Lue keskustelun säännöt.
Miksi päästätte lapsenne vanhojentansseihin? Kallista ja turhaa.
30.04.2022 |
Toivottavasti omat lapseni eivät tuollaisiin turhuuksiin halua. Miksi maksaa hetken ilosta kallis puku jota ei myöhemmin käytä? Meikit, kampauksetkin pitäisi muka olla viimeisen päälle. Kallista lystiä.
Kommentit (82)
Pienimunainen päättää täältä tähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin se huono-osaisuus periytyy asenteessa.
Omat vanhempani olivat tosi köyhistä oloista. Äiti päätti, että köyhyys loppuu häneen ja luki itselleen hyvän ammatin, lopulta väittelikin. Minulta ei koskaan puuttunut mitään ja tietty rentous oli siinä, että tiedin, että jos tapahtuu kamalia, voin aina luottaa verkostooni. Siitä huolimatta tai juuri sen takia kouluttauduin itsekin pitkälle ja sain hyvät tulot.
Lapseni ovat tehneet töitä varhaisesta teini-iästä lähtien, mutta ei silti tulisi mieleenkään maksattaa heillä vanhojen tanssien kaltaisia ihania turhuuksia. Totta kai me vanhemmat maksamme kaiken tuollaisen! Nykypäivän lukiolaiset eivät tarvitse kaiken pääsykoeidiotismin jäljiltä yhtään lisää stressiä. Eivätkä he ole velkaa meille mitään.
Lainasin puvun ystävältä. Laitoin itse hiukset (kiharsin ja laitoin kukkia hiuksiin). Meikkiä en laittanut. Kengät oli omat ballerinat.
Halvaksi tuli.
Pakkoko kaikki on ostaa omaksi ja uutena? Saati kampaajahössötykset sun muut. Ei ne mitkään häät sentään ole.
Ainakin mun lasten lukiossa vaatteet, hiukset, meikit oli hyvin maltillisia.
Kermakakkupukuja ei näkynyt, meikit suurimmalla osalla itse tehtyjä ja kampaukset simppeleitä.
Kuopus tanssii ensi vuonna ja hän kasvattaa hiuksiaan sitä varten. Itse opiskelen nutturan laittoa videoilta. Hänellä on taipuisat helpot hiukset joten en usko kampauksen olevan ongelma.
Esikoisen luotisuorat hiuksetkin sain taiottua kauniille kiharakampaukselle. Hän tanssi hiukset auki.
Ap tuntuu olevan varsin katkera ihminen.
Ymmärrän jos on paljon paitsi- ja ilmanjäämisen traumoja lapsuudesta ja nuoruudesta, mutta miksi niitä täytyy kostaa omille jälkeläisilleen?
Itselläni on kaksi teini-ikäistä ja totisesti olen yrittänyt heille pedata miellyttävämmän ja huolettomamman lapsuuden ja kasvun kuin itselläni oli. Ei tulisi mieleenkään omaa katkeruuttani (jota ei edes ole, sen olen työskennellyt pois jo ajat sitten) kaataa heidän niskaansa.
Omilla lapsillani on aina ollut terveet rajat mutta paljon rakkautta. Olen halunnut kasvattaa terveitsetuntoisia ja mielenterveydeltään mahdollisimman vakaita ihmisiä.
Säälin ap:n mahdollisia lapsia, pahalta tuntuu. todella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap tuntuu olevan varsin katkera ihminen.
Ymmärrän jos on paljon paitsi- ja ilmanjäämisen traumoja lapsuudesta ja nuoruudesta, mutta miksi niitä täytyy kostaa omille jälkeläisilleen?
Itselläni on kaksi teini-ikäistä ja totisesti olen yrittänyt heille pedata miellyttävämmän ja huolettomamman lapsuuden ja kasvun kuin itselläni oli. Ei tulisi mieleenkään omaa katkeruuttani (jota ei edes ole, sen olen työskennellyt pois jo ajat sitten) kaataa heidän niskaansa.
Omilla lapsillani on aina ollut terveet rajat mutta paljon rakkautta. Olen halunnut kasvattaa terveitsetuntoisia ja mielenterveydeltään mahdollisimman vakaita ihmisiä.
Säälin ap:n mahdollisia lapsia, pahalta tuntuu. todella.
Se on yllättävän yleistä. Appi koki jääneensä lapsena monenmoisesta paitsi ja kostaa sitä pojalleen. Tyttäriä hemmotellaan ylen määrin. Pojalle kostetaan.
