Mitä järkeä on tuossa " supernannyn" ohjeessa, että lapsi kannetaan jopa 100 kertaa sänkyynsä...???

ideahan on se, että ne kantamiskerrat vähenee nopeasti, ja lapsi oppii nukahtamaan itsekseen.

Vierailija:

...miksi ei voi antaa periksi...

Oon katsonut näitä SuperNannya ja mitä niitä vastaavia olikaan ja minusta ne on monesti aika julmia. Herkkänä ja lapsirakkaana ihmisenä minusta ne nukkumisjutut esim on kamalaa katsottavaa.



Meillä lapset on opettu ihan vauvasta nukkumaan itsekseen ja silloin kun oikeesti väsyttää. Iltapala, iltapesut, iltasatu, iltapusut ja -halit on kyllä rutiinia joka ilta. Mutta sitten lapsi voi joko vielä leikkiä siihen saakka kun väsyttää tai tulla esim mutsin viereen pötkötteleen sohvalle. Usein kyllä menevät heti sänkyyn ja sängyssä leikkivät vaikka pehmolelun/nuken tms kanssa, katsoo/lukee kirjaa tms ja sitten rauhassa nukahtavat, kun se nukkumatti tulee heittämään unihiekkaa jolloin simmut menee kiinni. Ei kuluta kenenkään hermoja, ei vie ylimääräistä aikaa, ei itketetä lapsia.



En minäkään tykkää pakotetusti nukkua silloin kuin ei väsytä.



Näin meillä tehdään omille muksuille ja niille jotka ovat meillä yökylässä. Esim niiden perheen lapset joilla menee perheessä 2-4 tuntia nukuttamiseen, niin meillä yökylässä nukahtavat itsekseen hetkessä (eikä vaikuta se, että pitäis olla vieraskorea, vaan olemme läheisiä).

Mitä JÄRKEÄ on istua siinä sängyn reunalla? Onhan se kaikille helpompaa kun lapsi osaa nukahtaa yksin!

J ap:lle, kyllä tuo on ihan tarpeen monessa perheessä.

Jos lapsi nukahtaa 5-10 minuutissa, niin eihän silloin ole mitään ongelmaa. Mutta jos nukuttamiseen menee joka ilta pitkä aika ja lapsi käyttää sitä vallan välineenä, niin silloin on hullua olla opettamatta lasta nukahtamaan itsekseen. Eikä noita 50-100 kanniskelun iltoja ole kuin pari ja sen jälkeen ei tarvitse kantaa kertaakaan.

parempi vanhempi kun sun tuttavasi. Toivottavasti olet pyytänyt heitä teille usein katsomaan ja ottamaan oppia, miten lapsia hoidetaan rakkaudella.



Meillä on kolme lasta, joista kahta ei ole ikinä tarvinnut kantaa yhtään minnekään vaan nukahtaminen on onnistunut noilla " normaaleilla" konsteilla. Yksi sitten oli uhmavaiheessa sellainen tapaus, että umpiväsyneenä riehu ympäri kämppää eikä osannut ollenkaan rauhoittua yliväsyneenä esim. kirjan lukuun tms. Ei tosiaankaan halunnut tulla äidin viereen sohvalle pötköttelemään vaan juoksi ympäri kämppää silmät päässä seisoen. Hänet sitten opetettiin nukahtamaan omaan sänkyynsä tuolla " kanna sänkyyn" - metodilla.



Toinen juttu myös oli se, että tää yksi pilas sillä hillumisellaan niiden kahden muunkin illan. Minusta on vanhempien tehtävä huolehtia myös siitä, että jos perheessä useampi lapsi, niin yksi ei voi terrorisoida omalla käytöksellään muita systemaattisesti. Siis voi olla kiukkapäivä tms., mutta ei voi ajatella, että joka ilta yksi lapsi vetää tommosta showta, joka väsyttää vanhemmat ja estää kahta muuta lasta nukahtamasta normaalisti.

Ei ole järkeä laittaa pirteä lapsi nukkumaan ja kuljetella häntä 100 kertaa illassa takaisin sänkyyn. Minä nukutin esim. vauvat siten, että makasin sohvalla selälläni katselemassa telkkaa, vauva kölli päällä kuuntelemassa sydämen sykettä ja nukahti siihen, ja kannoin siitä nukkuvan vauvan sänkyyn. 4-vuotias kuopuksemme leikkii illalla vielä sängyssä tai " lukee" kirjoja, ja väsyneenä huutaa sitten peittelemään. Enkä muutenkaan ymmärrä kaikkia supernannyn juttuja, esim. jäähypenkkiä.

t. 4 lapsen äippä

Tuskinpa kukaan niin tyhmä on. Kaikki lapset eivät vain tahdo mennä nukkumaan yksin. Ja joillain uni ei tule hetkessä.



2 vuotta taisteltiin (poika olisi halunnut, että joku höpöttelee sängyn vieressä, pitää kädestä kiinni, silittelee...), lopulta poika oppi nukahtamaan yksinään, ja elämä on nyt niin paljon mukavampaa. Vanhemmille jää omaa ja yhteistä aikaa!

Sulla on oikeasti helposti nukahtavat lapset.

Hänestä Supernanny ohjelma on hyvä esimerkki siitä, miten rajoja käytännössä laitetaan.



Eli kaikki reippaasti ottamaan mallia supernannyn otteista.