Väkivalta lasten futisharrastuksessa

Kirjoitit, että seuraa ei kiinnosta. Miten tämän on tullut esille? Asiasta on heille vakavasti sanottu, sieltä on valmennuspäällikkö ollut treenejä seuraamassa ja mitään ei ole tapahtnut? Lähtekää menemään kaikki muut ja perustakaa oma joukkue, ehkä siinä vaiheessa alkaa seuraakin kiinnostamaan, kun muutamaa huligaania lukuunottamatta koko ikäluokka katoaa. En tiedä, mitne teillä on seuran sisällä nuojoukkueet vastuussa omasta otiminnastaan, mutta oman kokemuksen mukaan vanhemmathan sitä hommaa pyörittää ja kustantaa. Jos se loppuu, loppuu joukkueen toimintakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omassa harrastuksessa ottanut lähestymisen, että pakko ei ole osallistua, muttei saa häiritä muiden osallistumista. Muutaman nuoren kohdalla miettinyt miksiköhän vanhempansa maksavat, että lapsi makaa liikuntatilan lattialla meritähtenä.

Meilläpäin saa ainakin erilaisista rahastoista tukea jos ei pysty maksamaan harrastusta, ehkä näiden meritähtiem harrastuksen maksaa joku muu kuin vanhemmat.

MIKSI. Ei MITEN.

Ohis

Taitaa olla Peräjormien Pallopojat kyseessä.

Edelleen et kertonut lasten ikää.

Kyllähän niille härvääjillekin täytyy harrastuksia olla. Väkivaltaa ei tietenkään tule hyväksyä, mutta tarkoitan nyt sellaista yleistä sekoilua. Joukkueenjohtajat tehtävä on sitten huolehtia siitä, että motivoituneet saavat harjoitella kunnon pelaamista häiriöittä ja härvääjät härväillä.

Monen härvääjän vanhempi mielellään laittaisi lapsensa höntsäjoukkueeseen, mutta sellaisia ei ole tarjolla. Vaihtoehdot on siis kunnon joukkue tai ei jalkapalloa ollenkaan.

Ruumillista ja henkistä väkivaltaa on ihan peruskoiluissa kukoistannut välitunnit vuosikymmeniä itä Helsinki!Henkinen väkivalta on asia johon ei pahemmin puututa ulkopelejen harrastus treeneissä ulkona. Huutelijoina myös katsojat. Sama on ihan normaalia kerhotiminnat joissa aikuisia vanhempia naisia ,yritetään puhaltaa ulos,Jos ei sitä kingiä siellä palvo ja vielläpä uskaltaa häntä kyseen alaistaa. Kaikki lakaistaan maton alle,lulaan sietä ne itsestään katoaa..

Vierailija kirjoitti:

mmmnnn kirjoitti:

Ja jos väännän vielä rautalangasta näille, jotka vastasivat ketjuun väkivaltaa vähättelen niin kyse EI ole pienestä jaloille potkimisesta tai normaaliin pelitilanteeseen kuuluvasta kontaktista tai, että edes oma lapseni olisi mitenkään kohteenä tässä. Kyse on siitä, että ei keskitytä treenaamaan/pelaamaan vaan härvätään ja häiritään kaikin mahdollisin keinoin ja puretaan omaa aggressiota muihin. Tönäistään takaapäin maahan, vedetään turpaan, huudetaan *ittua valmentajalle. Näiden janttereiden kasvatus on mennyt metsään aikaa sitten ja vanhemmat meinaavat, että kyllä se siellä joukkuelajissa oppii tavoille. Vaan kun ei opi ja itseäni korpeaa näiden lasten puolesta, jotka haluavat pelata eikä kuunnella jonkun käytöshäiriöisen Konsta-Petterin ulinaa. Ja kyllä ne on nämä häiriköt, jotka nimenomaan EIVÄT OSAA PELATA eivätkä pysy perässä kun kaikki aika menee siihen härväämiseen. -ap

Aika monessa joukkueessa on vapaaehtoiset valkut, joidenkin pelaajien isukit. Ei varmastikaan ole taitoa, aikaa tai halua alkaa näitä nuoria kasvattamaan. Sä voit alkaa varavalmentajaksi, ja mennä heidät kasvattamaan. Valitettavaa, mutta tuollaista se on fudiksessa. Jos seurassa on ihan palkkaa saavaa valmentajia niin silloin luulisi kiinnostusta puuttua tuollaiseen olevan enemmän. Meillä pojan joukkueessa lentää perseilystä parin viikon tauolle ja jos perseily ei siltikään lopu niin sitten joukkueesta ulos.