Anopin mielestä taas hän voi kostaa minulle sen, että oma anoppinsa oli kusipää. Varmaan olikin, en epäile kun anopin anopin poikakin on tommonen, mutta miten se liittyy minuun?
Ap:n mielestä hän on suorastaan ylittänyt velvollisuutensa vanhempana, kun ihan jopa ruuat suostuu lapsilleen tarjoamaan! Herranen aika mitä uhrautuvaisuutta.
Vaikuttaa kyllä todella ankealta ihmiseltä, joka kostaa jostain ihmeen syystä lapsilleen omaa pahaa oloaan. Kurjaa lapanen kannalta.
Jos kaikki hengissä pysymisen kannalta välttämättömän ulkopuolelle jäävä on mielestäsi "turhuutta" niin miksi ei edes olet hankkinut lapsia??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielen köyhyys paistaa aloituksesta. Itse olen akateemisella uralla ja mitä vanhemmaksi tulen, sitä paremmin ymmärrän traditioiden merkityksen ihmisen elämässä. Ne luovat sitä kuuluvuuden tunnetta, yhteisöllisyyttä ja ihania muistoja. Ne ovat sitä oikeaa rikkautta.
Vierailija kirjoitti:
Minusta vanhojen tanssit olivat aivan ihanat! Mielelläni hankin nuorille puvut. On myös tapakasvatusta lukiolaisille. Nyt opiskelevat yliopistossa ja siellä voivat käyttää samoja iltapukuja tai frakkeja esim. vuosijuhlissa.
Tämä keskustelu ja sen aloitus kertoo siitä, ettei todellakaan tunneta akateemista kulttuuria. Eikä siten ymmärretä, mikä merkitys vanhojen tansseilla on siihen valmistautumisessa.
Jos käynyt vain lukion, eikä ole sen jälkeen yliopistoon päässytkään, ei ilmeisestikään tiedä mitään yliopistoyhteisöstä ja sen juhlakulttuurista. Tärkein yliopiston juhla ovat tietenkin tiedekuntien promootiot, joiden ohjelmiin Helsingissä kuuluvat suuret tanssiaiset. Filosofisen tiedekunnan promootion (googlatkaa, jos ette tiedä mikä se on) huipennus on kulkue, joka päättyy tansiaisiin Vanhalla. Siellä ovat kansleri, rehtori, professorit, tohtorit. Sitten on osakuntien ja järjestöjen vuosijuhlat ja muita keskisuuria juhlia. Kaikki päättyvät akateemisiin tansseihin. Jos ei tunne akateemista juhlakulttuuria, syntyy suuri hämmennys, kosks tanssit ovat tosiaan jokaisessa juhlassa. Vanhoissa tansseissa harjoitellaan kaikki niissä tanssittavat relevantit tanssit. Lukion tehtävä kun on, katsokaas, valmistaa yliopistoon. Siksi siellä näitä opetellaan. Kyse ei ole mistään amertikkalaisesta Promista.
Joku varmaan seuraavaksi sanoo, etteivät nämä hömpötykset kuten promootiot kiinnosta. Hyvä! Älkää sitten viettäkölakkiaisiakaan. Jos ei ole promovoitu vähintään in absens, ei ole edes oikeutta käyttää tohtorinhattua. Hömpötystä sekin, ja kallis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielen köyhyys paistaa aloituksesta. Itse olen akateemisella uralla ja mitä vanhemmaksi tulen, sitä paremmin ymmärrän traditioiden merkityksen ihmisen elämässä. Ne luovat sitä kuuluvuuden tunnetta, yhteisöllisyyttä ja ihania muistoja. Ne ovat sitä oikeaa rikkautta.
Ap. Mihin säästät rahojasi?
Siis säästäväisyys ja rahan harkittu käyttö ovat hyvä juttu, mutta ajatteletko olevasi onnellisempi vanhana kääkkänä jos elämä on mennyt ohi "säästäessä" ja välit lapsiin ovat katkeroituneet "koska eivät olleet edes vanhojen arvoiset" (ja mistä kaikesta muusta jäävät säästäväisyyshimossasi paitsi?)
Rahan arvostusta voi mainiosti opettaa myös siten, että kertoo jo nyt hyvissä ajoin, että huoltajien rahkeet riittävät esim max 200 panostukseen ja nuori voi sitten itse valita mistä haluaa maksaa ja miten paljon, ja haluaako esim itse tienata ja säästää lisää.
