Lue keskustelun säännöt.
Ahdistaa nykyajan työn hakeminen :(
07.05.2022 |
Kun pitäisi tehdä itsestään jotain videoita ja ottaa valokuvia ja olla suosittelijoita ja cv:kin pitää nykyään olla mahdollisimman graafinen jne jne jne. Mulla 25 vuoden työsuhde, josta jouduin lopulta poispotkituksi koska sairastuin vakavasti. Kiva sitten laittaa tuollainen suosittelijaksi, kun kuulema voivat kysyä että irtisanottiinko minut vai lähdinkö itse... ja kun uusi työnantaja kuulee, että mulla on taustalla vakava sairaus (josta olen jo toipunut), niin eihän ne mua palkkaa kun pelkäävät että sairastun uudelleen.
Kun ei ole suosittelijoita, en osaa enkä halua tehdä itsestäni mitään videotervehdyksiä niin onko nyt sitten vain sillä tavalla, ettei mulla ole enää mitään mahdollisuuksia omaa alaani liippaaviin asiantuntijan töihin?
Sanokaa nyt pliis joku, että ootte päässeet silti korkeakoulutusta vaativiin töihin vaikkei olekaan ollut suosittelijoita ja valokuvia ja videolinkkejä yms.
Kommentit (46)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sairasta kaikkien videoitten tekeminen niin etteikö se riitä kun haastattelussa näkee livenä.
Esittelyvideoide perusteella tehdään karsinta siihen, ketkä kutsutaan haastatteluun.
No sitten hyvä enkä tee videota mutta olen laittanut tavallisen hakemuksen ja TE- toimistolle osoittaneeksi hakeneeni työpaikkaa eikä tarvitse vaivautua turhaan haastatteluun kun ei se koko työpaikka kiinnosta muutenkaan mutta on pakko hakea jonnekkin.
Aloittaja on ikävä kyllä huolissaan ihan väärästä syystä. 25 vuotta samassa työssä ja ikääkin oletettavasti yli 50v tulevat olemaan ne työllistymisen suurimmat esteet. Jos vielä ap on ollut samassa roolissa tuon 25 vuotta, on hänen osaamisensa todennäköisesti aikalailla hyödytöntä uudessa paikassa, eikä uuden oppimiskyvystä ole mitään takeita kun hän on toistanut samaa rutiinia viimeiset vuosikymmenet.
5 vuotta alkaa olla ihan maksimi mitä koulutetun ihmisen kannattaa samassa firmassa pysyä (eikä etenkään missään nimessä samassa roolissa), muuten kyllä lukitsee sinne itsensä pysyvästi ja muualle työllistyminen alkaa olla vuosien myötä mahdotonta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatelkaa tätä myös työnantajan näkökulmasta. Työntekijän irtisanominen on niin kallista ettei riskiä haluta ottaa. Siksi työntekijän taustoja pyritään selvittämään ja jos niissä on epäselvyyksiä, jätetään palkkaamatta.
Joustavat työmarkkinat ovat myös työntekijän etu kun yritykset uskaltavat palkata uusia työntekijöitä.
Ihan turhaa tauostojen selvittäminen sillä ihmisten elämäntilanteet tuppaavat muuttumaan ja sairastumisista kukaan ei tiedä etukäteen.
Minä en ole ollut työnantaja niin mitä se irtisanominen oikeasti maksaa. Voisiko joku sanoa summaa.
Mielestäni taustan selvittely ei poista mitään riskejä jos se ihminen ei esim. viihdy siinä työssä vaikka olisi mikä tausta.
En osaa sanoa tarkemmin kun en ole yrittäjä itse, mutta paljon se joka tapauksessa on.
"Lain mukainen korvaus on vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkkaa vastaava korvaus."
https://lindblad.fi/laiton-irtisanominen-tulee-kalliiksi/
En tiedä missä tapauksissa joutuu maksamaan 2 vuoden palkan, mutta itseä tuollainen pelottaisi jos olisin yrittäjä.
En laittanut suosittelijoita ja silti pääsin töihin. Nyt on monella alalla niin iso työvoimapula, että kaikki hakijat otetaan huomioon. Selfiekuvan otin ja lapset auttoi valmiin netticv-pohjan täyttämisessä.
Ei muuta kuin hakemuksia menemään, tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä uusi työnantaja kuulisi sairaudestasi?
