Lapsi kommunikoi kiukuttelemalla ja komentamalla?

Uhmaikä. Se kuuluu asiaan. tuo on vasta alkua. Noita vaiheita tulee vielä monta.

Soita neuvolaan jo tänään ja pyydä apua.

Vierailija kirjoitti:

Uhmaikä. Se kuuluu asiaan. tuo on vasta alkua. Noita vaiheita tulee vielä monta.

Soita neuvolaan jo tänään ja pyydä apua.

Neuvolaan? En ole koskaan saanut sieltä mitään apua tämän tapaisiin asioihin, olen kyllä kysynyt. Ovat kuunnelleet ja voivotelleet ja sanoneet odota että menee ohi. Ap

Lapselle tärkeää on rutiinit.

Tee aikataulu päivään, koska herättää, syödään, nukutaan, mennään ulos, käydään kaupassa.

Lapsi ajan kanssa opii rytmin ja se helpottaa arkea.

Lapselle ei anneta vapaata valintaa asioista. Sä päätät vielä mitä syödään ja puetaan. Sä voit antaa vaan pieniä valintoja pienelle lapselle. Vaikka päättää ottaako hän tänään tummaa vai vaaleaa leipää aamupalalla.

Laittaako hän siniset vai punaiset sukat jalkaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uhmaikä. Se kuuluu asiaan. tuo on vasta alkua. Noita vaiheita tulee vielä monta.

Soita neuvolaan jo tänään ja pyydä apua.

Neuvolaan? En ole koskaan saanut sieltä mitään apua tämän tapaisiin asioihin, olen kyllä kysynyt. Ovat kuunnelleet ja voivotelleet ja sanoneet odota että menee ohi. Ap

Tee lasu ja pyydä perhetyöntekijä.

Vierailija kirjoitti:

Lapselle tärkeää on rutiinit.

Tee aikataulu päivään, koska herättää, syödään, nukutaan, mennään ulos, käydään kaupassa.

Lapsi ajan kanssa opii rytmin ja se helpottaa arkea.

Lapselle ei anneta vapaata valintaa asioista. Sä päätät vielä mitä syödään ja puetaan. Sä voit antaa vaan pieniä valintoja pienelle lapselle. Vaikka päättää ottaako hän tänään tummaa vai vaaleaa leipää aamupalalla.

Laittaako hän siniset vai punaiset sukat jalkaansa.

Meillä on jo nuo asiat kunnossa. Sama päivärytmi joka päivä ja lapsi tietää rytmin hyvin. Ja tietää että aikuinen päättää suurimmasta osasta asioita. Lapsi saa tehdä joka päivä monia pieniä valintoja, juuri noita mitä kirjoitat että kumpaa leipää kahdesta vaihtoehdosta haluaa, haluaako tänään siniset vai punaiset sukat jne.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uhmaikä. Se kuuluu asiaan. tuo on vasta alkua. Noita vaiheita tulee vielä monta.

Soita neuvolaan jo tänään ja pyydä apua.

Neuvolaan? En ole koskaan saanut sieltä mitään apua tämän tapaisiin asioihin, olen kyllä kysynyt. Ovat kuunnelleet ja voivotelleet ja sanoneet odota että menee ohi. Ap

Tee lasu ja pyydä perhetyöntekijä.

Lasu? Miksi ihmeessä? Lapsi on hyvällä hoidolla eikä hän ole mitenkään laiminlyöty.

Ap

Jos kerran tilanne on se, että lapsi ei saa mitään etua sillä, että kiukuttelee ja komentelee, mutta kiukuttelu ja komentelu jatkuu silti, niin looginen seuraava askel olisi huolehtia siitä, että lapsi joutuu kärsimään siitä, että hän kiukuttelee ja komentelee.

Eli ala selostaa lapselle, että tuollainen on rumaa/tuhmaa käytöstä, ja jos lapsi käyttäytyy niin kiellosta huolimatta, niin siitä seuraa rangaistus?

Vierailija kirjoitti:

Jos kerran tilanne on se, että lapsi ei saa mitään etua sillä, että kiukuttelee ja komentelee, mutta kiukuttelu ja komentelu jatkuu silti, niin looginen seuraava askel olisi huolehtia siitä, että lapsi joutuu kärsimään siitä, että hän kiukuttelee ja komentelee.

Eli ala selostaa lapselle, että tuollainen on rumaa/tuhmaa käytöstä, ja jos lapsi käyttäytyy niin kiellosta huolimatta, niin siitä seuraa rangaistus?

