Muutettiin äsken ja naapuri tuli jo komentamaan lapsia pysymään omalla pihalla
Lapset juoksivat innoissaan uuden kodin pihaa ympäri, eivät erottaneet tontin rajoja ja olivat astuneet myös naapurin nurmelle (tonttien välillä pelkkää nurmea ilman selviä rajamerkkejä). Naapuri oli seurannut ikkunasta ja tuli jonkun ajan päästä sanomaan että pysykää lapset omalla pihallanne vaan. Täytyy varmaan ensi töikseen alkaa aitaa rakentamaan, ihmettelen vain miksei rajastaan tarkka naapuri ole jo aitaa pystyttänyt. Lupaava alku siis naapurisuhteelle 👍🏻 pelottaa vähän että tätäkö se nyt on, ei tiedetä naapurista millainen on ollu edellisille asukkaille.
Kommentit (424)
Jos minulta kysytään, niin vähän turhan pienestä naapuri tympääntyi. Pienten lasten leikit on ymmärrettäviä ja lapset ei ajattele näitä asioita niinkuin aikuiset. Ymmärrettävää myös se, että kun on justiinsa muuttanut niin sitä ei kaikki asiat ole heti selvillä.
Liian usein vanhukset on turhan tarkkoja tämmöisissä asioissa ja on niitäkin jotka esim inhoavat lapsia. Näille sitten mikä tahansa lapsen tekemä on kauheaa, vaikka normaali ihminen joustaisi, varsinkin lasten kohdalla.
Minä en ymmärrä tämän ketjun kommentteja yhtään.
Sain aloittajaltakösityksen, että hän oli muuttopuuhissa, ehkä sisällä laittamassa tavaroita paikalleen, ja lapset menivät ulos leikkimään,uudelle pihalleen.
Koska väliaitaa ei ollut, lapset epähuomiossa menivät hieman naapurin puolelle.
Onko se tuollaisen haloon arvoinen asia?
Kai nyt aikuinen ihminen, eli se naapuri, näkee ja ymmärtää, että asia oli vahinko.
En minä ainakaan sanoisi mitää. En kylläedes huomaisi asiaa. Josmsama toistuisi, mainitsisin ohimennen, että katsotaanko raja kuntoon.
Minua ei häiritse lasten leikit, koirien haukunnart,mopot, trampat tai mitä näitä nyt on.
Omilleni aikanaan sanoin, ettei ulkonakaan tarvitse huutaa hullunlailla, koska se kuuluu sisälle. Kerran lapsillani lensi pallo metrin verran naapurin puolelle, ja kipaisivat sen hakemassa. Johan naapuri sai raivarin, ettei heidän pihalle ole asiaa. no enempi asiaa olisi ollut, jos olisi pitänyt kiertää tien kautta, kävellä pihalla pitkän matkaa ovelle kelloa soittamaan ja kysymään, saanko kävellä tästä pihasi läpi hakemaan tuon pallon.
Tämä naapurini on melkoinen raivonaapuri muitenkin, ihan samaa kastia, kuin tässä ketjussa huutajat.ja ainoa laatuaan tällä kivalla alueella.
Muut ovat täysjärkisiä, onneksi. Raivonaapuri on paitsi alkoholisti,hänellä on myös vakavia mielenterveysongelmka, kyttää, vainoaa jne.
Todellakin toivon, ett ap.naapuri on lopulta mukava, normaali ihminen.
En minäkään todellakaan menisi kenenkään ovelle esittäytymään. Typerä ajatuskin. Eikä täälläkään kukaan näitä esittäytymisiä harrasta. Jokainen elää omaa elämäänsä
Vierailija kirjoitti:
Puolen metrin rajanylitys ei varmaan haittaa. Ja ei ole edes asia tässä. Olette uusia ihmisiä, naapuri ei vielä tunne teitä yhtään. Suojeluvaisto vain aktivoitui, naapuri ajatteli heti alkuunsa kertoa, ettei lapsien ole sopiva ylittää rajaa, koska jos ei heti tee selväksi, ei voi tietää millaiseksi meno yltyy, kun ei tosiaan tunne lapsia eikä vanhempia.
