Minä en aijo valehdella lapselleni joulupukista, enkä jumalasta.

Sitten tutustuin aiheeseen ja selvisi, että lapselle ja hänen kehitykselleen on todella tärkeää, että voi uskoa tollaisiin ihaniin asioihin kuin joulupukki.

Meillä joulua vietetän yhdessäolon ja antamisen juhlana. Siis kuulunkirkkoon ja kuuntelen jeesusjoululauluja, mutta uskonnollinen puoli ei tule silti meillä sillein esiin.

tollaseen hömppään. Jumala on asia erikseen, en tiedä siitä itsekään....

jos et kerro lapsellesi jumalasta, niin olet ihan samalainen kuin raamatulla päähänlyöjä -vanhemmat! Näkökanta on vain toinen, se kolikon kääntöpuoli.

Jos vaikka mummi kuolee, sanotko:

Sinne se mummi laitetaan laatikkoon, haudataan maahan ja madot sen sitten syö. Siellä se mätänee ukin vieressä.

Vai sanotko, että mummi on nyt jossain muualla, ei tunne kipua ja hänellä on hyvä olla. Mummi suojelee sinua vaaroilta ja pitää sinusta huolen.

Onko totuus aina se paras vaihtoehto lapselle?

Vierailija:

vaikka sitten joulupukin avustuksella, mutta jokainen tietää että näitä juttuja joulupukista ja taivaasta kerrotaan lapselle tosina, ja se on valehtelua, enkä minä valehtele lapselleni mistään!

ap

Kerron vain että toiset uskoo joulupukkiin, toiset ei usko. Sama juttu uskonnon kanssa. Lapsi saa uskoa siihen mikä tuntuu oikealta. Kyllä meillä silti on joulupukki käynyt :).