Mihin helkkariin isopalkkaisilla ihmisillä menee rahat?
Kommentit (71)
Eikö se niin oo että suuremmat tulot ja suuremmat menot. Varmaan veroprosenttikin on suhteessa suuri...Helposti ravintoloihin ja kauneushoitoloihin rahaa menee, visaa vingutetaan ja ostetaan kalleinta ja parasta.
Meikäläinen pienillä tuloillaan porskuttelee...eikä visa vingu!! heh heh
pukukoodi), kalliimmat harrastukset, matkustelu ja ylimääräinen sitten vielä sijoituksiin.
Itsekin olen tullut mainiosti toimeen reilulla 400 eurolla kuussa, josta vuokraan meni puolet, mutta silti saamme nyt kulumaan loistavasti yli kymmenkertaiset käteen jäävät tulot.
Veroihin melkein 50%
Kahteen autoon (eivät uusia), onneksi toisesta voidaan luopua, kun aloitan uudessa työpaikassa
Talon velanmaksuun (pääkaupunkiseudulla kyse ei pikkurahasta)
Matkoihin: noin 2-3 ulkomaanmatkaa vuodessa + 1 Lapin reissu
Ruokaan, harrastuksiin ja normaaliin elämiseen menevät (ei luksusta)
Ylellisyytenä pidän lähinnä matkustelua ja ehkä 2-3 kertaa vuodessa käymme syömässä todella hienossa ravintolassa, muuten elämme aika keskiluokkaisesti.
niistä ison osan, joten nettona se summa ei enää ole hirmuinen.
Asumiseen menee isoin osa (asuntovelan lyhentäminen, talon lämmitys ja muut hoitokulut). Ruokaan menee kohtuullisesti myös, meitä on 2 aikuista ja 4 lasta. Autoja on kaksi, suht vanhoja ja velattomia, mutta bensaan ja korjauksiin menee tietty rahaa. Lasten harrastukset syövät osansa, samaten vaateostoksiin menee rahaa, vaikka emme harrastakaan mitään kalliita merkkivaatteita.
Ulkomailla ei pahemmin reissata (koko perheen voimin olemme olleet kaksi kertaa etelässä). Lehtiä meille tulee sanomalehden lisäksi vain muutama ns ammattilehti sekä lapsille Aku Ankka.
Rahaa jää toki säästöönkin (kaikkea ei siis laiteta edes tuohon lainan lyhennykseen) sekä sijoitettavaksi (vähän). Tarkoituksena on, että kun lapset kasvavat ja kuluttavat vielä enemmän, voimme heitä taloudellisesti vähän auttaa.
Meidän perheessä ei olla erityisen merkkitietoisia. Tavistuotteet (zara, esprit, h&m, benetton, inwear tms.) käyvät hyvin. Merkkituotteita mies ostaa yleensä Jenkeistä, sillä siellä Tommy Hilfiger ja muut on markettihinnoissa. Merkkiä merkin vuoksi emme osta.
Mutta on kyllä käynyt mielessä, että pitäisikö ostaa. Nimittäin uudessa Talouselämässäkin sanottiin, että merkit ovat viesti asemasta ja uskottavuudesta. Esim. naisen merkkilaukku on viesti siitä, että on menestynyt. Ja tietyillä aloilla menestys = uskottavuus = luotettavuus.
Toki olen sitä mieltä, että uskottavuus tulee ensisijaisesti osaamisesta. Mutta kyllä se ensivaikutelmakin merkkaa enemmän kuin myönnämmekään....
Eli kyllä on käynyt mielessä satsata asusteisiin...
Ostan myös selkeästi kalliimpaa ruokaa, kun tienaan paremmin (vrt. äitiysloma-aikaan).
Ostan enemmän vaatteita, enkä enää edes yritä kitkutella niillä vanhoilla (10 v.) vaatteilla.
Rakastan kenkiä. Heikkoina aikoina sitä ostaa 20 euron kenkiä, vaan nyt kengät kallistuvat kallistumistaan...ja niitä tulee ostettua useammat parit kuukaudessa/vuodessa.
asuntolainaan ja sisustamiseen meillä menee rahat. Ostettiin juuri mittatilauskaappi ja se maksoi 5000e, (mutta on ainakin sopiva). En siis kerro tätä pröystäillääkseni vaan valoittaakseni, että vaikka näyttää siltä, ettei olla mitään uutta ostettu, niin sitä rahaa on kuitenkin mennyt paljon.
Meillä rahaa menee myös rahastosijoittamiseen jokunen satanen kuussa (vähän tilanteen mukaan, joskus enemmän, joskus vähemmän). Tavoitteena on pitää joskus sapattivuosi tai piiiiitkä kesäloma tms. ulkomailla.
ns. isopalkkaisten ja pienipalkkaisten tuloero verojen jälkeen on varsin pieni. Kyllä se tuloero on helppo kuluttaa esim. syömällä, asumalla vähän väljemmin, matkustelemalla, harrastamalla, käyttämällä vähän enemmän rahaa vaatteisin ja pitämällä paria hyvää autoa. Autoverokihan on Suomessa varsin suuri.