No siitä, kun soittaa sille ainoalle suosittelijalle eli entiselle pomolle. Kun kerran saa kysyä että irtisanottiinko mut vai lähdinkö itse, niin tokihan sitten kerrotaan että mut irtisanottiin. Ja olipa irtisanomisen syy sitten mikä hyvänsä, niin ei ole ihan sellaista suosittelua jota haluaisin. Tiedän, että sairastumisista saa suoraan sanoa, mutta voihan sitä vihjata siihen suuntaan.
En kyllä muutenkaan haluaisi, että ex-pomolle soitetaan, jäi siitä työpaikasta niin paskat fiilikset. Koko elämäni ja terveyteni sinne annoin, ja palkkioksi sitten irtisanottiin. Työpaikalla oli tapana muistaa pois lähtijöitä jollain pienellä muistamisella ja kortilla, vaikka ois ollut vaan lyhytaikaisena sijaisena. Mulle ei kukaan edes postikorttia laittanut kun lähdin. Ja niinkuin aiemmin kehuttiin ja kiiteltiin miten hyvä työntekijä olen, vaan kun sairastuin, niin olinkin enää pelkkä taakka eikä edes työkaverit katsoneet päinkään. Tämmöinen suosittelija sitten mulla :(
Pyydä joku muu suosittelijaksi. Minullakin palkkaava esimies ei nähnyt minua edes kerran vuodessa, joten pyysin suosittelijaksi yhden pikkupomon ja työpaikan työsuojeluvaltuutetun. Jos ei muuta, niin pyydä kollegaa puolesta puhujaksesi CV:hen. Eihän se niin hyvä ole kuin esimiehen suositus, mutta rekryajat ovat vähän mulkkuja nykyään. Jos ei ole kenenkään "suojeluksessa" niin töihin ei tartte tulla.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja on ikävä kyllä huolissaan ihan väärästä syystä. 25 vuotta samassa työssä ja ikääkin oletettavasti yli 50v tulevat olemaan ne työllistymisen suurimmat esteet. Jos vielä ap on ollut samassa roolissa tuon 25 vuotta, on hänen osaamisensa todennäköisesti aikalailla hyödytöntä uudessa paikassa, eikä uuden oppimiskyvystä ole mitään takeita kun hän on toistanut samaa rutiinia viimeiset vuosikymmenet.
5 vuotta alkaa olla ihan maksimi mitä koulutetun ihmisen kannattaa samassa firmassa pysyä (eikä etenkään missään nimessä samassa roolissa), muuten kyllä lukitsee sinne itsensä pysyvästi ja muualle työllistyminen alkaa olla vuosien myötä mahdotonta.
Minä olen sitten piristävä poikkeus. Kirjoitin jo tuonne että työllistyin 58-vuotiaana. Olin edellisessä paikassa 19v tehden samoja hommia. Taidoilleni oli vielä käyttöä uudessa paikassa (saman alan yritys). Olen ollut siellä nyt 8kk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen pienyrittäjä ja minulla on kaksi työntekijää. Voin sanoa, että en tee sähköpostiin tulevilla cv:illä tai videoesittelyillä yhtikäs mitään. En, vaikka olisin rekrytoimassa. Pyytäisin töihin haluavalta työnäytteen (käännösala) ja jos homma toimii, se on siinä. Ainoastaan osaaminen ratkaisee.
Työhakemuksessa täytyy nykyään myydä itsensä, olla leikkisä ja visuaalinen. Ymmärrän jos ollaan hakemassa esimerkiksi myyntityöhön jossa ne ominaisuudet ovat hyvinkin tärkeitä, mutta jokainen työpaikka menee nykyään helposti näille kuuluisille hyville tyypeille.
Yleisesti ottaen tökeröstäkin hakemuksesta näkee onko hakija pätevä koulutuksen ja työhistoriansa puolesta, mutta se ei ihme ja kumma riitä. Jos työhakemuksia tulee liikaa, niin sitten vaan lisäämään kriteereitä, eikä pyytää hakijoita esittämään Joutsenlaulua videolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa sanoa tarkemmin kun en ole yrittäjä itse, mutta paljon se joka tapauksessa on.
"Lain mukainen korvaus on vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkkaa vastaava korvaus."
https://lindblad.fi/laiton-irtisanominen-tulee-kalliiksi/
En tiedä missä tapauksissa joutuu maksamaan 2 vuoden palkan, mutta itseä tuollainen pelottaisi jos olisin yrittäjä.[/quote]
Laittomuudet nyt tuppaavat käymään kalliiksi, varsinkin jos jää kiinni.
