yh- äiti vastailee hetken kysymyksiinne
Kommentit (10)
isää ei kiinnosta tapaamiset eikä yhteydenpito lapsiin. Tapaa lapsia pari kertaa vuodessa ja soittaa ehkä kerran kuussa, silloinkin kauhea kiire :( Lapset soittavat useammin, mutta isällä harvoin aikaa puhua, enää lapset eivät oikein halua soittaa.
Minun lapsen isä on joka päivä mukana lapsen elämässä, vaikka erottiin kun lapsi oli puolivuotias. Lapsi on monta päivää viikossa isänsä luona, ja isä kiikuttelee harrastuksiin ja lääkäriin ym. tytärtään.
Voin uskoa, että on raskasta kahtoa lasten surua kun eivät näe isäänsä...ja miten raskasta on myös yksin hoitaa kaiken maailman asiat.
Se toinen yh
päivittäin suren lasten isäikävää ja kiroan ex-mieheni ties minne. Miksi aikuinen mies ei sen vertaa voi kantaa vastuuta, että pitäisi lapsiin yhteyttä. Ja kun lapsille olisi niin tärkeää säännöllinen ja jatkuva isäsuhde.
Lasten ikävän kestäminen on vaikeaa :(
Minäkin olisin halunnut tietää edes suurinpiirtein että miksi erositte ja myös sen, että millaista oli jäädä yksinhuoltajaksi? Siis oliko sinulla vakituinen työpaikka vai olitko ennestään sossunasiakas?
pitkän harkinnan tulos. Pääsyynä miehen pikkuhiljaa paljastunut alkoholismi ja elämänhallinan puute (osasi hämätä liian pitkään).
Sossussa olen käynyt sen verran, että tehtiin huoltajuussopimus, muuten kyseisen laitoksen palveluista ei ole kokemusta :)
Olen hyväpalkkaisessa, koulutusta vastaavassa työssä eli elätän itseni ja lapseni, kaupunki maksaa lapsista elatustuen, koska isä ei maksa elatusmaksuja (ai niin, kävin toisenkin kerran sossussa eli allekirjoittamassa elatustukihakemuksen)
kykenemätön huolehtimaan raha-asioistaan, kykenemätön kantamaan vastuuta arjesta jne
olen saanut elämäni takaisin!
Myös moni läheinen on eron jälkeen sanonut, että se iloinen ja positiivinen XX on tullut takaisin. Ilmeisesti olin kateissa jonkin aikaa :)
Onhan yh:n elämä välillä rankkaa, mutta olen onnellinen ja perheemme on tasapainoinen. Rakastan joka sekunttia tässä elämässä :)
Itse tunnistan kyllä ihmistyypin, joka ei hallitse omaa elämäänsä, työtänsä tai rahankäyttöä. Sitä ei voi olla huomaamatta jos alkoholi on tärkeämpää kuin muut ihmissuhteet.
Toivon että löydät elämäsi prinssin ja lapsesi
kanssa elätte onnellisen elämän. Varmasti
olet onnellinen!
väittäisin, että olen melko hyvä ihmistuntija, mutta tässä meni pieleen. Väitän vakaasti, että miehellä on jonkinasteinen persoonallisuushäiriö, se tuli ilmi vasta sitten kun oli jo liian myöhäistä.
Prinssiä en kaipaa, olen elämääni enemmän kuin tyytyväinen :)
Ja nyt menen nukkumaan.
T: toinen yh