Niin miksi menisin muiden kakaroita kasvattamaan? Melko typerä heitto. Ei harrastuksissa kuulu muiden jälkikasvua kasvattaa millään tavalla, siellä valmennetaan eikä toimita jonain psykologeina häiriökäyttäytyjille. Toki häiriökäytökseen tulisi puuttua mutta seuralla ei ole tähän mitään ohjeistusta eikä rangaistusmenettelyä. Sama homma jatkuu treeneistä toiseen. Ei ole esim. sun mainitsemaa jäähyä tai joukkueesta ulos-meininkiä. Mutta näitäkin kommentteja kun tässä lukee niin en ihmettele enää ollenkaan asiaa vaan sellaiset lapset kuin vanhemmatkin. -ap

Miksi et kysy valmentajalta? Ei palstalla valittaminen muuta mitään.

Meidän lapsella eri laji, mutta aika vähän siellä on mitään perseilyä, koska kaikki tuollainen on kitketty heti pois. Pelistä joutuu heti pois, jos yrittää tekee jotain typerää. Lapsilla on erilaisia temperamentteja ja joku saattaa koettaa onneaan. Ei onnistu tuolla.

Ap, voit ottaa asian esille seurassa tai voit jatkaa itseksesi jupinaa, jolloin mikään ei muutu.

Tätähän se nykyään on. Ei ketään vapaaehtoista valkkua kiinnosta toimia käytöshäiriöisen terapeuttina, tuskin on osaamista / resursseja moiseen. Ja miksi olisikaan, se valkku on siellä valmentamansa. Sama juttu koulussa, opettaja ei ole mikään psykiatri / toimintaterapeutti, se on ihan siellä opettamansa isoa oppilasryhmää.
Ainoa oikea keino olisi potkia nämä p*rseilijät pois ryhmästä ja takaisin saisi tulla vasta sitten kun osaa käyttäytyä. Mutta sehän ei jostain kumman syystä enää ole mitenkään sallittua. Suuri enemmistö vaan kärsimään pienen k*sipääjoukon häiriköinnin vuoksi.

Kai se kannattaa vaan olla aktiivisesti yhteydessä ylemmäs, jos haluaa muutosta asiaan.

Valmentajille valittaminen pitää tehdä taidolla, eli olla samalla puolella. Varmaan ei heistäkään niin kiva käyttää omaa vapaa-aikaa siihen ulinaan. Ennemminkin ihania ovat, kun jaksavat. Sillä kuten sanoit:

"Niin miksi menisin muiden kakaroita kasvattamaan? Melko typerä heitto."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valmentajien tai apuvalmentajien pitäisi puuttua touhuun. Häiriköt pois kentältä aina hetkeksi, jäähylle niin kuin jääkiekossakin. Eihän tosta tule noin mitään, kaikki kärsii tilanteesta ketkä haluais oikeasti harrastaa.

Ei niistä vinkujista koskaan tule kunnon pelaajia. Kunnon pelaaja ei itke jos vähän jaloille rapataan ja pienestä pitäen seurojen kannattaakin keskittyä näihin kehityskykyisiin yksilöihin.

Jalkapallo on kyllä kontaktilaji, mutta ei sinne tahallinen hakkaaminen ja potkiminen kuulu. Väkivaltaiset yksilöt pitäisi laittaa kentän laidalle.

Meitä vanhempia oli moneen junaan. Itse olin aikanaan muutamia kertoja salin laidalla seuraamassa oman lapseni harrastusta. Lapsellani oli eräs häiriö, joten halusin nähdä miten hän pärjää ryhmässä, missä tilanteissa tulee ongelmia ja saada itse siitä lisätietoa, jotta osasin infota ohjaajillekin mistä on kyse.

Huomasin siinä seuraillessani, että mukana oli myös eräs tuollainen ap:n kuvailema häröilijä. Sanoin sitten tunnin jälkeen äidilleen, että lapsensa ei oikein noudattanut ohjaajien ohjeita, että auttaisikohan se, jos äiti jäisi seuraavalla kerralla myös salin laidalle seuraamaan, niin lapsi ehkä useamman aikuisen silmien alla käyttäytyisi enemmän odotetulla tavalla. Äiti nauroi ehdotukselleni, että sittenhän poika on vielä pahempi, jos hän siellä on!

Minua ällistytti tuo äidin vastaus ja asenne, jossa vastuu lapsesta ulkoistettiin niille nuorille 17-vuotiaille ohjaajille. Tuosta alkoi minunkin maailmani avartumaan, miten joissain perheissä jätetään kasvattaminen kokonaan väliin.