Ehdotan että heti (viikon sisällä) käytte ovella esittäytymässä ja kertomassa, kuinka onnnellisia olette, kun pääsitte muuttamaan kivalle alueelle. Voitte vaikka kertoa, kuinka kiva on, kun aluella x on sitä ja sitä mukavaa ja toivottavasti saatte asua kauan yms. positiivista. Kerrotte lasten nimet ja iät ja annat puhelinnumeron, johon voi laittaa viestiä tarvittaessa.
Ihmettelen, miksi tämä kommentti on saanut toistaiseksi vain alapeukkuja. Tässähän yritetään diplomaattisesti ratkaista asia naapurin kanssa ja tarkoituksena on jatkossakin säilyttää naapurisopu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on ihan käsittämätön lapsiviha. Jos aikuinen olis astellut vahingossa naapurin puolelle, ei varmasti olis naapuri sanonu mitää. Lapset koetaan vaan haittana ja riesana. Miettikääpä sitä Pirkot ja Pentit, että lapsissa on _tulevaisuus_.En ihmettele, että Suomessa syntyvyys laskee kuin lehmän häntä. Ei näin vihamieliseen maahan kannata lapsia tehäkkään.
Miten ihmeessä on vaikea käsittää, että jos ulkoalue ei ole yhteinen, eikä siitä ole maksettu, se olisi käytöltään erikoisasemassa sisätiloihin verrattuna? Kavattamattomissa lapsissa ei ole juuri mitään sellaista tulevaisuuttakaan jota kannattaisi vaalia.[/quote
Parhaita lapsenkasvattajiahan ovat he, joilla ei itsellään ole lapsia eikä lastenlapsia. He eivät ole tutustuneet koskaan tai haluakaan tutustua lapsen sielunelämään. Lapset ovat heille pelkästään kurittomia ja ilkeyttä tekeviä rasitteita ja lasten vanhemmat kasvatuksessaan epäonnistuneita alemman luokan kansalaisia. Toki autoakin voi palvoa, mutta lapsissa ja nuorissa on elämä ja tulevaisuus (kuten joku tuossa edellä sanoi). Lapsen elämä ei vielä onneksi ole kaavoihin kangistunutta, vaikka aikuiset yrittävät siitä sitä tehdä. Monet aikuiset sensijaan ovat ajatuksineen kuin haudan partaalla olevia muumioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on ihan käsittämätön lapsiviha. Jos aikuinen olis astellut vahingossa naapurin puolelle, ei varmasti olis naapuri sanonu mitää. Lapset koetaan vaan haittana ja riesana. Miettikääpä sitä Pirkot ja Pentit, että lapsissa on _tulevaisuus_.En ihmettele, että Suomessa syntyvyys laskee kuin lehmän häntä. Ei näin vihamieliseen maahan kannata lapsia tehäkkään.
Miten ihmeessä on vaikea käsittää, että jos ulkoalue ei ole yhteinen, eikä siitä ole maksettu, se olisi käytöltään erikoisasemassa sisätiloihin verrattuna? Kavattamattomissa lapsissa ei ole juuri mitään sellaista tulevaisuuttakaan jota kannattaisi vaalia.[/quote
Parhaita lapsenkasvattajiahan ovat he, joilla ei itsellään ole lapsia eikä lastenlapsia. He eivät ole tutustuneet koskaan tai haluakaan tutustua lapsen sielunelämään. Lapset ovat heille pelkästään kurittomia ja ilkeyttä tekeviä rasitteita ja lasten vanhemmat kasvatuksessaan epäonnistuneita alemman luokan kansalaisia. Toki autoakin voi palvoa, mutta lapsissa ja nuorissa on elämä ja tulevaisuus (kuten joku tuossa edellä sanoi). Lapsen elämä ei vielä onneksi ole kaavoihin kangistunutta, vaikka aikuiset yrittävät siitä sitä tehdä. Monet aikuiset sensijaan ovat ajatuksineen kuin haudan partaalla olevia muumioita.