Keskity nykyhetken tilanteeseen. Mieti mitä työtä pystyt, jaksat, osaat ja haluat tehdä. Voi olla, että et sairastu enää koskaan uudestaan, niin miksi sen pitäisi estää uutta työuraa. Sanot vaan, että entiset työt loppui kun tuli organisaatiomuutoksia eikä kaikkia tarvittu. Ei ne siihen takerru, miksi työt loppui. Tämä on ihan nykypäivää, että työntekijöitä saneerataan pois. Sitten vaan jonnekin muualle hommiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työnantaja haluaa että osaat ainakin kolmea kieltä ja sinulla on mielellään kaikki mahdolliset passit ja kortit. Pitää olla reipas, tavoitteellinen, stressinsietokykyinen ja sellainen joka ei murru paineen alla. Pitää olla innokas ja yritykseen sitoutunut kympin tuntipalkalla.
Pitää kirjoittaa reipas hakemus ja pitää olla cv jossa on paljon alan työkokemusta ja mielellään myös alan koulutus. Pitää myös tehdä video jossa osoittaa kuinka hieno tyyppi on jonka jälkeen sitten tulee kutsu videohaastatteluun. Jos kaikki menee hyvin, pääsee ehkä vielä oikeaan haastatteluun. Tämän ruljanssin jälkeen saa viestin: "Valitettavasti valintamme ei kohdistunut tällä kertaa sinuun"...
Vierailija kirjoitti:
Olen pienyrittäjä ja minulla on kaksi työntekijää. Voin sanoa, että en tee sähköpostiin tulevilla cv:illä tai videoesittelyillä yhtikäs mitään. En, vaikka olisin rekrytoimassa. Pyytäisin töihin haluavalta työnäytteen (käännösala) ja jos homma toimii, se on siinä. Ainoastaan osaaminen ratkaisee.
Minkä kielen kääntämisestä on kyse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja on ikävä kyllä huolissaan ihan väärästä syystä. 25 vuotta samassa työssä ja ikääkin oletettavasti yli 50v tulevat olemaan ne työllistymisen suurimmat esteet. Jos vielä ap on ollut samassa roolissa tuon 25 vuotta, on hänen osaamisensa todennäköisesti aikalailla hyödytöntä uudessa paikassa, eikä uuden oppimiskyvystä ole mitään takeita kun hän on toistanut samaa rutiinia viimeiset vuosikymmenet.
5 vuotta alkaa olla ihan maksimi mitä koulutetun ihmisen kannattaa samassa firmassa pysyä (eikä etenkään missään nimessä samassa roolissa), muuten kyllä lukitsee sinne itsensä pysyvästi ja muualle työllistyminen alkaa olla vuosien myötä mahdotonta.
Minä olen sitten piristävä poikkeus. Kirjoitin jo tuonne että työllistyin 58-vuotiaana. Olin edellisessä paikassa 19v tehden samoja hommia. Taidoilleni oli vielä käyttöä uudessa paikassa (saman alan yritys). Olen ollut siellä nyt 8kk.
Tiedän myös erään joku oli pitkään tehnyt samaa työtä ja sai heti paikan aivan toisenlaisiin hommiin. Molempiin kuitenkin vaadittiin korkeakoulututkintoa. Helpottavaa nähdä että tällaistakin tapahtuu, samoin kuin se että joskus lähes täysin työkokemusta omaamatonkin palkataan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatelkaa tätä myös työnantajan näkökulmasta. Työntekijän irtisanominen on niin kallista ettei riskiä haluta ottaa. Siksi työntekijän taustoja pyritään selvittämään ja jos niissä on epäselvyyksiä, jätetään palkkaamatta.
Joustavat työmarkkinat ovat myös työntekijän etu kun yritykset uskaltavat palkata uusia työntekijöitä.
Eikö töissä juuri sitä varten ole koeaika, tai ainakin mahdollista sellainen laittaa?
Ainakaan onneksi taloushallinnon alalla ei tarvitse mitään sirkustemppuja työllistyäkseen. Mulla ei ole edes kuvaa CV:ssä (siunakkoon 😀).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja on ikävä kyllä huolissaan ihan väärästä syystä. 25 vuotta samassa työssä ja ikääkin oletettavasti yli 50v tulevat olemaan ne työllistymisen suurimmat esteet. Jos vielä ap on ollut samassa roolissa tuon 25 vuotta, on hänen osaamisensa todennäköisesti aikalailla hyödytöntä uudessa paikassa, eikä uuden oppimiskyvystä ole mitään takeita kun hän on toistanut samaa rutiinia viimeiset vuosikymmenet.
