Lue keskustelun säännöt.
Luova kirjoittaminen miten oppisi?
28.04.2022 |
Olen aina lukenut paljon, mutta siitä ei ole tuntunut tarttuvan mitään kirjoittamisosaamiseen. Kun kirjoitan, tuotokset ovat naurettavia. Olen kirjoittanut monta kertaa viikossa jo yli vuoden ajan, mutta tekstini ovat edelleen ihan yhtä huonoja, ja alan turhautua. Tykkään kirjoittamisesta, mutta haluaisin, ettei tekstieni lukeminen olisi yhtä piinaa aina vaan. Haluaisin oppia paremmaksi.Te muut luovat kirjoittajat: osaatteko antaa vinkkejä? Lähtökohtana voi olla vaikka se, etten osaa mitään.
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on tavoitteesi? Mitä haluat kirjoittaa ja miksi? Mitä tarkoitat huonolla? Onko ongelma sisällössä vai muodossa?
Mene kurssille ja yritä saada palautetta.Kahdelle aiemmalle: kirjoitan jo nyt todella paljon. En muokkaa tekstiä kirjoittaessani.
Tavoitteeni on kirjoittaa hyvin, hyviä tarinoita. Haluan kirjoittaa tarinoita, koska rakastan niitä.
Huonolla tarkoitan, no, jos 50 Shades of Grey on laadultaan tuttu, niin sellaista. Sisällössä JA muodossa. Minulla on hyvä mielikuvitus, mutta näppäimistön ääressä se tuntuu katoavan jonnekin. Kun luen tekstejäni, tuntuu, että olen lukenut ne samat jutut miljoonaan kertaan.
Niin jos et muokkaa tekstiä kirjoitettaessa, niin silloin sitä muokataan jälkikäteen.
Vai luuletko yksikään kirjailija on saanut yhdenkään romaaninsa tai novellinsa läpi noin vain yhdellä kirjoittamisella?
Sitä tekstiä joutuu kaikissa tapauksissa aina muokkaamaan. Etenkin jos se on vähänkään syvällisempään, mutta myös muuta tekstiä.
Kirjoittaminen ei ole mitään automaattikirjoittamista, vaan se on prosessi, jota muokataan.
Ja jos kirjoittaminen sinua todella kiinnostaa, niin parhaat avut ja neuvot saa, kun käy jonkun kirjottamisen kurssin.
Jos muutoin tekstin tuottaminen on jo verissä, silloin kannattaa hakeutua luovan kirjoittamisen kirjoittamisen kursseille.
Niitä on mm. työväen-ja kansalaiopistoissa iltakursseina, sekä joskus myös avoimessa yliopistossa.
Ja tekstejä tulee antaa muiden luettavaksi, ei se oma näkemys ole koskaan puoleeton ja neutraali.
Juuri se muiden näkemys tekstistä auttaa myös muokkaamaan tekstiä paremmaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ollaanpa raa'an rehellisiä: vain hyvin harvasta on hyväksi kirjoittajaksi.
Taitoa voi tiettyyn pisteeseen asti opiskella, mutta se piste on aika matalalla tasolla.
(Muu kuin mekaaninen) kirjoitustaito on synnynnäinen lahja, aivan samoin kuin musikaalisuus tai matemaattinen älykkyys. Jos ei geenilotto ole suosinut, on turha ryhtyä treenaamaan.
Harrastuksena kirjoittaminen on tietysti hieno, ja ajatuksiaan voi kirjata paperille omaksi ilokseen vaikka kuinka paljon.
Joskus kun kirjoitus ei lähde, copypastaan sivun tai kaksi suosikkikirjastani tekstieditoriin ja lähden leikkimään sillä. Muutan näkökulmaan ensimmäisestä kolmanteen, preesensistä imperfektiin, vaihdan hahmojen nimet ja sukupuolet, mijöön ja tarkastelen miten teksti muuttuu. Näitä tekstejä en esittele ominani vaan ne jäävät pöytälaatikkoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on tavoitteesi? Mitä haluat kirjoittaa ja miksi? Mitä tarkoitat huonolla? Onko ongelma sisällössä vai muodossa?
Mene kurssille ja yritä saada palautetta.Kahdelle aiemmalle: kirjoitan jo nyt todella paljon. En muokkaa tekstiä kirjoittaessani.