Se ei ole auton palvontaa, ettei halua kiviä heiteltävän auton päälle.
Eikä se ole lapsivihaa, ettei halua vieraita lapsia kutsumatta omalle pihalle.
Osalle aikuisista tuntuu olevan ylipääsemättömän vaikea kasvattaa ja rajoittaa omien lapsien käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Jos minulta kysytään, niin vähän turhan pienestä naapuri tympääntyi. Pienten lasten leikit on ymmärrettäviä ja lapset ei ajattele näitä asioita niinkuin aikuiset. Ymmärrettävää myös se, että kun on justiinsa muuttanut niin sitä ei kaikki asiat ole heti selvillä.
Liian usein vanhukset on turhan tarkkoja tämmöisissä asioissa ja on niitäkin jotka esim inhoavat lapsia. Näille sitten mikä tahansa lapsen tekemä on kauheaa, vaikka normaali ihminen joustaisi, varsinkin lasten kohdalla.[/quote
Minullakin oli vanhapiikatäti, jonka mielestä kaikki lapset olivat huonosti kasvatettuja. Ei ikinä ollut lasten kanssa tekemisissä, mutta aina sukujuhlissa paasasi tästä asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on ihan käsittämätön lapsiviha. Jos aikuinen olis astellut vahingossa naapurin puolelle, ei varmasti olis naapuri sanonu mitää. Lapset koetaan vaan haittana ja riesana. Miettikääpä sitä Pirkot ja Pentit, että lapsissa on _tulevaisuus_.En ihmettele, että Suomessa syntyvyys laskee kuin lehmän häntä. Ei näin vihamieliseen maahan kannata lapsia tehäkkään.
Miten ihmeessä on vaikea käsittää, että jos ulkoalue ei ole yhteinen, eikä siitä ole maksettu, se olisi käytöltään erikoisasemassa sisätiloihin verrattuna? Kavattamattomissa lapsissa ei ole juuri mitään sellaista tulevaisuuttakaan jota kannattaisi vaalia.[/quote
Parhaita lapsenkasvattajiahan ovat he, joilla ei itsellään ole lapsia eikä lastenlapsia. He eivät ole tutustuneet koskaan tai haluakaan tutustua lapsen sielunelämään. Lapset ovat heille pelkästään kurittomia ja ilkeyttä tekeviä rasitteita ja lasten vanhemmat kasvatuksessaan epäonnistuneita alemman luokan kansalaisia. Toki autoakin voi palvoa, mutta lapsissa ja nuorissa on elämä ja tulevaisuus (kuten joku tuossa edellä sanoi). Lapsen elämä ei vielä onneksi ole kaavoihin kangistunutta, vaikka aikuiset yrittävät siitä sitä tehdä. Monet aikuiset sensijaan ovat ajatuksineen kuin haudan partaalla olevia muumioita.
Se ei ole auton palvontaa, ettei halua kiviä heiteltävän auton päälle.
Eikä se ole lapsivihaa, ettei halua vieraita lapsia kutsumatta omalle pihalle.
Osalle aikuisista tuntuu olevan ylipääsemättömän vaikea kasvattaa ja rajoittaa omien lapsien käytöstä.[/quoteSe koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan vain mielenkiinnosta. AP:n kuvauksen mukaan piha-aluieden rajaa ei huomaa, vaan se on tasaista nurmikenttää omalta pihalta naapurin pihalle. Monenko vastaajan omat lapset jotenkin intuitiivisesti tietävät, missä kohtaa tarkalleen raja siis menee? Varsinkin, jos kyse on uudesta paikasta.