Olen kokeillut ikäviä seuraamuksia (pieniä rangaistuksia). Ne tuntui vain pahentavan asiaa.

Ap

Jos lapsi ei pyydä jotain nätisti pyynnöstä huolimatta, niin et anna hänelle ollenkaan sitä mitä hän pyytää, et vaikka kuinka itkisi.

Sun pitää olla itse se joka määrää kaapin paikan perheessä, muuten peli on menetetty...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kerran tilanne on se, että lapsi ei saa mitään etua sillä, että kiukuttelee ja komentelee, mutta kiukuttelu ja komentelu jatkuu silti, niin looginen seuraava askel olisi huolehtia siitä, että lapsi joutuu kärsimään siitä, että hän kiukuttelee ja komentelee.

Eli ala selostaa lapselle, että tuollainen on rumaa/tuhmaa käytöstä, ja jos lapsi käyttäytyy niin kiellosta huolimatta, niin siitä seuraa rangaistus?

Olen kokeillut ikäviä seuraamuksia (pieniä rangaistuksia). Ne tuntui vain pahentavan asiaa.

Ap

Rangaistus pitää olla selkeä, sen pitäisi seurata heti ja jatkuvasti samoissa tilanteissa. Lapsi ei muuten ymmärrä sitä. Esim. "Jäähypenkki" on sellainen hyvä rankaisu.

Ei tuolle mitään voi. Lapsi voi olla vaan sen luontoinen, että reagoi voimakkaasti ja menee tunne edellä. Pikku hiljaa ajan kanssa voi vähän lievittyä kun jaksat olla kärsivällinen ja ohjata rauhallisesti. Kolmevuotias on vielä niin pieni. Ihme neuvoja heti ottaa yhteyttä neuvolaan ja ties minne. Ovatko ihmiset täysin vieraantuneita elämästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kerran tilanne on se, että lapsi ei saa mitään etua sillä, että kiukuttelee ja komentelee, mutta kiukuttelu ja komentelu jatkuu silti, niin looginen seuraava askel olisi huolehtia siitä, että lapsi joutuu kärsimään siitä, että hän kiukuttelee ja komentelee.

Eli ala selostaa lapselle, että tuollainen on rumaa/tuhmaa käytöstä, ja jos lapsi käyttäytyy niin kiellosta huolimatta, niin siitä seuraa rangaistus?

Olen kokeillut ikäviä seuraamuksia (pieniä rangaistuksia). Ne tuntui vain pahentavan asiaa.

Ap

Voi olla, että ne eivät ole olleet tarpeeksi tehokkaita tai että ne ovat olleet muuten sellaista tyyppiä, että lapsi ei tosissaan välitä siitä vaikka saakin sen rangaistuksen. Tai sitten lapsi ei ole oikeasti tajunnut miksi sai sen rangaistuksen (se asia on hyvä kertoa lapselle sekä ennen että jälkeen rangaistuksen, tai esimerkiksi laittaa selityksen jälkeen myös lapsi itse kertomaan sen, että miksi sai rangaistuksen).

No ihan tutkitusti ihminen oppii paremmin palkinnoilla kuin rangaistuksilla. Ei auta kuin pysyä johdonmukaisena. Sivuuttaa käskyt tai korjata välillä pyynnöiksi, palkita hyvästä käytöksestä. Neuvolan neuvo on oikea, uhma loppuu aikanaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uhmaikä. Se kuuluu asiaan. tuo on vasta alkua. Noita vaiheita tulee vielä monta.

Soita neuvolaan jo tänään ja pyydä apua.

Neuvolaan? En ole koskaan saanut sieltä mitään apua tämän tapaisiin asioihin, olen kyllä kysynyt. Ovat kuunnelleet ja voivotelleet ja sanoneet odota että menee ohi. Ap

Tee lasu ja pyydä perhetyöntekijä.

Lasu? Miksi ihmeessä? Lapsi on hyvällä hoidolla eikä hän ole mitenkään laiminlyöty.

Ap

Sun pitää ajatella omaa jaksamista. Lastensuojelu ei todellakaan tarkoita että lapsi ois aina pahasti kaltoin kohdeltu. Se antaa myös tukea vanhemmuuteen. Eikä hoito voi olla kokonaisuudessaan hyvää, jos sä et pärjää lapsen tunteiden kanssa. Lasten hoito on muutakin kuin ruokaa ja puhtaat vaatteet. Päiväkoti vois olla myös hyvä ratkaisu. Siellä lapsi oppii toimintatapoja.