5 vuotta alkaa olla ihan maksimi mitä koulutetun ihmisen kannattaa samassa firmassa pysyä (eikä etenkään missään nimessä samassa roolissa), muuten kyllä lukitsee sinne itsensä pysyvästi ja muualle työllistyminen alkaa olla vuosien myötä mahdotonta.
Minä olen sitten piristävä poikkeus. Kirjoitin jo tuonne että työllistyin 58-vuotiaana. Olin edellisessä paikassa 19v tehden samoja hommia. Taidoilleni oli vielä käyttöä uudessa paikassa (saman alan yritys). Olen ollut siellä nyt 8kk.
Tiedän myös erään joku oli pitkään tehnyt samaa työtä ja sai heti paikan aivan toisenlaisiin hommiin. Molempiin kuitenkin vaadittiin korkeakoulututkintoa. Helpottavaa nähdä että tällaistakin tapahtuu, samoin kuin se että joskus lähes täysin työkokemusta omaamatonkin palkataan.
Minut palkattiin reilu vuosi sitten, vaikka minulla ei ollut relevanttia työkokemusta - ja olin ollut miltei vuoden työttömänä. Iso firma, jossa katsottiin että CV osoittaa muuntautumiskykyni. Ponnistin työttömyyspäivärahalta takaisin keskiluokkaan nelikymppisenä. Voittajafiilis.
Itse en ainakaan ota yhtään videota enkä valokuvaa. Turhaa ja ties minne joutuisivat. Ihan hyvin töitä riittänyt kuvattomalla CV:llä, suosittelijan olen maininnut pyydettäessä.
Ei se aina niinkään mene että kun tekee kaikkea mitä rekry keksii niin olet kelpoisin hakija. Pitää ja saa olla ne omatkin rajat.
Vierailija kirjoitti:
Ok, jos ex-pomo on niin inhottava ja epä-ammattilainen, että hänestä ei ole suosittelijaksi niin sitten et pyydä häntä. Olisiko joku kollega, joka voisi sanoa jotain? Tai harrastuskaveri, joka voisi kertoa persoonastasi, jos ei muuta?
Suosittelen tässä rehellisyyttä, sillä se vaikuttaa aina positiivisesti. Esim. voit suoraan kertoa, että sairastuit vakavasti edellisessä työssä ja sinut irtisanottiin myöhemmin x-syystä. Todennäköisesti sinulle annettiin joku muu syy kuin "olet sairas eikä haluta sua enää"? Esim. tuotannollis-taloudelliset syyt. Voit myös kertoa, että pahoitit mielesi asiasta, mutta päätit pistää terveyden edelle ja olet nyt terve ja innostunut siitä, että voisit jälleen tehdä töitä ja aloittaa jossain ihan uudessa paikassa.
Jos olet muuten osaava ja teet hyvän vaikutuksen niin rehellisyys tällaisesta vähän vaikeastakin asiasta nostaa pisteitäsi vain lisää. Hyvässä työpaikassa ei nähdä ihmisten sairastumista minään syntinä ja rikkeenä, vaan se on normaalia ja osa elämää.
Nuori työkaverini haki opiskelemaan ulkomaille ja kouluun hakemiseen tarvittiin suosittelijat. Tein hänen kanssaan lyhyen projektin etänä, mutta olin silti suosittelijana. Suosittelijan ei tarvitse olla kukaan sellainen, jonka kanssa on tehty paljon ja tiiviisti hommia. Itse olen ollut suosittelijana harrasteprojektissa olleelle harrastekaverille, joka haki eteenpäin töihin harrastusta sivuavalle alalle.
Suosittelijaksi voi pyytää melkein ketä tahansa alalta, joka tuntee sinut edes jotenkuten. Näin suurin osa ihmisistä tekee työmarkkinoilla muutenkin eli pitää vähän pelata omaan pussiin.
Ihan turhaa tauostojen selvittäminen sillä ihmisten elämäntilanteet tuppaavat muuttumaan ja sairastumisista kukaan ei tiedä etukäteen.
Minä en ole ollut työnantaja niin mitä se irtisanominen oikeasti maksaa. Voisiko joku sanoa summaa.
Mielestäni taustan selvittely ei poista mitään riskejä jos se ihminen ei esim. viihdy siinä työssä vaikka olisi mikä tausta.