AP, laita ensi töiksesi ihan piruuttain vaikka keppejä pystyyn rajalle ja viritä niiden väliin aidaksi lanka. Onpahan jotain mikä rajaa merkitsee. Ja ala sitten miettiä mahdollisia aitaratkaisuja ja tarkista kaavasta, miten korkean aidan saat rakentaa. Jos et saa rakentaa korkeaa aitaa, istuta joku nopeasti kasvava pensasaita :-D
-ohis
Eihän kyse ole siitä, että lasten pitäisi "intuitiivisesti tietää" missä rajat menevät. Vaan siitä, että vanhemmat kertovat, näyttävät ja pitävät huolen, että lapset sisäistävät missä ne rajat menevät.
Tämä. Järkevä aikuinen olisi heti ensimmäisenä vetänyt vaikka spraymaalilla rajaviivan nurmikkoon. Ihan itseäkin varten, mutta lapsia varten nyt vallanin. Että tästä alkaa naapuri, pysykää omalla puolella.
Tai laittaa vaikka köyden tai kuormaliinan rajaa pitkin menemään, että näkee missä raja menee. Helpompi alkaa istutuksiakin suunnitella, kun omakin silmä hahmottaa tontin paremmin.
Ap kun ei taida näitä asioita ymmärtää, niin kerron vielä että jos alat rakentaa aitaa tai istuttaa vaikkapa aidannepensaita, sen täytyy olla kokonaisuudessaan oman tontin puolella. Siis myös sen aidanteen oksien. Myös silloin kun se kasvaa.
Mielestäni se on vain hyvä asia, että muksuille osoitetaan heti oma alueensa asiallisesti. Myöhemmin se onkin jo paljon vaikeampaa. Olisit voinut sen ihan itsekin neuvoa, jos olisit ennen asunut taajamassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se nyt kauheeta, jos pienet jalat on käyneet naapurin tontilla ja ihan puolen metrin verran, kyllä ei voi kuin ihmetellä tämmöisestä valittajan ajatusmaailmaa. Pienisieluinen kyylä? Mitähän jos tämmöinen henkilö asuisi kerros tai rivitalossa, valitus olisi varmaan joka asiasta ja jatkuvaa.
Meidän onneksi nyt jo ex naapurit. Päivisin leikittiin meidän pihalla, kun oltiin itse muualla töissä. Otettiin pihaliittymän liuskasta mäkiautolähtöjä. Tuotiin hiekkalapiolla hiekkaa talon portaille, lopulta oltiin heittämässä sitä kiviäkin sisältävää hiekkaa meidän auton päälle. En ymmärrä mitä niiden vanhempien päässä liikkui. Piti käydä ihan kertomassa, että meidän pihalla ei saa leikkiä tai olla, eikä heitellä kiviä.[/quote Ja tuon kokemuksen perusteella kaikki lapset ovat hunsvotteja ja vanhemmat huonoja kasvattajia. Onko sinulla itselläsi monta lasta?
Kolahtiko? Suurimmalle osalle perheistä ei ole mitään vaikeuksia ymmärtää, että naapurin piha ei ole leikkikenttä tai sitä että naapurin autoa ei kivitetä.
Mutta sitten on perheitä, jossa liian pienet lapset päästetään ulos ilman mitään valvontaa. Eikä seurata yhtään mitä lapset tekevät. Nämä naapuriperheen lapset törmäsivät 2 v. pikkusiskoonsa pyörällä keskellä asuntoalueen ajorataa. Äitiä tai isää ei näkynyt missään, olivat ilmeisesti sisällä ja lapset noin 2, 4 ja 6 v. keskenän pihalla.
Lapsia tuli vielä lisää ja asunto jäi onneksi liian pieneksi.