Omat lapset tanssivat
-poika lainasi isänsä nahkapohjaiset 20v vanhat hää-tanssikengät ja jonkun kaverinsa frakin (kustannus pesukulut jälkikäteen + 50 kiitosta ) uutena hän osti (puutarhakaupasta) ne valkoiset hansikkaat. VT -risteily sitten maksoi sen mitä maksoi.
-tyttö lainasi harrastuksen kautta tutultansa puvun, kengät osti ja käytti sitten kesäisin juhlakenkinä, sekä myös yo-juhlakenkinänsä, kampaaja maksoi jonkin verran, meikit tekivät keskenänsä, Ja jälleen, suurin kustannus oli heillä se VT-Viron reissu.
(Olisimme maksaneet enemmänkin (en kylläkään enää mitään wt-rusketuksia ja kynsiä...)mutta heidän mielestä olisi ollut tyhmää kuluttaa enempää moiseen päivään)
Vierailija kirjoitti:
Ap:n mielestä hän on suorastaan ylittänyt velvollisuutensa vanhempana, kun ihan jopa ruuat suostuu lapsilleen tarjoamaan! Herranen aika mitä uhrautuvaisuutta.
Vaikuttaa kyllä todella ankealta ihmiseltä, joka kostaa jostain ihmeen syystä lapsilleen omaa pahaa oloaan. Kurjaa lapanen kannalta.
Jos kaikki hengissä pysymisen kannalta välttämättömän ulkopuolelle jäävä on mielestäsi "turhuutta" niin miksi ei edes olet hankkinut lapsia??
Minua hämmentää yleisemminkin tämä kulttuuri, missä ensimmäiset ehkä n 5v lapsi on kultapallero ja silmäterä ja maailman ihanin -- ja sen jälkeen vaan odotellaan että eikö se koskaan täytä 18 että sen voisi heittää ulos ovesta pärjäämään itsekseen, enkä takuulla kyllä enää auta enkä tue "minä olen velvollisuuteni tehnyt"...?
Mitä tapahtuu ja missä välissä ?
Jos lapsi on "pettymys" - katso peiliin, ja katso millaisen toisen vanhemman olet hänelle hyväksynyt. Hän on teidän kahden tuotos, ei voinut tulla "sen parempaa"..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Inhottava asenne ap:llä. Se on aikuistumisriitti. Kolttu äidin kaapista, hiukset ja meikki itse. Minulla ei mennyt rahaa vanhojentansseihin.
Vierailija kirjoitti:
Inhottava asenne ap:llä. Se on aikuistumisriitti. Kolttu äidin kaapista, hiukset ja meikki itse. Minulla ei mennyt rahaa vanhojentansseihin.
Tulee mieleen oma äitini, joka esim kertoi, että kun toisissa perheissä annetaan viikkorahaa, että "lapset saa harjoitella rahankäyttöä" niin meillä ei tarvitse, koska "kyllä te rahaa osaatte käyttää" .
No, olisi se silti joskus ollut kiva, jos olisi ollut rahaa vaikkapa pyöräillä kavereiden kanssa jäätelökioskille.
No, nyt äiti on 80v ja hänen (kiistatta ihan kelvollinen) varallisuutensa hupenee, koska hän ei osaa tehdä ensimmäistäkään sijoituspäätöstä (eikä luota meihin aikuisiin lapsiin, että me voisimme osata neuvoa häntä maltillisesti).
Ja voin paljastaa, että on omat oppirahat maksettu siinä "rahankäytön" osaamisessa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[/quote]
Ja jatkan vielä: jos se niin tärkeä päivä on, miksei melkein täysi-ikäiset itse maksa mekkojaan?
ap[/quote]
Siinäpä se tuli: MELKEIN täysi-ikäiset. Eli ajattelen niin, että alaikäisen elatuksesta vastaa vanhemmat.
Mun vanhemmilla olis ollut rahaa maksaa vaikka kuinka kallis mekko mutta ei kukaan halunnut tanssia mun kanssa eikä itseänikään juuri se paritanssi kiinnostanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelen niitä kokemuksina, joita ei saa kuin rahalla. Paljon paremmin kuin sinun lapsillasi tulee koskaan olemaan.