Tavoitteeni on kirjoittaa hyvin, hyviä tarinoita. Haluan kirjoittaa tarinoita, koska rakastan niitä.
Huonolla tarkoitan, no, jos 50 Shades of Grey on laadultaan tuttu, niin sellaista. Sisällössä JA muodossa. Minulla on hyvä mielikuvitus, mutta näppäimistön ääressä se tuntuu katoavan jonnekin. Kun luen tekstejäni, tuntuu, että olen lukenut ne samat jutut miljoonaan kertaan.Niin jos et muokkaa tekstiä kirjoitettaessa, niin silloin sitä muokataan jälkikäteen.
Vai luuletko yksikään kirjailija on saanut yhdenkään romaaninsa tai novellinsa läpi noin vain yhdellä kirjoittamisella?
Sitä tekstiä joutuu kaikissa tapauksissa aina muokkaamaan. Etenkin jos se on vähänkään syvällisempään, mutta myös muuta tekstiä.
Kirjoittaminen ei ole mitään automaattikirjoittamista, vaan se on prosessi, jota muokataan.
Ja jos kirjoittaminen sinua todella kiinnostaa, niin parhaat avut ja neuvot saa, kun käy jonkun kirjottamisen kurssin.
Jos muutoin tekstin tuottaminen on jo verissä, silloin kannattaa hakeutua luovan kirjoittamisen kirjoittamisen kursseille.
Niitä on mm. työväen-ja kansalaiopistoissa iltakursseina, sekä joskus myös avoimessa yliopistossa.
Ja tekstejä tulee antaa muiden luettavaksi, ei se oma näkemys ole koskaan puoleeton ja neutraali.
Juuri se muiden näkemys tekstistä auttaa myös muokkaamaan tekstiä paremmaksi.
Muokkaan kyllä tekstini jälkikäteen. Tarkoitin, etten muokkaa tekstiäni sitä kirjoittaessani, kun kehotettiin kirjoittamaan tajunnanvirtaa. Tekstiä syntyy nopeasti, mutta se on kuraa, ja jälkikäteen sitä editoidessani en löydä siitä mitään säilyttämisen arvoista.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoittamiskurssissa pelkään sitä, että olen tasoltani merkittävästi muita heikompi. Minulla on todella korkea kynnys antaa tekstejäni kenellekään luettavaksi, kun ne eivät ole riittävän hyviä edes omissa silmissäni.
No jos noin on, ei sinusta koskaan tule kirjoittajaa etkä saa tekstejäsi milloinkaan muiden luettavaksi.
Pitää kestää se kritiikki myös, sen kritiikin tulee just auttaa kirjoittajaa tuottamaan parempaa tekstiä.
Aloituksesi tuntuu siltä, että sinua pitäisi vain kehua ja tsempata, ja että sanoa sulle, jotta olet jo valmis kirjailija, ei muuta kun lähetä kirjoitelmasi kustantajalle.
Ei se noin mene,
Kirjoittaminen on työtä siinä kuin joku muukin, ei kukaan aloittelija ole huippu.
Jokaisessa työssä aloitetaan harjoittelijana ja kokelaana, niin myös kirjoittamisessakin.
Olet saanut tässä ketjussa erittäin hyviä neuvoja, mutta liekö itse olet useita palstan tarmokkaasti alapeukuttanut?
Et siis todellisuudessa haluakaan mitään todellisia vinkkejä siihen, miten voisit kirjoittajana kehittyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoittamiskurssissa pelkään sitä, että olen tasoltani merkittävästi muita heikompi. Minulla on todella korkea kynnys antaa tekstejäni kenellekään luettavaksi, kun ne eivät ole riittävän hyviä edes omissa silmissäni.
Mene sellaiselle kurssille, joka on tarkoitettukin ensikertalaisille :)
Erittäin hyvä ohje, mutta varoituksen sana sivusta: näille alkeiskursseille tulee joskus superkirjoittajia, joiden pääasiallinen tavoite tuntuu olevan lannistaa muut. Nimimerkillä kolme alkeiskurssia käyty joista kahdella oli tällainen mulkvisti. Toisen heitti kurssin vetäjä ulos. Haha!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on tavoitteesi? Mitä haluat kirjoittaa ja miksi? Mitä tarkoitat huonolla? Onko ongelma sisällössä vai muodossa?