Vierailija kirjoitti:
Parhaita lapsenkasvattajiahan ovat he, joilla ei itsellään ole lapsia eikä lastenlapsia. He eivät ole tutustuneet koskaan tai haluakaan tutustua lapsen sielunelämään. Lapset ovat heille pelkästään kurittomia ja ilkeyttä tekeviä rasitteita ja lasten vanhemmat kasvatuksessaan epäonnistuneita alemman luokan kansalaisia. Toki autoakin voi palvoa, mutta lapsissa ja nuorissa on elämä ja tulevaisuus (kuten joku tuossa edellä sanoi). Lapsen elämä ei vielä onneksi ole kaavoihin kangistunutta, vaikka aikuiset yrittävät siitä sitä tehdä. Monet aikuiset sensijaan ovat ajatuksineen kuin haudan partaalla olevia muumioita.
On totta, että lapset ovat iso meluhaitta ja muutenkin häiriötekijä. Hajottavat paikkoja tahattomasti ja tahallaan. Vika on paljolti näiden lasten vanhemmissa, jotka eivät valvo lastensa touhuja. Vanhempien on katsottava, että lapset ovat hiljaa, että lapset eivät pyöri toisten pihoilla ja että lapset eivät leiki leikkejään sellaisilla paikoilla, missä on vaarana esimerkiksi potkaista jalkapallolla naapurin autoon tai ikkunaan. Vanhempien pitää myös kasvattaa lapsensa olemaan heittelemättä nuuskamällejään ja tupakantumppejaan taloyhtiön pihaan ja metsiin.
Eipä estänyt pensasaidanne mun naapureita. Meillä on alle tuhannen neliön tontit ja heillä uusi paritalon puolikas kirvesvarsitontilla. Tuon heidän asuntonsa vieressä on pieni varastorakennus, jossa mm. fillarit. Terassi on minun tonttini suuntaan. Varastorakennuksen vieressä on aita kujan myötäisesti rajapyykkiin asti. Terassin ovesta kuljettiin varastolle hakemaan fillarit ja sen sijaan, että olisivat omalla tontillaan kulkeneet varaston ympäri sille omalle kujalleen, puskivat oman aitansa sivuitse puskieni läpi kujallensa.
Tuon rajapyykin kävin sitten etsimässä, kun epäilin, että oliko se aita sittenkin jäänyt siltä grynderiltä vähän lyhyemmäksi. Sitä sai sitten tovin etsiäkin. Se löytyi soran alta siitä aidan päädystä. Aloin seurata toimintaa. Pyykki peitettiin, kaivoin sen esiin, peitettiin, kaivoin jne.
Istuttelivat sitten nurmikkoa sinne tonttini nurkalle ja laittoivat ilmeisesti lapsiaan varten kiviä ja lankun pätkän reippaasti mun puolelle kulkuesteiksi. Viskelin ne pois ja jätin elämäni ensimmäisen heippalapun, jossa kielsin käyttämästä tonttini nurkkaa ja ehdotin portin rakentamista siihen aitaan heidän omalle tontilleen.
Toimi! Heti seuraavana viikonloppuna se portti tehtiin. Naapurin rouva ei tosin oikein jaksanut sitä avata eli penskoineen ja fillareineen sieltä mun puskien välistä kulki. Laitoin sinne rajalle sitten ison reippaan värisen muovilaatikon peitettyyn rajapyykkiin kiinni (sen verran raaputin, että näin siitä pilkahduksen). Laatikko viskottiin sieltä etäämmäs pihalleni, mutta onpa rouvakin alkanut nyt porttia käyttää.
En muuten olisi niin herkillä, mutta tuo nurkka on mun 35 vuoden takaisen exäni vakkari stalkkauspusikko eli saan stressitykytyksiä heti, kun näin siellä jonkun puskissa liikkuvan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan vain mielenkiinnosta. AP:n kuvauksen mukaan piha-aluieden rajaa ei huomaa, vaan se on tasaista nurmikenttää omalta pihalta naapurin pihalle. Monenko vastaajan omat lapset jotenkin intuitiivisesti tietävät, missä kohtaa tarkalleen raja siis menee? Varsinkin, jos kyse on uudesta paikasta.