Minun lapseni oppivat rahan arvon. Saavat itse maksaa viulut, jos tuollaisiin turhuuksiin haluavat rahansa laittaa. Nykypäivänä lapset saavat liian helposti kaiken, kun ne hemmotellaan pilalle. Yhtä päivää varten prinsessamekko ja kampaukset opettaa ihan utopistista minä, minä kulutusta.
Ja jatkan vielä: jos se niin tärkeä päivä on, miksei melkein täysi-ikäiset itse maksa mekkojaan?
ap
Lukio vie tosi paljon aikaa ja osaaikatyö ei välttämättä kaikille sovi. Lisäksi kouluttamaton alaikäinen saa yleensä paskaa palkkaa
Vierailija kirjoitti:
Mielen köyhyys paistaa aloituksesta. Itse olen akateemisella uralla ja mitä vanhemmaksi tulen, sitä paremmin ymmärrän traditioiden merkityksen ihmisen elämässä. Ne luovat sitä kuuluvuuden tunnetta, yhteisöllisyyttä ja ihania muistoja. Ne ovat sitä oikeaa rikkautta.
Akateeminen minäkin, mutta en näe mitään merkitystä jollain lukion tansseilla...itse lukiokin oli vain välttämätön paha. Mukaviakin traditioita on ollut, ei sillä.
Mutta makuasioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta vanhojen tanssit olivat aivan ihanat! Mielelläni hankin nuorille puvut. On myös tapakasvatusta lukiolaisille. Nyt opiskelevat yliopistossa ja siellä voivat käyttää samoja iltapukuja tai frakkeja esim. vuosijuhlissa.
Tämä keskustelu ja sen aloitus kertoo siitä, ettei todellakaan tunneta akateemista kulttuuria. Eikä siten ymmärretä, mikä merkitys vanhojen tansseilla on siihen valmistautumisessa.
Jos käynyt vain lukion, eikä ole sen jälkeen yliopistoon päässytkään, ei ilmeisestikään tiedä mitään yliopistoyhteisöstä ja sen juhlakulttuurista. Tärkein yliopiston juhla ovat tietenkin tiedekuntien promootiot, joiden ohjelmiin Helsingissä kuuluvat suuret tanssiaiset. Filosofisen tiedekunnan promootion (googlatkaa, jos ette tiedä mikä se on) huipennus on kulkue, joka päättyy tansiaisiin Vanhalla. Siellä ovat kansleri, rehtori, professorit, tohtorit. Sitten on osakuntien ja järjestöjen vuosijuhlat ja muita keskisuuria juhlia. Kaikki päättyvät akateemisiin tansseihin. Jos ei tunne akateemista juhlakulttuuria, syntyy suuri hämmennys, kosks tanssit ovat tosiaan jokaisessa juhlassa. Vanhoissa tansseissa harjoitellaan kaikki niissä tanssittavat relevantit tanssit. Lukion tehtävä kun on, katsokaas, valmistaa yliopistoon. Siksi siellä näitä opetellaan. Kyse ei ole mistään amertikkalaisesta Promista.
Joku varmaan seuraavaksi sanoo, etteivät nämä hömpötykset kuten promootiot kiinnosta. Hyvä! Älkää sitten viettäkölakkiaisiakaan. Jos ei ole promovoitu vähintään in absens, ei ole edes oikeutta käyttää tohtorinhattua. Hömpötystä sekin, ja kallis.
Kävin yliopiston, kertaakaan ei ollut mitään tanssiaisia. En muista kenenkään sellaisista edes puhuneen. Eikä olisi ollut aikaakaan akateemisiin tai muihin juhliin. Meni aika perheestä huolehtien, opiskellen ja töitä tehden.
Vierailija kirjoitti:
Itse en tanssinut vanhoja, koska en halunnut. Mutta jos tyttäreni haluaa lukioikäisenä tanssia vanhat, tottakai hän saa.
Elämässä on paljon kokemuksia, joita saa vain rahalla. Meillä siitä ei ole pulaa, joten miksi kieltäisin tyttärelle mahdollisesti tärkeitä asioita vain periaatteen vuoksi?
Ei ole ja kyllä teillä on rahat tiukalla oikeasti, miksi et laita kakaraasi itse maksamaan turhuuksiaan niin oppii rahan arvon?
Aika jännä, etteivät vanhempasi ihan itse tarjoutuneet sinulle maksamaan sinun menojasi?! Anna kun arvaan: surkimusgeenisi ovat peräisin ei-lukiota itse käyneiltä? Kotisi oli köyhä ja haiseva läävä?