Mene kurssille ja yritä saada palautetta.Kahdelle aiemmalle: kirjoitan jo nyt todella paljon. En muokkaa tekstiä kirjoittaessani.
Tavoitteeni on kirjoittaa hyvin, hyviä tarinoita. Haluan kirjoittaa tarinoita, koska rakastan niitä.
Huonolla tarkoitan, no, jos 50 Shades of Grey on laadultaan tuttu, niin sellaista. Sisällössä JA muodossa. Minulla on hyvä mielikuvitus, mutta näppäimistön ääressä se tuntuu katoavan jonnekin. Kun luen tekstejäni, tuntuu, että olen lukenut ne samat jutut miljoonaan kertaan.
Eli onko ongelmasi se, että haluaisit keksiä jotain ennennäkemätöntä, muttet onnistu?
Lohduksen sana: siinä ei onnistu kukaan muukaan. Kaikki on jo tuhanteen kertaan (vähintään) kirjoitettu.
Kieltä, tyyliä ja muotoa voit parantaa vain kirjoittamalla ja lukemalla, kirjoittamalla ja lukemalla.... Kannattaa lukea kirjallisuutta aikakausilta, jolloin hyvää kieltä arvostettiin vähintään yhtä paljon kuin mielenkiintoista juonta. Nykykirjallisuus, varsinkaan best seller-kirjallisuus, ei ole parasta mahdollista luettavaa, jos haluaa oppia kirjoittamaan hyvin. Nykyään mennään tarina edellä, kielestä ja rakenteesta viis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lue paljon eri tyylistä kirjallisuutta, runoja ja vaikka biisien tekstejä. Sitten reflektoi asiaa. Opettele vaikka pari runomittaa ja tee niitä harjoitustyönä. Laajenna aktiivista sanavarastoasi.
Päihteet ovat myös hyvä vaihtoehto.
Mika Waltari kirjoitti Sinuhen huppelissa.
Kertoi Sinuhen istuneen huoneessa tarinoimassa ja Mika kirjoitti muistiin. Kun Sinuhe katosi, Mika otti parit hömpsyt ja kas vain - Sinuhe palasi tarinoimaan.
Kirjoita sellaisena, kuin luonnostaan tulee. Otsikoi sarja esim. nimellä "hölmöläisen turinoita" olen varma että sillä nimellä myy!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli tarjoa se komiikkana. Hölmöläisen turinoita vol. 1, jne.
Vierailija kirjoitti:
Friedrich Nietzsche, jota pidetään yhtenä länsimaiden luovimpana kirjoittajana, sanoi, että harjoitus tekee mestarin. Harjoittele 10 vuotta kirjoittamista, niin opit sen. Lukea ei FN:n mielestä tarvitse kuin sopivasti, mutta ajattele paljon, kun kävelet. Hyvä ajatus tulee vain kävellessä luonnossa, sanoi FN. Luonto on tosiaan hyvä inspiraation lähde.
Luova kirjoitustaito ei ole synnynnäistä, toisin kuin luova puhetaito on. Sitä voi tosiaan oppia.
Sivusta: Tuosta kommentoijan viimeisestä lauseesta olen täysin eri mieltä.
Tietyllä tavalla luova kirjoittaminen on nimenomaan synnynäistä. Luova kirjoittaminen edellyttää paljon ajattelua ja mielikuvitus.
Mielikuvitus on kirjoittajan tärkein pointti.
Luovaa kirjoittamista voi toki kehittää ja parantaa, mutta mikäli ihmisellä ei ole monipuolinen ja rikas mielikuvitus jo niinkuin luonnonlahjana, hänestä milloinkaan tule hyvää proosatekstin kirjoittajaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ollaanpa raa'an rehellisiä: vain hyvin harvasta on hyväksi kirjoittajaksi.
Taitoa voi tiettyyn pisteeseen asti opiskella, mutta se piste on aika matalalla tasolla.
(Muu kuin mekaaninen) kirjoitustaito on synnynnäinen lahja, aivan samoin kuin musikaalisuus tai matemaattinen älykkyys. Jos ei geenilotto ole suosinut, on turha ryhtyä treenaamaan.
Harrastuksena kirjoittaminen on tietysti hieno, ja ajatuksiaan voi kirjata paperille omaksi ilokseen vaikka kuinka paljon.