AP, laita ensi töiksesi ihan piruuttain vaikka keppejä pystyyn rajalle ja viritä niiden väliin aidaksi lanka. Onpahan jotain mikä rajaa merkitsee. Ja ala sitten miettiä mahdollisia aitaratkaisuja ja tarkista kaavasta, miten korkean aidan saat rakentaa. Jos et saa rakentaa korkeaa aitaa, istuta joku nopeasti kasvava pensasaita :-D
-ohis
Eihän kyse ole siitä, että lasten pitäisi "intuitiivisesti tietää" missä rajat menevät. Vaan siitä, että vanhemmat kertovat, näyttävät ja pitävät huolen, että lapset sisäistävät missä ne rajat menevät.
Tämä. Järkevä aikuinen olisi heti ensimmäisenä vetänyt vaikka spraymaalilla rajaviivan nurmikkoon. Ihan itseäkin varten, mutta lapsia varten nyt vallanin. Että tästä alkaa naapuri, pysykää omalla puolella.
Tai laittaa vaikka köyden tai kuormaliinan rajaa pitkin menemään, että näkee missä raja menee. Helpompi alkaa istutuksiakin suunnitella, kun omakin silmä hahmottaa tontin paremmin.
Ap kun ei taida näitä asioita ymmärtää, niin kerron vielä että jos alat rakentaa aitaa tai istuttaa vaikkapa aidannepensaita, sen täytyy olla kokonaisuudessaan oman tontin puolella. Siis myös sen aidanteen oksien. Myös silloin kun se kasvaa.
Jotenkin aina huvittuuneena aina katsonut esim jenkeistä ohjelmia missä niillä on jos jonkunlaista verkkoaita viritelmää suojaamassa 1x2 metristä etupihaa ettei kukaan vahingossakaan tallaa tai roskaa omaa nurmikkoa. Mutta en ois uskonut että suomalaisetkin on näin pikkutarkkoja ja lapsellisia osittain.
Minähän olisin naapurina kutsunut lapset kylään ja vaikka leikkimäänkin. Ja tuo AP:nkin naapuri olisi voinut hoitaa tilanteen paljon paremmin ja tahdikkaammin. Eihän sitä ensi kosketuksessa viitti alkaa valittamaan ja kitisemään pikkuasioista, vaan siinähän saa valittajan maineen heti alkuunsa.
Olisi vaoinut ensin tutustua paremmin ja olla lapsirakas sekä kutsua kylään. Ja vasta myöhemmin mainita tonttien rajoista ja siitä, jos tykkää ettei omalla tontilla muut kuljeksi kun on niin tarkka.
"Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.
Mutta ei minun tontillani!
Säälittävää nimbyilyä 😂.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tännehän on tullut kommenttia! Oon samaa mieltä ehdottomasti, että naapurin pihalle ei mennä, en halua minäkään, että kukaan tulee meidän pihalle. Tämä rajanylityksestä syntynyt tarve tulla heti sanomaan kuitenkin ihmetyttää, luuleekohan naapuri että se tulee tavaksi. Ei tule, lapsia on ohjattu rajoista nyt ja rajalle on kannettu kivikasa. Naapuri ei ole kuitenkaan moikannut meitä ohikulkiessaan, katsoo vain pois päin. On jo nyt meille vihaisen oloinen. Ei todella tee mieli mennä ovelle esittäytymään. Itse sitä paitsi ajattelen, että naapurit voisi tulla meidän ovelle toivottamaan tervetulleeksi naapurustoon.
