin välillä ontuu ja pahasti. Tuo töksäyttelevä ja komenteleva puhetyyli on tuttua myös, eikä se todellakaan sovi tänne pohjolaan...
Mari69: sinulla on epäillys isosta vauvasta? Pidä puolesi vain asiassa. punnersin alakautta 4,8kg kokoisen kuopuksen ja täytyy sanoa, että vaurioita jäi...kun kaikki lapset on tehty, pääsen leikkaukseen, jossa korjataan peräsuolen laskeuma, sekä lantionpohjan lihakset ja väliliha, jota ei tällä hetkellä ole lainkaan. Tuon leikkauksen jälkeen menee kuulemma kuutisen viikkoa toipumiseen ja pitää olla ihan hissun kissun...tiedän siis mistä puhun...joten vaadi pääsyä sinne kokoarvioon. Minulla terkka on ihanasti puolellani ja hän ehdottikin kokoarviolähetettä äitipolille ja otti asian puheeksi neuvolalääkärin kanssa. Tuntuu, että asiat on kivasti hoidossa ja joku sentään välittää.
Jep, nyt alkoi väsyttää ihan hirveästi...väistyn täältä pienille torkuille.
Kanelisokeri 34+3
tuli tossa taas lisää mieleen.. se lääkäri käynti oli niin shokki et en älynnyt kysyä mitään.. hän ei maininnut paikoista mitään.. eli jos on se ultra niin tehdäänkö samalla sisätutkimus? onko paikat millä mallilla jne..?
luin tossa marrasmurujen la listaa ja sun kohdalla oikeen pysähdyin pohtimaan :) sulla on ennestään lapsia, miten pääset haikaranpesään? eikö haikaranpesä ole suunnattu nimenomaan ensisynnyttäjille? oletko ollut haikaranpesässä useammin? ihan vaan mielen kiinnosta kyselen. itsellä olisi sinne toivottavasti suunta.. tosin ihan alkukuusta :)
ootellaan :) 36+4
Niin kuin tuntuu monella muullakin, niin myös mulla on vatsa löystyny vähän turhan herkäksi. Samalla oon huomannu, että supparit on lisääntynyt. Momenttihan se on yhdistellyt näitä kahta...?
Nukkumisesta: Kun sitä unta ei voi varastoon nukkua, niin totta on, että jos vain suinkin pystyy, kaikki velat on hyvä nukkua pois. Yritän ite joka päivä vähän torkahdella tytön päikkäreiden aikaan. Jossain vaiheessa mies menee tytön kans vielä käymään mummolla yötä, joten yritän sittenkin nukkua mahdollisimman paljon. Harmillista on vaan, että taitaa miehelläkin olla noita univelkoja... mitenhän ressukka sais nukuttua ne pois. Tosin nukkuuhan noi miehet kuitenkin yönsä suht levollisesti putkeen.