Joskus itkeminen on vallankäyttöä
Tuli itkukeskustwkusta mieleen tuttuni joka itkee herkästi. Hän käyttää itkua valtaan. Itkulla saa tahtonsa läpi ja itkulla saa sympatiaa. Tämäkin tosiasia pitää muistaa itkukeskustelussa.Itkeminen on tottakai normaali ihmisen reaktio, mutta aina sitä ei tehdä hyvällä. Työpaikoilla itkeminen voi olla yhtälailla vallankäyttöä ja muiden hiljentänistä.
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
On enemmän kuin yleistä, että itkua käytetään manipulaatiokeinona, jolla haetaan tietynlaista reaktiota ja huomiota toiselta, eikä itkijä, eli manipuloija välttämättä edes itse tajua manipuloivansa. Tämä on usein osittain tiedostamatonta manipulointia.
Tavallaanhan kaikki ihmisen reaktiot voi tulkita manipulaatiokeinona, joilla "aiheutetaan" toisille ihmisille reaktioita. Eikä reagoija välttämättä tietoisesti manipuloi näyttämällä tunnetilojaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On enemmän kuin yleistä, että itkua käytetään manipulaatiokeinona, jolla haetaan tietynlaista reaktiota ja huomiota toiselta, eikä itkijä, eli manipuloija välttämättä edes itse tajua manipuloivansa. Tämä on usein osittain tiedostamatonta manipulointia.
Onneksi mun maailmassa asiat katsotaan toisin eikä ankeuttajamanipulaattorin negatiivisten silmälasien läpi. Itkijällä on suru tai hätä ja häntä voi lohdutaa ja tukea.
Sun maailma onkin vääristynyt, jos et erota manipulaattori-itkijää tai muita tekoitkuja. Sulle varmaan Suomeen tulleet 30 000 miestäkin tässä muutama vuosi sitten olivat kaikki hätääkärsiviä, joita pitää lohduttaa ja tukea.
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
En pysty itkemään halutessani ja sen takia en voisi käyttää itkemistä manipulointikeinona.
Hieman kyllä epäilen, että kukaan pystyisi. Miten muka saa kyyneleet tulemaan tahdonvoimalla?Hmm vaikken asian ammattilainen olekkaan, veikkaan että siihen riittää pieni harmistus jota voi mielen avulla lietsoa ja suurentaa ja näin ajaa itsensä oikeasti niin surulliseksi että itku tulee.
Ainakin minussa harmistus aiheuttaa kiukkua enemmän kuin surua. Surua koen hautajaisissa tai kun suren jonkun surullista kohtaloa.
Tietysti teoriassa voisin kuvitella oman kohtaloni niin murheelliseksi, että alkaa itkettää.
Mutta varmasti on ihmisiä, joilla tuo toimii niin, että pystyvät puristamaan kyyneliä esiin.
Ruotsin paratiisihotellissa oli tyttö joka teki tätä. Itki useasti ja kerran sano ettei häntä oikeasti edes itkettäny, mutta päätti silti itkeä että näyttäs joltain
Onhan siitä herkästi itkemisestä hyötyäkin varmaan. Jos menen esim. valittamaan lääkärille huonoa oloani, hän ehkä suhtautuu vaivaan vakavammin, jos itken. Tai jos kerron esimiehelle töissä, että elämäntilanteeni on kuormittavaa, hän ehkä ymmärtää asian paremmin, jos itken.
Mutta kaikilta ei onnistu itku tuollaisissa tilanteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsisti/narsistinen henkilö käyttää itkua kuten muitakin sanomisiaan ja tekemisiään manipuolointiin ja siksi näkee helposti muidenkin itkun manpulaatiovälineenä eikä aitona tunteenilmauksena. Lisätään tähän vielä se, että heiltä puuttuu kyky aitoon empatiaan ja näin lohduttamiseen.
Eli jos näet narsistin manipulointi-itkun läpi olet itsekin narsisti?
En. Mutta narsisti näkee aidonkin itkun manipuolointi-itkuna.