Ap
Kaikki eivät ole ihastuneita riekkuvaan lapsiperheeeen. Ja miksi ihmeessä pitäisi käydä jonkun ovella toivottelemassa yhtään mitään. Ihme kuplassa sinäkin asut.
Se on naapurin ongelma jos ei lapsista pidä. Meillä on täysi oikeus asua missä haluamme, ja rakastamme lapsiamme. On lapsilla silti rajat rakkauden lisäksi, ei ne mitään hunsvotteja huutajia ole. Ja ei emme odota naapurien tulevan toivottamaan tervetulleeksi, vastasin vain muutamaan kommenttiin jossa meitä kehotettiin menemään naapurin ovelle lakki kourassa esittäytymään. Ap
Moni nykyään niin vieraantunut elämästä ettei muista myös itse olleensa lapsi.
Totta, surulliseksi tulee kun lukee näitä mielipiteitä. Onko näillä ihmisillä mitään elämää, kun vain varjella hysteerisesti omaa pihanurmikkoaan ja omaisuuttaan. Naapureita pelätään ja kaikkea kanssakäymistä ihmisten kanssa. Jotain on kyllä pielessä, jos itsekkyys vie elämänilon.
Et tunnu ymmärtävän. Kotirauha on se, mitä halutaan.
(Mutta tuskinpa sinäkään riemastuisit, jos joku kävisi tallomassa nurmikkosi pilalle tai heittäisi kuraisen jalkapallon autosi konepellille sillä seurauksella, että joutuisit viemään autosi maalattavaksi ja lisäksi taistelemaan siitä, kuka maalauksen maksaa.)
On se kumma, että minä olen kokenut itselläni olleen aina kotirauha, eikä minua ole häirinnyt edes nurmikollani kävelevät ihmiset. Päinvastoin olen ollut iloinen, että meillä käy ihmisiä. Autoanikaan ei kukaan vandaali hajottanut, vaikka asumme keskellä isoa kirkonkylää. Omat lapset ja heidän kaverinsa pelasivat nurmikolla, mutta kai meillä oli laadukas nurmikko, kun se ei siitä juuri näyttänyt kärsivän. Meillä kävi paljon lasten kavereita ja se oli minusta pelkästään myönteistä. Usein syötin naapurin lapsetkin, jos se sattuivat ruoka-aikaan meille tulemaan. Nyt ovat lapseni jo aikuisia ja muuttaneet pois kotoa. Usein kaipaan sitä aikaa, kun pihalla oli elämää ja vilskettä, oli se sitten omien lapsien tai vieraiden pentujen (!) aiheuttamaa.
Lapset on aika iso häiriötekijä, joten ymmärrän ettei vieraita lapsia haluta omalle tontille.
Kannattaa pitää itse huoli siitä että omat lapset pysyy omalla pihalla, niin naapureiden ei tarvitse tulla komentamaan ja teidän sitten loukkaantua siitä komentamisesta :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tännehän on tullut kommenttia! Oon samaa mieltä ehdottomasti, että naapurin pihalle ei mennä, en halua minäkään, että kukaan tulee meidän pihalle. Tämä rajanylityksestä syntynyt tarve tulla heti sanomaan kuitenkin ihmetyttää, luuleekohan naapuri että se tulee tavaksi. Ei tule, lapsia on ohjattu rajoista nyt ja rajalle on kannettu kivikasa. Naapuri ei ole kuitenkaan moikannut meitä ohikulkiessaan, katsoo vain pois päin. On jo nyt meille vihaisen oloinen. Ei todella tee mieli mennä ovelle esittäytymään. Itse sitä paitsi ajattelen, että naapurit voisi tulla meidän ovelle toivottamaan tervetulleeksi naapurustoon.
Ap
Kaikki eivät ole ihastuneita riekkuvaan lapsiperheeeen. Ja miksi ihmeessä pitäisi käydä jonkun ovella toivottelemassa yhtään mitään. Ihme kuplassa sinäkin asut.