Kirjoittaminen on kognitiivisen lahjakkuuden osa-alue, ei synnynnäinen lahja. Lahjakkuus edellyttää sisua. sinnikkyyttä, sitkeyttä ja kestävuuttä. Siis kykyä tehdä kovasti töitä vastoinkäymistenkin (ja niitä tosiaan tulee, jos haluaa olla luova) kohdatessa.
Synnynnäiset kyvyt ovat välttämättömiä, mutta eivät riitä mihinkään ilman kovaa motivaatiota tehdä hurjasti töitä kovalla intensiteetillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on tavoitteesi? Mitä haluat kirjoittaa ja miksi? Mitä tarkoitat huonolla? Onko ongelma sisällössä vai muodossa?
Mene kurssille ja yritä saada palautetta.Kahdelle aiemmalle: kirjoitan jo nyt todella paljon. En muokkaa tekstiä kirjoittaessani.
Tavoitteeni on kirjoittaa hyvin, hyviä tarinoita. Haluan kirjoittaa tarinoita, koska rakastan niitä.
Huonolla tarkoitan, no, jos 50 Shades of Grey on laadultaan tuttu, niin sellaista. Sisällössä JA muodossa. Minulla on hyvä mielikuvitus, mutta näppäimistön ääressä se tuntuu katoavan jonnekin. Kun luen tekstejäni, tuntuu, että olen lukenut ne samat jutut miljoonaan kertaan.Niin jos et muokkaa tekstiä kirjoitettaessa, niin silloin sitä muokataan jälkikäteen.
Vai luuletko yksikään kirjailija on saanut yhdenkään romaaninsa tai novellinsa läpi noin vain yhdellä kirjoittamisella?
Sitä tekstiä joutuu kaikissa tapauksissa aina muokkaamaan. Etenkin jos se on vähänkään syvällisempään, mutta myös muuta tekstiä.
Kirjoittaminen ei ole mitään automaattikirjoittamista, vaan se on prosessi, jota muokataan.
Ja jos kirjoittaminen sinua todella kiinnostaa, niin parhaat avut ja neuvot saa, kun käy jonkun kirjottamisen kurssin.
Jos muutoin tekstin tuottaminen on jo verissä, silloin kannattaa hakeutua luovan kirjoittamisen kirjoittamisen kursseille.
Niitä on mm. työväen-ja kansalaiopistoissa iltakursseina, sekä joskus myös avoimessa yliopistossa.
Ja tekstejä tulee antaa muiden luettavaksi, ei se oma näkemys ole koskaan puoleeton ja neutraali.
Juuri se muiden näkemys tekstistä auttaa myös muokkaamaan tekstiä paremmaksi.Muokkaan kyllä tekstini jälkikäteen. Tarkoitin, etten muokkaa tekstiäni sitä kirjoittaessani, kun kehotettiin kirjoittamaan tajunnanvirtaa. Tekstiä syntyy nopeasti, mutta se on kuraa, ja jälkikäteen sitä editoidessani en löydä siitä mitään säilyttämisen arvoista.
Tuossa tilanteessa laitetaan kone kiinni, tai vihko laatikkoon, käydään kävelyllä, juodaan kuppi kahvia, avataan tyhjä asiakirja ja aloitetaan alusta. P*skasta ei saa konvehtia, mutta uutta suklaamassaa tekemällä se voi jonain päivänä vielä onnistua.
Sitä paitsi, kuralätäköstäkin voi löytyä kaunis kivi tai pari. Vaikka teksti olisi suurimmaksi osaksi huonoa, siellä voi olla timanttinen repliikki tai kiinnostava hahmo, jotka siirtää uuteen versioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoittamiskurssissa pelkään sitä, että olen tasoltani merkittävästi muita heikompi. Minulla on todella korkea kynnys antaa tekstejäni kenellekään luettavaksi, kun ne eivät ole riittävän hyviä edes omissa silmissäni.
No jos noin on, ei sinusta koskaan tule kirjoittajaa etkä saa tekstejäsi milloinkaan muiden luettavaksi.
Pitää kestää se kritiikki myös, sen kritiikin tulee just auttaa kirjoittajaa tuottamaan parempaa tekstiä.
Aloituksesi tuntuu siltä, että sinua pitäisi vain kehua ja tsempata, ja että sanoa sulle, jotta olet jo valmis kirjailija, ei muuta kun lähetä kirjoitelmasi kustantajalle.
Ei se noin mene,
Kirjoittaminen on työtä siinä kuin joku muukin, ei kukaan aloittelija ole huippu.