Tuntuu aivan hirveältä, kun alkaa itkemään sitä viimeiseen asti pidäteltyään, ja toinen alkaa huutaa, että "tuota temppua minuun on turha yrittää!" Miten ihmeessä joku luulee, että itku on joku ässä joka vedetään hihasta?
Sellainen, jota on aiemmin manipuloitu itkulla?
Mieheni oli ennen tuollainen, nyt se on tajunnut, että mä itken joko siksi, että joku asia herkistää (esim. musiikki, kauniit sanat) tai sit olen oikeasti surullinen (esim. joku kuollut). Silloin suhtautuu itkuun ihan normaalisti. Jos riidan keskellä alan itkeä, hän usein (ei aina) menee takaisin tuohon "minua ei enää märisemällä manipuloida"-looppiin vaikka todennäköisesti itken, kun turhaudun asiasta.
Tämä keskustelu kai alkoi kun poliitikot tulivat "ulos kaapeistaan" ja sanoivat toisinaan itkevänsä. Näin ne asiat kääntyvät päälaelleen ja varoittaisin kyllä vaikka Sanna Marinia, Li Anderssonia jne "naispoliitikkoja olemaan itkemättä kovin usein julkisesti saati sitten miehiä...
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu kai alkoi kun poliitikot tulivat "ulos kaapeistaan" ja sanoivat toisinaan itkevänsä. Näin ne asiat kääntyvät päälaelleen ja varoittaisin kyllä vaikka Sanna Marinia, Li Anderssonia jne "naispoliitikkoja olemaan itkemättä kovin usein julkisesti saati sitten miehiä...
Outo maailma, kun ihmisen täytyy erikseen selittää välillä itkevänsä.
Itken herkästi. En todellakaan valinnut itselleni tätä piirrettä. Haluaisin ihmisten ymmärtävän, että en kaipaa sääliä tai erikoiskohtelua. Itku on vain tapani reagoida asioihin. Kyyneleet voivat valua, mutta olen täysin järjissäni ja toimintakykyinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu kai alkoi kun poliitikot tulivat "ulos kaapeistaan" ja sanoivat toisinaan itkevänsä. Näin ne asiat kääntyvät päälaelleen ja varoittaisin kyllä vaikka Sanna Marinia, Li Anderssonia jne "naispoliitikkoja olemaan itkemättä kovin usein julkisesti saati sitten miehiä...
Outo maailma, kun ihmisen täytyy erikseen selittää välillä itkevänsä.
Näin, kaltaisesi kääntävät asiat ja tekevät kaikesta omanlaistaan sontaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outo maailma, kun ihmisen täytyy erikseen selittää välillä itkevänsä.
Näin, kaltaisesi kääntävät asiat ja tekevät kaikesta omanlaistaan sontaa
Mitä tarkoitat?
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu kai alkoi kun poliitikot tulivat "ulos kaapeistaan" ja sanoivat toisinaan itkevänsä. Näin ne asiat kääntyvät päälaelleen ja varoittaisin kyllä vaikka Sanna Marinia, Li Anderssonia jne "naispoliitikkoja olemaan itkemättä kovin usein julkisesti saati sitten miehiä...
Itkeminen on yks ihmisen luonnollinen tunnereaktio, niinkö naurukin on. Miksi se on sosiaalisesti niin vaikea kohdata?
Jep joo tuskin kunnon persoonallisuushäiriöistä narsistia tulee aikuisesta, mutta narsistiset piirteet voi muuttua elämän aikana. Ja niitä piirteitä on erilaisia, ja monesti ne piirteet ei oo samat mitä vaikka sillä kumppanilla. Että jos kumppanilla on tietty toista vahingoittava narsistinen piirre, niin se sama piirre ei siirry sille toiselle. Sille toiselle voi kehittyä erilainen narsistinen piirre jolla kompensoidaan tuossa suhteessa sitä toimintaa, ja se voi suhteen loputtua jäädä päälle seuraavaan ihmissuhteeseen jos sitä ei tiedosta ja käsittele. Tosiaan eri asia kuin suora narsismi, mutta on hyvä muistaa että narsistisia piirteitä löytyy kaikista ja ne voi muuttua.