Asunnon ja kesämökin ylläpitoon (sähköt, jätemaksut, remontoinnit tarpeen tullen), 2 auton ja veneen ylläpitoon, lasten päiväkotimaksuihin (4 lasta ja maksimimaksut), ruokaan, vaatteisiin, harrastuksiin, matkusteluun...
sitten ostetaan ihan samanhintaista ruokaa kun te kaikki muutkin, asutaan ihan samanhintaisissa kämpissä (= e/m2) kun te muutkin, bensa maksaa meille ihan saman kuin kaikille ja me tarvitaan sitä työmatkoihinkin. Ja sitten kun ei vaan oo mahdollista työaikana istua terveyskeskuksen päivystyksessä sairaan lapsen kanssa koko päivää, yksityiset lekurit maksaa ihan kivasti myös... verkkareissa ei voi hiihtää koko elämää, joskus tarvii ostaa jotain hieman siistimpää päälle, ja vaikka ei Burberryissä kulkiskaan, nekin maksaa. kampaajalla on ees kerta vuoteen käytävä, että ei vastaantulijat pelästy pimeällä tiellä.
Että ei sitä niin hirveesti säästöön ja hurlumheihin jää, valitettavasti.
Reilusti yli 3 000 euron palkastani jää käteen 2100 euroa. Ne kuluvat seuraavasti:
- asuntolaina 1200 euroa, jää jäljelle 900 euroa
- yhtiövastike 270 euroa, jää 630 euroa
- ruoka 400 euroa, jää 230 euroa
- laajakaista ja puhelin 50 euroa, jää 180 euroa
- ammattiyhdistyksen jäsenmaksu 40 euroa, jää 140 euroa
- kampaaja 80 euroa, jää 60 euroa
Tällä 60 eurolla ostan kaiken muun, siis vaatteet, kengät, meikit, lääkkeet, silmälasit, sanoma- ja aikakauslehdet, vakuutukset ja matkat. Autoa meillä ei ole varaa pitää. Lapsen kuluihin saa riittää lapsilisä.
Ai niin, sähkö unohtui, siihen menee noin 500 euroa vuodessa.
niitä menoja, asuntolaina, autot, jne. En listaa uudelleen. Mutta kyllä meillä myös vakuutusmaksut vievät osansa (auto, koti, matka, sairasvakuuutus lapselle). Lisäksi sijoitamme ja säästämme eläkerahastoon.
mutta meillä raha menee:
- ruoka
- asuntolaina
- autonylläpitokulut
- vaatteet/kengät jne
- vakuutusmaksut
- puhelin, sähkö, vesilaskut jne
- harrastukset
- lapsenvahti
- esm kotiin uusia kodinkoneita, juuri jouduttiin päivittää keittiönkoneet
Onhan näitä menoja..
Tarkoitatko että mitä kalliimpi käsilaukku tms niin sitä luotettavampi,uskottavampi ihminen on?
Vierailija:
Tarkoitatko että mitä kalliimpi käsilaukku tms niin sitä luotettavampi,uskottavampi ihminen on?
En tarkoita, se on viestini sisällön voimakasta vääristelyä.
Mutta ihan tutkimustenkin mukaan (uusin Talouselämä), kallis laukku antaa sellaisen viestin, että tämä ihminen on menestynyt... eli hänen täytyy olla työssään hyvä... eli hän on luotettava.
Halpislaukun omistaja voi olla yhtä luotettava, mutta hänen pitää ehkä osoittaa osaamisensa käytännössä. Eli ansaita se luottamus.
Ja joissakin ammateissa täytyy tehdä hyvä vaikutus heti kättelyssä (esim. neuvottelujen alkaessa). Silloin saattaa olla tarpeen hakea sitä uskottavuutta kaikin mahdollisin keinoin: jakkupuku, siisit hiukset, konservatiiviset värit, merkkikello, merkkilaukku jne.
kyllä on ansiot vähissä jos niiden avulla täytyy yrittää tehdä itsestään uskottavampaa kuin mitä on.
laadukkaista raaka-aineista, sisustamme ahkerasti kotiamme, ostellaan viihde-elektroniikkaa, vaatteisiin menee paljon, kun tykätään molemmat pukeutua laadukkaasti ja tyylikkäästi, myös lapselle ostetaan usein kivoja vaatteita, siivooja ja hieroja käy joka toinen viikko. Tähän kaikkeen sitä rahaa palaa. :)
Pirun suuret lainat, ruokamenot ja muutenkin eletään aikalailla miettimättä. Näköjään.