Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ahdistuneisuushäiriöt, niiden hoito ja tuloksellisuus
26.04.2022 |
Millaisia kokemuksia teillä on eri ahdistuneisuushäiriöihin avun saannista, hoidosta pitkällä tähtäimellä, lääkityksistä ja hoidon tuloksellisuudesta? Miten haitte apua, miten täytyy kuvailla omaa tilannetta että apua saa, millaisia kokemuksia teillä on lääkkeistä ja mistä lääkkeistä tarkalleen, entä onko hoito auttanut?
Olen itse koko ikäni tähän nuoreen aikuisikään sinnitellyt omin avuin, vaikka olen aina ollut huomattavan ahdistunut. Tämä kulkee kai geeneissäkin, sillä suvussani on paljon mm paniikkihäiriötä. Nyt oireilu on kuitenkin mennyt niin pahaksi, että pakko varmaan hakea jotain apua.. Julkiselta puolelta olisi tarkoitus kun työterveyteni kattaa vain minimin.
En jaksa enää paniikkikohtauksia, pakko-oireita, julkisten tilojen kammoa..
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Minulle eräs psykologi sanoi suoraan että ahdistuksen hoitaminen on vaikeaa. Siihen tarkoitetut lääkkeet on usein riippuvuutta aiheuttavia, joten niitten kanssa saa olla varovainen jos niitä edes saa.
Jotain siedätyshoitoa ihmisten parissa toimimiseen ehdotti myös. Itse en ollut vielä valmis sellaiseen, koska olin traumatisoitunut (siitä on diagnoosi). Siitä vaan syyllistettiin että en edes suostu yrittämään. Se tietenkin pahensi tilannetta entisestään.
Nyt elelen lähes erakkona ja ahdistusoireet on helpottaneet mutta en minä työkykyinen ole.
Jos ajatus altistamisesta ei käy, niin toivo on todella vähissä. Sama, kuin syöpäpotilas sanoisi, että mikään epämukavuutta aiheuttava hoito ei käy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua auttoi omahoitoohjelma ja se, että lopetin hankalien tilanteiden välttelyn
Lääkkeitä en ottanut
Minä olin ahdistunut 7 vuotta. En saanut hoitoa, kävin kyllä joskus psykologin kanssa juttelemassa. Elämäntilanteen muututtua paremmaksi ahdistus lähti pois, vaikka ei minulla vieläkään kovin hyvä elämäntilanne ole.
Vierailija kirjoitti:
-Millaisia kokemuksia teillä on eri ahdistuneisuushäiriöihin avun saannista, hoidosta pitkällä tähtäimellä, lääkityksistä ja hoidon tuloksellisuudesta?
-Olen päässyt aina avun piiriin, kun on ollut sille tarvetta. Olen käyttänyt mielialalääkkeitä, (kaikki) mutta niistä ei ole ollut apua. Bentsodiatsepiineista on se apu, mikä lääkkeillä voidaan (minun kohdallani) antaa. Terapialla ei ollut merkitystä minulle ja sitäkin sain helposti sekä kauan.
Elän kohtuullisen hyvää elämää lääkityksen turvin ja olen kiitollinen siitä, että ole vihdoin saanut sen oikean lääkkeen.
-Miten haitte apua, miten täytyy kuvailla omaa tilannetta että apua saa, millaisia kokemuksia teillä on lääkkeistä ja mistä lääkkeistä tarkalleen, entä onko hoito auttanut?
-Menin kotikuntani terveyskeskuksen lääkärille selvittämään tilannettani ja hän laittoi lähetteen psykiatriselle puolelle. Lääkkeisiin tulikin jo vastaus.
Pakko-oireiden kohdalla siedätin itseäni asioille, jotka aiheuttivat OCD käyttäytymistä ja lääkitys myös auttoi tässäkin - bentsodiatsepiini. Niin, se auttoi kohdallani kaikkiin mainitsemiisi asioihin:
"En jaksa enää paniikkikohtauksia, pakko-oireita, julkisten tilojen kammoa.."
Kiitos. Vastauksesi antoi toivoa. - Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei onko kenelläkään kokemusta etäterapiasta? Minun kaupungissa ei ole vapaita terapeutteja ja tuota pitäisi nyt harkita.
Alue: Aihe vapaa
Kun ajattelet ahdistavia asioita, ahdistut. Kun et ajattele ahdistavia asioita, et ahdistu. Tämä on näin yksinkertaista. Ei tarvita terapiaa eikä lääkitystä.