Jokaisessa työssä aloitetaan harjoittelijana ja kokelaana, niin myös kirjoittamisessakin.
Olet saanut tässä ketjussa erittäin hyviä neuvoja, mutta liekö itse olet useita palstan tarmokkaasti alapeukuttanut?
Et siis todellisuudessa haluakaan mitään todellisia vinkkejä siihen, miten voisit kirjoittajana kehittyä.
Olen yläpeukuttanut monta viestiä, mutten ole alapeukuttanut ainuttakaan. Arvostan kaikkia neuvoja, mutta jos minua kehotetaan lukemaan, niin se turhauttaa, kun olen kertonut jo, että luen todella paljon :)
Olen ottanut neuvot myös talteen (en luota siihen, että ketjut täällä säilyvät).
Vastailen antaakseni syvemmän ymmärryksen itsestäni kirjoittajana. Tarkoitukseni ei ole vängätä tai muuta sellaista.
Minua ei tarvitse kehua, koska tekseissäni tai minussa kirjoittajana ei ole mitään kehuttavaa – tiedän sen itse kaikkein parhaiten. Tsempata toki saa, ja se on minusta mukavaa.
En tiedä, olenko aivan aloittelija, koska olen kirjoittanut satoja ja satoja tunteja. Ongelmani on, etten kehity lainkaan. Näen, että tekstini on kuraa, mutten osaa tehdä siitä parempaa. Ja koska itsekin tiedän sen olevan kuraa, tuntuisi törkeältä muiden ajanhukalta pyytää heitä lukemaan niitä. En ole kehittynyt kirjoittajana yhtään koko tänä aikana, kun olen kirjoittanut; tekstini ovat nyt tismalleen samanlaisia kuin aloittaessani.
Kuulisin mieluusti lisää kirjoittamiskursseista, ja myös muiden kokemuksia. Mennäänkö niille oman tekstin kanssa vai saadaanko niissä tehtäviä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Friedrich Nietzsche, jota pidetään yhtenä länsimaiden luovimpana kirjoittajana, sanoi, että harjoitus tekee mestarin. Harjoittele 10 vuotta kirjoittamista, niin opit sen. Lukea ei FN:n mielestä tarvitse kuin sopivasti, mutta ajattele paljon, kun kävelet. Hyvä ajatus tulee vain kävellessä luonnossa, sanoi FN. Luonto on tosiaan hyvä inspiraation lähde.
Luova kirjoitustaito ei ole synnynnäistä, toisin kuin luova puhetaito on. Sitä voi tosiaan oppia.Sivusta: Tuosta kommentoijan viimeisestä lauseesta olen täysin eri mieltä.
Tietyllä tavalla luova kirjoittaminen on nimenomaan synnynäistä. Luova kirjoittaminen edellyttää paljon ajattelua ja mielikuvitus.
Mielikuvitus on kirjoittajan tärkein pointti.
Luovaa kirjoittamista voi toki kehittää ja parantaa, mutta mikäli ihmisellä ei ole monipuolinen ja rikas mielikuvitus jo niinkuin luonnonlahjana, hänestä milloinkaan tule hyvää proosatekstin kirjoittajaa.
Kirjoitustaito, joka on täysin suhteellinen asia sinänsä, joka on tosin olemassa, toisin kuin suhteellinen aika, joka on vain illuusio. Kirjoittaminen on ihmisen de-evoluutiossa varsin uusi asia, eikä täten voi olla geeneissä.
Minä rakastan oopperaa. Käyn näytännöissä niin usein kuin suinkin voin. Kotona soi koko ajan oopperamusiikki.
Mutta itsestäni ei saisi millään harjoittelulla oopperalaulajaa, koska minulta puuttuu kokonaan musikaalinen lahjakkuus. En kykene laulamaan oikein edes ukkonooaa.
Nautin musiikista siis vain kuulijana.
Sama pätee kirjoittamiseen. Vaikka et muuta tekisi kuin pänttäisi venäläisiä klassikoita, sinusta itsestäsi ei tule kirjailijaa, jos sinulla ei ole kirjoittamisen lahjaa.
Silloin kannattaa nauttia kirjallisuudesta sen lukijana.
Ernest Hemingway auttoi minut aikoinaan alkuun: kirjoita lause. Kirjoita tosin lause, jonka tiedät.
