Lue keskustelun säännöt.
Voiko rakastua niin lujaa, että menee psykoosiin?
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ihastunut niin lujaa muutaman kerran, että olen joutunut lievään psykoosiin. Seksi ja emotiaalisesti torjutuksi tuleminen on huono yhdistelmä herkälle ihmiselle.
Ajatukset täytti ihastuksen kohde aamusta iltaan pakkomielteisesti. Se tunne, kun ei ole ulospääsyä. Kerran päädyin yrittämään itsaria.
Olen myös etsinyt baarista seksiseuraa, jotta saisin jotain muuta ajateltavaa.
En halua koskaan enää ihastua niin voimakkaasti.Auttoiko seksiseura baarista tilanteeseen? Epäilen vahvasti ettei
Miten muuten nainen voisi voimaantua? Voimaantuneena on helpompi haaveilla puhtaasta rakkaudesta vaikka itse on likainen eikä enää kelpaisi sille ihastukselleen. Mutta niin se naisen mieli toimii.
Tuossa varmaankin on poitti se, että kun sitä baariseuraa hakisi, saisi niitä oikeita konkreettisia ongelmia, joita miettiä. Tauteja ja muuta ja ehkä hullun psykopaattisarjamurhaajavainoajan kimppuunsa. Unohtuisivat rakkauspsykoosin mukanaan tuomat kuvitteelliset, itsekeksistyt ja oikeasti täysin olemassalemattomat ongelmat. Rankka mahalasku todellisuuteen, mutta saattaisi auttaa. Jos siis haluaisi hoitaa päätään ja lopettaa mielikuvitushaihattelut tyystin.
Mistä tähän naisen mielen muuten keksit, missään ei mainittu sukupuolta eikä sitä nykyään olekaan. Taidat olla niitä naisvihaajia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisen mielenterveyshän voi kyllä horjua niin monella tavalla ja monesta syystä.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen mielenterveyshän voi kyllä horjua niin monella tavalla ja monesta syystä.
Se on totta, enkä usko, että olisi edes olemassa ihmistä, joka ei olisi koskaan ollut edes hitusen henkisesti epätasapainossa. Mutta siinä vaiheessa, kun vielä itse tajuaa asian, ei tilanne ole kovin paha ja oikeasti olen sitä mieltä, että kaikki tunteet saa tuntea. Itselleen vihainen niistä ei saisi olla. Joskus vaan ärsyttää oma typeryys ja se, ettei pysty piilottamaan tunteitaan niin hyvin kuin haluaisi
Ihastun harvoin ja kun ihastun niin tunne on todella voimakas. Ihastuneena tuntuu kuin olisi jonkinasteisessa hypomaniassa.
Minulla on taipumus masennukseen ja ihastuminen on kuin masennuslääkettä. Ihastuneena saan paljon asioita aikaiseksi.
On kokemusta. Se oli tosin useamman yhtaikaisen ravistelevan tapahtuman yhteisvaikutusta, ettei voi tietää, mikä osa siitä johtui rakastumisesta.
Tuommoisessa satuttaa itseään vaan lisää. Ei kannata ottaa riskiä, että hajoaisi kokonaan. Mutta sellainen voisi auttaa, että yrittää siirtää pakkomielteensä toisiin toimintoihin. Vaikka hyväntekeväisyystyöhön vapaaehtoisena tai johonkin uuteen harrastukseen. Sellaiseen haasteelliseen, kiinan kieli esimerkiksi.