Vierailija kirjoitti:

No ihan tutkitusti ihminen oppii paremmin palkinnoilla kuin rangaistuksilla. Ei auta kuin pysyä johdonmukaisena. Sivuuttaa käskyt tai korjata välillä pyynnöiksi, palkita hyvästä käytöksestä. Neuvolan neuvo on oikea, uhma loppuu aikanaan.

Tutkitusti kaikenlaisia menetelmiä tarvitaan siihen, että ihminen oppii. Joskus toimii rangaistus, joskus palkinto ja joskus joku muu. Se on tilannekohtainen asia.

Lapsen kanssa mikään ei tapahdu heti. Toistoja toistoja... Jos perusarki on kunnossa. Niin suurta huolta ei pitäisi olla.

Jos oot väsynyt niin koita saada omaa aikaa. Vie lapsi hoitoon viikonloppuna.

Onko päiväkodissa? Siellä voi joskus pitää myös silloin kun itse oot kotona...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uhmaikä. Se kuuluu asiaan. tuo on vasta alkua. Noita vaiheita tulee vielä monta.

Soita neuvolaan jo tänään ja pyydä apua.

Neuvolaan? En ole koskaan saanut sieltä mitään apua tämän tapaisiin asioihin, olen kyllä kysynyt. Ovat kuunnelleet ja voivotelleet ja sanoneet odota että menee ohi. Ap

Tee lasu ja pyydä perhetyöntekijä.

Lasu? Miksi ihmeessä? Lapsi on hyvällä hoidolla eikä hän ole mitenkään laiminlyöty.

Ap

Sun pitää ajatella omaa jaksamista. Lastensuojelu ei todellakaan tarkoita että lapsi ois aina pahasti kaltoin kohdeltu. Se antaa myös tukea vanhemmuuteen. Eikä hoito voi olla kokonaisuudessaan hyvää, jos sä et pärjää lapsen tunteiden kanssa. Lasten hoito on muutakin kuin ruokaa ja puhtaat vaatteet. Päiväkoti vois olla myös hyvä ratkaisu. Siellä lapsi oppii toimintatapoja.

Lapsi on päiväkodissa.

Kyllä minä pärjään lapsen tunteiden kanssa. Yritän muuttaa hänen kommunikaatiotyyliä, tyyliä, joka varmasti väsyttäisi ketä vain.

Ap

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.mtv.fi…

Kannattaa ehdottomasti katsoa tää sarja. Tästä löytyy myös ulkomaalaisia versioita.

Osta sille ruoska jolla se voi tehostaa niitä komenteluja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uhmaikä. Se kuuluu asiaan. tuo on vasta alkua. Noita vaiheita tulee vielä monta.

Soita neuvolaan jo tänään ja pyydä apua.

Neuvolaan? En ole koskaan saanut sieltä mitään apua tämän tapaisiin asioihin, olen kyllä kysynyt. Ovat kuunnelleet ja voivotelleet ja sanoneet odota että menee ohi. Ap

Tee lasu ja pyydä perhetyöntekijä.

Lasu? Miksi ihmeessä? Lapsi on hyvällä hoidolla eikä hän ole mitenkään laiminlyöty.

Ap

Sun pitää ajatella omaa jaksamista. Lastensuojelu ei todellakaan tarkoita että lapsi ois aina pahasti kaltoin kohdeltu. Se antaa myös tukea vanhemmuuteen. Eikä hoito voi olla kokonaisuudessaan hyvää, jos sä et pärjää lapsen tunteiden kanssa. Lasten hoito on muutakin kuin ruokaa ja puhtaat vaatteet. Päiväkoti vois olla myös hyvä ratkaisu. Siellä lapsi oppii toimintatapoja.

Tuo on niin nykyaikaa tuo sinun ajattelusi. Lastensuojelu ei enää ole kaltoinkohdeltuja lapsia varten vaan se on kaikenlaisia pieniä ja isoja lapsiaiheisia huolia varten (tämän vuoksi lastensuojelujärjestelmä on niin ylikuormitettu). Kurinpitoa taas ei enää tarvita, vaan kyse on lapsen tunteista, tunteiden sanoittamisesta ja tunteiden ilmaisusta (jos kysyy ns. kasvatusasiantuntijoilta neuvoja, niin vastauksena saa aina tuota tunnejuttua).