Haluat kertoa tarinan, joten kerro se niin yksinkertaisesti kuin voit.
Hienot lauseet ja rikas kieli eivät ole edellytys hyvälle tarinalle (joskaan en tiedä, onko tekstissäsi niitä).
Mieti, miten monella eri tavalla voi ilmaista hyvin yksinkertaisenkin asian. Mikään niistä ei ole toista parempi, joskin kliseitä kannattaa välttää. Lukijakunta on nykyään valveutunutta.
Se, että tekstisi on SINUN mielestäsi huonoa, ei tarkoita, että se olisi sitä muidenkin mielestä.
Muista, että on sellaisiakin ihmisiä, joiden mielestä esimerkiksi J.K. Rowling ei SIIS NIINKU TODELLAKAAN OSAA KIRJOITTAA.
Vierailija kirjoitti:
Minä rakastan oopperaa. Käyn näytännöissä niin usein kuin suinkin voin. Kotona soi koko ajan oopperamusiikki.
Mutta itsestäni ei saisi millään harjoittelulla oopperalaulajaa, koska minulta puuttuu kokonaan musikaalinen lahjakkuus. En kykene laulamaan oikein edes ukkonooaa.
Nautin musiikista siis vain kuulijana.
Sama pätee kirjoittamiseen. Vaikka et muuta tekisi kuin pänttäisi venäläisiä klassikoita, sinusta itsestäsi ei tule kirjailijaa, jos sinulla ei ole kirjoittamisen lahjaa.
Silloin kannattaa nauttia kirjallisuudesta sen lukijana.
Lahjakkuus on 1 % myötäsyntyistä ja 99 % kovaa työtä.
Jos tekee tuon 99 %, kukaan ei enää osaa sanoa, onko siinä se täysi 100 % mukana vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on tavoitteesi? Mitä haluat kirjoittaa ja miksi? Mitä tarkoitat huonolla? Onko ongelma sisällössä vai muodossa?
Mene kurssille ja yritä saada palautetta.Kahdelle aiemmalle: kirjoitan jo nyt todella paljon. En muokkaa tekstiä kirjoittaessani.
Tavoitteeni on kirjoittaa hyvin, hyviä tarinoita. Haluan kirjoittaa tarinoita, koska rakastan niitä.
Huonolla tarkoitan, no, jos 50 Shades of Grey on laadultaan tuttu, niin sellaista. Sisällössä JA muodossa. Minulla on hyvä mielikuvitus, mutta näppäimistön ääressä se tuntuu katoavan jonnekin. Kun luen tekstejäni, tuntuu, että olen lukenut ne samat jutut miljoonaan kertaan.Niin jos et muokkaa tekstiä kirjoitettaessa, niin silloin sitä muokataan jälkikäteen.
Vai luuletko yksikään kirjailija on saanut yhdenkään romaaninsa tai novellinsa läpi noin vain yhdellä kirjoittamisella?
Sitä tekstiä joutuu kaikissa tapauksissa aina muokkaamaan. Etenkin jos se on vähänkään syvällisempään, mutta myös muuta tekstiä.
Kirjoittaminen ei ole mitään automaattikirjoittamista, vaan se on prosessi, jota muokataan.
Ja jos kirjoittaminen sinua todella kiinnostaa, niin parhaat avut ja neuvot saa, kun käy jonkun kirjottamisen kurssin.
Jos muutoin tekstin tuottaminen on jo verissä, silloin kannattaa hakeutua luovan kirjoittamisen kirjoittamisen kursseille.
Niitä on mm. työväen-ja kansalaiopistoissa iltakursseina, sekä joskus myös avoimessa yliopistossa.
Ja tekstejä tulee antaa muiden luettavaksi, ei se oma näkemys ole koskaan puoleeton ja neutraali.
Juuri se muiden näkemys tekstistä auttaa myös muokkaamaan tekstiä paremmaksi.
En voi kylliksi korostaa, miten tärkeä pointti tämä on! Joka ikinen kirja on kirjoitettu ainakin kahteen kertaan. En tiedä yhtikäs yhtään ketään, joka kirjoittaisi valmista tekstiä tuosta vaan. Lukija ei näe kaikkea sitä työtä ja tuskaa, mikä valmiin kirjan takana on.
Mene sellaiselle kurssille, joka on tarkoitettukin ensikertalaisille :)