Se on naapurin ongelma jos ei lapsista pidä. Meillä on täysi oikeus asua missä haluamme, ja rakastamme lapsiamme. On lapsilla silti rajat rakkauden lisäksi, ei ne mitään hunsvotteja huutajia ole. Ja ei emme odota naapurien tulevan toivottamaan tervetulleeksi, vastasin vain muutamaan kommenttiin jossa meitä kehotettiin menemään naapurin ovelle lakki kourassa esittäytymään. Ap
Moni nykyään niin vieraantunut elämästä ettei muista myös itse olleensa lapsi.
Totta, surulliseksi tulee kun lukee näitä mielipiteitä. Onko näillä ihmisillä mitään elämää, kun vain varjella hysteerisesti omaa pihanurmikkoaan ja omaisuuttaan. Naapureita pelätään ja kaikkea kanssakäymistä ihmisten kanssa. Jotain on kyllä pielessä, jos itsekkyys vie elämänilon.
Et tunnu ymmärtävän. Kotirauha on se, mitä halutaan.
(Mutta tuskinpa sinäkään riemastuisit, jos joku kävisi tallomassa nurmikkosi pilalle tai heittäisi kuraisen jalkapallon autosi konepellille sillä seurauksella, että joutuisit viemään autosi maalattavaksi ja lisäksi taistelemaan siitä, kuka maalauksen maksaa.)
On se kumma, että minä olen kokenut itselläni olleen aina kotirauha, eikä minua ole häirinnyt edes nurmikollani kävelevät ihmiset. Päinvastoin olen ollut iloinen, että meillä käy ihmisiä. Autoanikaan ei kukaan vandaali hajottanut, vaikka asumme keskellä isoa kirkonkylää. Omat lapset ja heidän kaverinsa pelasivat nurmikolla, mutta kai meillä oli laadukas nurmikko, kun se ei siitä juuri näyttänyt kärsivän. Meillä kävi paljon lasten kavereita ja se oli minusta pelkästään myönteistä. Usein syötin naapurin lapsetkin, jos se sattuivat ruoka-aikaan meille tulemaan. Nyt ovat lapseni jo aikuisia ja muuttaneet pois kotoa. Usein kaipaan sitä aikaa, kun pihalla oli elämää ja vilskettä, oli se sitten omien lapsien tai vieraiden pentujen (!) aiheuttamaa.
Ajatteletko, että kun sinun autosi on säilynyt vaurioitta niin muidenkaan autoja lapset eivät vahingoita?
Ajatteletko, että kun sinä haluat omien tai vieraiden pentujen aiheuttamaa "elämää" pihallesi, niin muidenkin pitäisi haluta?
Mun ainoa lohdutus tätä pääosin lapsivihamielistä ketjua lukiessa on ajatus, että täällä olevat mielipiteet eivät ole edustava otos Suomen kansan mielipiteistä. On elämälle vierasta kieltää satunnaiset lasten leikkien äänet, parjata äitiä, joka ensimmäisenä päivänä ei huomaa opettaa lapselleen tonttien rajoja tai jopa asettaa humalaisten möykät ja riitelyt lasten leikkien edelle.
Itse en ole mitenkään erityisen lapsirakas ja olen sitä mieltä, että rajat täytyy lapsille opettaa, mutta tää suvaitsemattomuus on karmeaa.
Vierailija kirjoitti:
"Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.
Mutta ei minun tontillani!
Säälittävää nimbyilyä 😂.
Jaaha. Nyt kaivetaan jo satukirjatkin tueksi ja leimataan pahoiksi sellaiset ihmiset, jotka viihtyvät kotonaan rauhassa eivätkä kaipaa kuulla kotonaan naapurien metelöintiä?
Itse jos saisin valita, niin kyllä paljon mieluummin valitsisin naapuriini lapsiperheen kuin päihdeongelmaisen porukan.