Appivanhemmat ahdistaa

myös sinä ylireagoit tilanteeseen? Älä suutu mut niinkin voi herkässä mielentilassa käydä. Jos niin ei kuitenkaan ole, esitä asia ystävällisesti appivanhemmillesi että haluaisitte itse päättää elämäänne ja taloanne koskevista ratkaisuista. Ole silti kiitollinen heidän tarjoamasta avusta, heillä ei olisi mitään velvollisuuksia olla jatkuvasti auttamassa.

Täytynee koittaa keskustella kuitenki asiasta, jos se onnistuis ystävällisesti. Kiitos kakkonen, kun jaksoit vastata.

Kirjoitat, että te rakennatte TEIDÄN OMAA kotia ja te odotatte TEIDÄN LASTANNE ja että koska asia on nyt näin, niin heidän tulee kunnioittaa tätä. Mieti kirjoitustasi yön yli ja sen jälkeen pyydä siihen kaikkien allekirjoitukset. Jos sopimusta yritetään laistaa, nostat sen vain näkyville.



Tiedän suurinpiirtein itse mitä tuollainen on, anoppini on samanlainen, mielipide tulee kyllä kyselemättäkin ja se on yleensä ristissä minun mielipiteeni kanssa. Mieheni ei jaksa äitinsä löpinöitä kuunnella, eikä niitä kuuntelekaan, niinpä minä yleensä jouduin niitä aina kuuntelemaan. Jos emme tehneet niinkuin hän sanoi, tuli märinää.



Itse en joutunut sopimusta kirjoittamaan, koska anoppini jossakin vaiheessa huomasi, että jos hän ei pidä suutaan supussa, hän joutuu paitsioon koko hommasta. Ja jossakin vaiheessa myös minusta on tullut kovempi ja kerron kyllä jos hän menee liian pitkälle. Tosin vajaa kuukausi sitten pidin kolme viikkoa häntä paitsiossa kun hän yritti liikaa taas tunkeutua elämäämme (kolmannen lapsemme ristiäisissä)... Muuten anoppini on oikein mukava ihminen, mutta hänet pitää laittaa oikeaan ruotuun ja silloin pärjäämme mainiosti!



Onnea odotukseen ja rakentamiseen teille!!

Tulin kirjoituksestasi tosi hyvälle mielelle ja tuntuu, että varmuutta oman puolen pitämiseen alkaa löytyä :)



Täytyy harkita tuota kirjallista sopimusta.



t. ap

Jos, niin kai heillä silloin voi mielipidekin olla. Auttavatko taloudellisesti, takaavat lainaa tmv? Jos, niin saa olla mielipiteitäkin....



Me emme ole millään lailla taloudellisesti riippuvaisia vanhemmistamme, emme velvoita emmekä pyydä heitä rakentamaan meille mitään. Eivätkä he odota meiltä mitään rakennusapuja sun muita. Ollaan siis sujut.



Rauhoitu ja lopeta valitus. Ei ihme jos eroja tapahtuu rakennusaikana....

Heidän mielipidettään ei siis todellakaan tarvitse kuunnella missään tapettien valitsemisessa tms. Toki ehdotuksia voi antaa, mutta siihen se tulee jäädä. Me olemme myös rakentaneet (olen aikaisempi kirjoittaja ketjussa, sopimusta ehdottava) ja minun isäni oli auttamassa koko ajan ja hänellä oli ehdotuksia moneen asiaan. Poimimme niistä meille sopivat ja unohdimme loput, itse teimme kuitenkin ne lopulliset päätökset, meitähän varten koti on.



Myös anopilla oli " ehdotuksia" taloomme, mm. keittiön paikka on meillä kuulema täysin väärä yms. mutta keittiö on nyt tasan siinä missä on ja on ollut hyvä. Hahaa, nyt mokomat keittiöjutut alkavat jo naurattaa, olemme asuneet uudessa talossamme hieman reilu pari vuotta. :-)

Appivanhempani eivät ole taanneet lainaa tai muutenkaan rahoita elämäämme millään tavalla. Tulemme ihan mukavasti taloudellisesti toimeen muutenkin. Heitä ei ole pyydetty apuun rakennukselle tai muutenkaan vaan he tulevat rakennukselle ja meille kotiin pyytämättä. MIelestäni heillä saa olla mielipiteitä asioistamme, mutta heidän täytyisi pystyä hyväksymään, että teemme asiat omalla tavallamme. Tällä hetkellä he eivät kykene edes kuuntelemaan meidän mieleipiteitä, saati toimimaan haluamallamme tavalla.



ap

että miten se on niin monille aikuisille ihmisille niin kauhean vaikea paikka jos joku on eri mieltä? Siis jos anopilla on LIIKAA MIELIPITEITÄ niin eikö se ole jotenkin... herkkänahkaista? Eihän voi olla, että sinä olisit aina oikeassa ja kaikki muut samaa mieltä kuin sinä, eihän?



Siis anoppi on eri mieltä ja sanoo sen. Mitä sitten? Mihin sen nyt pitäisi vaikuttaa? Mikseivät ihmiset vain voi olla eri mieltä. Ihme hommaa, että suku on siedettävää vain, jos se on samaa mieltä kaikesta kuin itse on.

aiheuttaa stressiä sinulle ellet anna lupaa siihen.